??.08.1973 / Hämeentien ja Haapaniemenkadun risteys, Helsinki
??.08.1973 Kuvankäsittelyohjelmalla saa vetovaunun numeroksi luettua 201. Se on juuri lähtenyt hammasrattaat vonkuen pysäkiltä. Missä?
Kommentit
| 25.12.2015 04:34 | Jyrki Längman: | Hämeentie 5:nlinjan risteys | |
| 25.12.2015 07:56 | Juhana Nordlund: | Kuvauspaikkaan en ota nyt kantaa, mutta itse kalustosta voisin sanoa muutaman sanan. Moottorivaunu on 1950 - 51 valmistuneesta sarjasta 203 - 218, Karia / Strömberg. Vaunun järjestysnumero ei siis voi olla 201. Takana uskollisesti seuraava perävaunu on kuvaushetkellä(kin) harvinaisuus, jompikumpi NWF:läinen HKL 651 tai 654 (arvelisin että tämä jälkimmäinen). Noin myöhään ei muita ollut jäljellä ja nuo kaksikin ilmeisesti sen vuoksi, että niihin oli tehty huomattava koriremontti jossain vaiheessa (SRS-sivujen mukaan 1950-luvulla). | |
| 25.12.2015 08:54 | Pave Saarinen: | Haapaniemen kentän pysäkki. Tuossa on näkyvissä sporan kulmasta urheilukentän koppi. Se oli käytössä talvisin, kun siinä oli luistinrata. Kenttä oli kesin pesäpallo- ja jalkapallokenttä. Nyt siinä on tekonurmi, tänäänkin vihreänä. Todella harmi, että luistinratana kenttää ei enää käytetä. Taustalla näkyisi olevan monttua, jossa rakennetaan virastotaloa. Vuosi on 1973-1974. Pysäkin kohtaa ja katua on levennetty. Talvisin oli pysäkkejä huoltamassa lumesta aina kaksi kaupungin miestä. Se oli sitä vanhaa hyvää aikaa. | |
| 25.12.2015 10:36 | Reino Kalliomäki: | Pave on vakuuttavasti oikeassa! Korjaan vuodeksi 1973, koska seuraavana kesänä olin Haapajärvellä. Raitiovaunujen tekniikkaan en osaa ottaa kantaa, näillä vanhoilla vehkeillä oli vain ihan pakko ajaa. | |
| 25.12.2015 14:25 | Johannes Erra: | Juhana on tosiaan vaunusarjan suhteen oikeassa, jo moottorivaunun ikkunat paljastavat sarjan olevan 203-218. Varhaisempaan sarjaan kuuluneessa vaunussa 201 kaikki sivuikkunat olisivat olleet jaettuja, ei ainoastaan joka toinen kuten kuvassa. | |
| 25.12.2015 15:12 | Pave Saarinen: | Jos nyt olen oikeassa, tuollaista tyyppiä oli vain ykkösen linjalla? Vanha spora on muutenkin esimerkillinen: Tuossa on alas laskeutuva astinlauta nousemista helpottamassa ja silta oli matalampi. 1950-luvun puolivälin telivaunuihin oli tosi hankala nousta. | |
| 25.12.2015 15:13 | Reino Kalliomäki: | Osasuurennos numerosta: http://vaunut.org/kuva/107340 , eli nelonen. Aivan suora selkä ei siis voine olla 7 tai 9. | |
| 25.12.2015 15:17 | Juhana Nordlund: | Johanneksen repliikki Karia-moottorivaunujen ikkunajaosta vastaa todellisuutta. Kuvan vaunu poikkeaa edeltäjäsarjasta etupäänkin yksityiskohtien osalta, kuvan vaunussa "aurinko" eli ylälinjakilven paikka tuulilasin yläpuolella (keskellä näkyvä vaalea, pyöreä lasipintainen kenttä) on ikään kuin upotettu otsa- ja kattorakenteeseen. Tätä vanhemmissa vaunuissa aurinko on selkeästi erillinen osa, joka on lisätty vaunujen keulaan vasta jälkikäteen. Kuvaa otettaessa aurinko oli tyhjä kaikissa tämän aikakauden helsinkiläisvaunuissa (toki tilausajossa saattoi nähdä vielä tuolloinkin jotain tunnuksia tai koristeita ko. paikalla). Jos pilkuntarkkoja halutaan olla, niin muutaman Kaipion peruskorjaaman NWF-vaunun tietyt yksityiskohdat muistuttivat petollisesti näiden 1950-luvun alun Karioiden vastaavia kohtia. Kuvan vaunu on kuitenkin Karia, kuten Johanneskin totesi. |
|
| 25.12.2015 15:23 | Juhana Nordlund: | Reinon lisäämä osasuurennos vahvistaa käsitystäni siitä, että vaunu olisi 204. Siinä nimittäin oli myöhempinä aikoina suippopäiset ovien ikkunat. Osassa sarjaa oli hyvin yksinkertaiset ikkunaruudut ovissa "Jenkkiesikuvan" mukaisesti, osassa taas oli kantikkaat, mutta kumilistoilla tiivistetyt ruudut. Itse käsitin niin, että suippopäiset eivät olleet yhtä yleisiä kuin kaksi muuta versiota. | |
| 25.12.2015 18:15 | Stanislav Voronin: | Great! | |
| 25.12.2015 20:47 | Pave Saarinen: | Niin, no nyt yksityiskohdat on selvitetty, mutta mikä olisi kuvan historiallinen merkitys? 1) aika on muuttunut, sporaan on tullut mainoksia. Itse spora on perinteinen vihreä keltainen, sellainen kuin ne olivat kaikki vuosikymmeniä. Nykyisin on kaiken maailman värityksiä ja mainoksia. 2) Etuvaunussa on kujettajan lisäksi rahastaja. Ajatella, kuinka moni on nähnyt raitiovaunun rahastajan, niitä kuuluisia sipoolaisia! Perävaunussa eli sleepissä on myös rahastaja. 3) kertamaksun hinta oli muistini mukaan varsin kohtuullinen nykyiseen verrattuna. Olisi kyllä kiintoisaa verrata lippujen hintoja. Senhän voisi laskea verrannolliseksi rahamuseon koneella. Vielä lisää yksityiskohtia: tuossa vaunussa on aika mahtava virroitin, bygel sakasalaisella y:llä. Usein siitä lähti sinisiä kipunoita ja muistissa on siitä vahva otsonin haju. Tietyissä tilanteissa ennen vaihdetta kuljettaja kiskaisi virroittimen alas ja vaihde sitten kääntyi tai oli kääntymättä. Vuonna 1971 yhteistariffi tuli uudistettuna käyttöön, kertamaksu oli 50 penniä, rahamuseon rahakoneella laskien se olisi nyt 0,67 euroa. Nyt kertalippu huitelee jossakin viiden euron nurkilla? lähde http://www.raitio.org/ratikat/helsinki/hkl/liikenne/maksut.htm |
|
| 25.12.2015 23:58 | Tunnus poistettu: | Kun nyt spåratekniikkaan on saatu selko, uskallan todeta varmana tietona etualan autosta, että "Här går en ny Volvo, med PV Garanti". - Taka-alan mittari ei ole aivan niin selvä tapaus. Akselivälin perusteella veikkaan 164-mallia. Näitä oli saatavilla kuuden istuttavina sohvamaattimalleina, vaihteenvalitsin rattiputkessa. Kaikissa satasarjalaisissa on sohvaoptiosta kielivä vihje, mutta osaako joku kertoa mikä? | |
| 26.12.2015 08:09 | Jouni Hytönen: | Vakuuttavaa yksityiskohtatietoutta näin 42 vuotta myöhemmin! | |
| 26.12.2015 08:24 | Juhana Nordlund: | Minun raitiovaunutiedoista, mitä tulee 2-akseliseen kalustoon, tietty osa on edesmenneeltä Toivo Niskaselta peräisin. Niskasen tiedoista on tärkeä osa siirtynyt nyttemmin myös SRS:n sivuille. Kaksiakselisia raitiovaunuja olen itse havainnut kymmenkunta vuotta ruuhkaliikenteessä aina kevääseen 1975 saakka. Toisinaan "jouduin" myös niiden kyytiin (aivan pikkulapsena pelkäsin niitä äänen vuoksi). Sen jälkeen on ollut tyytyminen valokuviin ja muiden asiasta kiinnostuneiden muistikuviin. | |
| 26.12.2015 10:32 | Reino Kalliomäki: | Tein eilen vääryyttä Jyrkille. Haapaniemenkatuhan jatkuu nimellä 5:des linja! Anteeksi! | |
| 26.12.2015 10:42 | Pave Saarinen: | Sipoolaisista ym. rahastajista on mainittava, että rahastajat pitivät myös järjestystä vaunuissa. Usein täyteen ahdetuissa vaunuissa kuuli rahastajan komennon: antakaa sijaa lapselle ja äidille. Nykyään jopa pressalle ei ole annettu vaunussa istumasijaa. | |
| 26.12.2015 19:13 | Hannu Siitari: | Tällä hetkellä maksaa raitiovaunulippu automaatista ostettuna 2,20. Matkakortilla maksettuna raitiovaunulipun hinta on 1,50. Ajalla 1.9.1972 – 31.3.1973 raitiovaunun kuukausilippu maksoi muistaakseni 23 markkaa. Raitiovaunuissa kuukausiliput olivat tuolloin linjakohtaisia ja bussiliikenteessä linjaryhmäkohtaisia. Jos ykköslinjan kuukausilipulla ajoi esim. kolmoslinjan vaunussa, niin rahastajalta piti ostaa 20 pennin hintainen lisälippu. Jos maksoi matkan 10 matkan kortilla ja vaihtoi linjalta toiselle, niin tarvittiin ilmainen vaihdontarkkailulippu. Muussa tapauksessa rahastaja leimasi uuden matkan. Rahastaja leimasi matkoja 10 matkan korttiin järjestyksessä ylhäältä alaspäin ja automaatti alhaalta ylöspäin ja nakersi samalla leiman kohdalta palan kortin reunasta pois. Automaatteja oli kuljettajarahastusbusseissa ja myöhemmin raitiovaunuissa. Tämmöistä oli entisaikaan. | |
| 03.01.2016 17:32 | Jorma Rauhala: | Joululomasta johtuen vaunujen numeroiden vahvistus tulee nyt vasta. Moottorivaunu on 204 ja perävaunu 654 ja junan vuoronumero on 153. Kotivarikko Vallilassa. | |
| 03.01.2016 20:58 | Juhana Nordlund: | En sitten ihan väärin päätellyt kalustokokoonpanoa. Hyvä että päättelyni voitiin vahvistaa oikeiksi - vääriksi heikentämisen sijasta. ;) |