??.01.1985 / Hyvinkää asema
??.01.1985 Pakkasta on reippaasti , -33 astetta, panin erityisesti merkille. Ulkoilijoita ei juuri näy. Aurinko ei mainittavasti korkeammalle nouse. Pakkaspäivät ovat mielenkiintoisia, mitä vaan voi tapahtua. Nyt liikenne pelaa, junakin on vain noin vartin myöhässä.
Kommentit
| 03.01.2016 03:35 | Markus Räsänen: | Itse olen niin nuori etten pysty muistamaan, milloin viimeksi etelässä olisi ollut noin kylmää. Omat muistikuvat muistavat jotain 28 pakkasasteen lämpötiloja tässä muutaman vuoden takaa. Muuten todella hieno kuva! | |
| 03.01.2016 06:28 | Kari Haapakangas: | Muistanpa joskus vuosituhannen vaihteessa, kun aamuteeveessä haastateltiin helsinkiläisiä työmatkapyöräilijöitä, kun pääkaupunkiseudulla oli niin mahadottoman kylymä. Lopuksi haasttelija kysyi yhdeltä pyöräilijältä paljonko oli ollut kotimittarissa pakkasta. -12, oli vastaus -> hervoton naurukohtaus kotikatsomossa. Mutta Ouluhan onkin pyöräilykaupunki, Helsinki taas ei, baanasta huolimatta :D | |
| 03.01.2016 08:09 | Juhana Nordlund: | P 146 ajettiin kyllä tuolla vuosikymmenellä jokseenkin kaikkina aikataulukausina veturijunilla. Junan tuloaika Helsinkiin oli useimmiten klo 11:00. Onkohan tuossa jokin poikkeus kalustokierrossa? Nimittäin Dm8 - 9 -kaluston säännöllinen käyttö Porin junissa päättyi muutenkin kevään 1985 lopulla. Helsingissäkin päästiin -33 lämpötilalukemiin noina aikoina, mutta vasta vuotta myöhemmin (1987). |
|
| 03.01.2016 08:47 | Tuukka Ryyppö: | Puuvaunujen sanotaan olleen talvisin aika vetoisia. Ei kai junakalustoa kuitenkaan sen perusteella vaihdettu tuolloinkaan? Junakuvien kanssa on hyvä pitää mielessä, että kuvaamaan lähdetään usein jonkin poikkeuksellisen vuoksi. Vanhan junakuvan näkemisestä ei siis voi päätellä kuvassa näkyvän tapahtuneen usein - sen toki kylläkin, ettå kyseinen asia ylipäänsä on voinut tapahtua. | |
| 03.01.2016 09:28 | Ari-Pekka Lanne: | Se oli vuotta 1986 tai 1987 ‒ joka tapauksessa näitä 80-luvun kovia pakkastalvia ‒ kun minua kyyditettiin aamupimeässä paikallislinja-autolla lastentarhaan päivähoitoon. Oli niin paljon pakkasta, että linja-auton etuovi ei suostunut menemään kiinni pneumatiikan jäädyttyä. Siispä nuori naiskuljettaja ajoi ovi selällään. Se oli sitten olevinaan niin erikoista, että on jäänyt mieleeni. Sama nainen ajelee yhä tänäkin päivänä linja-autoa, tosin nykyään hieman varttuneempana. Omalla tavallaan käsittämätöntä, miten se hiekka hupenee siellä ylälasissa. | |
| 03.01.2016 09:53 | Pave Saarinen: | "Pakkasta oli -33 astetta"... ja keskussuljin toimi hyvin! Digistä en sanoisi samaa. | |
| 03.01.2016 09:58 | Reino Kalliomäki: | Junamerkintä on varmaan väärä. Mikä juna liekin, vuosi lienee oikein. Auto kyllä hyytyi, ja naapurin hinatessa oli ohjauskin voimaa kysyvä. 1/500 päätellen Porkkanan nopeudesta. | |
| 03.01.2016 10:50 | Juhana Nordlund: | 1987 ei taida tulla kyseeseen, koska silloin ei Dm8 tainnut kovin paljoa liikkua tammikuun aivan ensimmäisiä päiviä lukuun ottamatta. Kuvassa aurinko paistelee jo sen verran korkealta, että loppiainen taitaa olla jo takana päin? Mukava talvinen kuva joka tapauksessa minullekin tutulta paikalta. |
|
| 03.01.2016 11:18 | Pasi Utriainen: | Nuo 80-luvun puolenvälin ankarat pakkastalvet ovat varmaan jääneet kaikkien silloin eläneiden mieleen. Itämerikin jäätyi tuolloin Tanskan salmia myöten. Jossain dokumentissa kerrottiin, että junaliikenteelle suurin haitta koitui jarrujen jäätymisestä ja jarrutuksen jälkeen jarrujen irtoamisessa oli vaikeuksia. Ari-Pekan kommenttiin liittyen tuli mieleen tilanne viime talvelta, jolloin uusi VDL:n bussi ei päässyt lähtemään pysäkiltä, koska ovi ei sulkeutunut kunnolla. Joku automatiikka torppasi liikkeelle lähdön. |
|
| 03.01.2016 11:30 | Jouni Hytönen: | Scania MaxCeissa oli ongelmia jo kostealla säällä, kun ovien sähkösilmät menivät huuruun, eivätkä ovet tämän jälkeen suostuneet sulkeutumaan. Ongelma pikakorjattiin poraamalla silmien muovipintaan reikiä. :) | |
| 03.01.2016 11:33 | Jouni Hytönen: | Talvi 2002/03 oli melko ankara myös, silloinhan Viroon matkalla olleita jenkkidieseleitä jouduttiin purkamaan Latviaan, kun laiva ei päässyt etenemään Viroon saakka. Georg Ots liikennöi tuolloin Kaliningradin ja Leningr... ei kun Pietarin välillä ja juuttui jäihin pitkäksi aikaa. Tammikuun alussa kuvasin Jyväskylän ja Pieksämäen välillä venäläistä turistijunaa 32 asteen pakkasessa. | |
| 03.01.2016 12:45 | Panu Saarikuru: | Kyseessä lienee tammikuun loppu 1986, koska olin juuri tuohon aikaan viikon verran Kymen motellissa Postin toisella markkinointikurssilla. Siellä oli nuori nainen Sallasta, joka soitti yhtenä aamuna kotiin ja kertoi, että oli ensimmäinen kerta, kun isännän bensa-Transit ei lähtenyt pihalta käyntiin kaikista lämmitysjärjestelyistä huolimatta. Dieselvehje ei olisi hievahtanutkaan, pakkasta oli 50,5 astetta... | |
| 03.01.2016 13:45 | Tunnus poistettu: | Tammikuu 1986 on tosiaan helppo muistaa siitä, että liikenteessä tuli vastaan ruotsalaismerkkien lisäksi vain aiemmin syksyllä käyntiin laitettuja takseja. Muistaakseni Volvo oli v. 1986 uutena yhtä ruma kuin 20 vuotta myöhemmin, mutta edelleen yhtä pakkasvarma. Oma pakkasennätykseni -39 C syntyi tammikuussa 2006 Kuusamossa, tosin johdon päästä. - Mutta mitä tulee kuvassa näkyvään Porkkanaan -33 C pakkasessa, erikoisinta tapauksessa on, että juna liikkuu! | |
| 03.01.2016 14:13 | Heikki Kannosto: | Meillä pohdittiin noina pakkaspäivinä pitäisikö lyhytkarvacollielle ja kissalle tehdä huopatossut. Kuuden kilon kissa näytti 15-kiloiselta tullessaan ulkoa kaikki mahdolliset karvat pörhöllään. | |
| 03.01.2016 14:26 | Juhana Nordlund: | Pakkasjutuista löytyy mielenkiintoista tietoa myös sivulta http://ilmatieteenlaitos.fi/kovat-pakkaset-ja-kylmimmat-talvet . Sivulla alempana näkyy erityisesti tätäkin keskustelua lähellä olevia tietoja. | |
| 03.01.2016 17:17 | Heikki Kannosto: | Tuo linkki viittaa vahvasti siihen että kyse onkin tammikuusta 1987. | |
| 03.01.2016 17:26 | Jouni Hytönen: | Onko vielä niin myöhään ajettu tuplarunkoisella Porkkanalla pääradalla? | |
| 03.01.2016 19:53 | Petri Nummijoki: | Mistä päättelitte, että kuvassa olisi P146? Auringon sijainnistako? Miksi tämä ei voisi olla esim. tuntia aikaisemmin kulkenut P90 Jyväskylästä? Kovana pakkaspäivänä juna on hyvin voinut olla myöhässä, jos ei muuten ajoitukseen täsmää. Vaikka talvi 1986-1987 oli 80-luvun kovin niin kyllä melko kova talvi oli myös 1984-1985, kuten nähdään jääpeitteen laajuudestakin keskitalvella: http://www.smhi.se/oceanografi/istjanst/produkter/arkiv/sstchart/sstchart_19850311.pdf Taisi talvella 1985-1986 olla joku kova pakkasjakso silloinkin, vaikka se ei kokonaisuutena ollut edellisen eikä seuraavan talven veroinen. |
|
| 03.01.2016 20:49 | Juhana Nordlund: | Petri, tunnisteissa oli alun perin P 146. Junan numero on poistettu tunnisteista myöhemmin. Jyväskylän suunnalta tulevaksi pikajunaksi kuvan juna sopisi mainiosti. Kevättalvi / alkuvuosi 1985 oli melko kylmä todellakin, itse olin silloin varusmiespalveluksessa. Kahta vuotta myöhemmin oli todella kylmiä säitä, kuten eri lähteistä voi tarkistaa. Yksittäisiä vilpoisia päiviä sitten tietenkin on mahtunut useille talville, kuten kuvan tapauksessakin lienee asian laita. Edit: typo pois. |
|
| 03.01.2016 23:16 | Reino Kalliomäki: | Poistin junan numeron, mutta junatyyppiä en saanutkaan pois. Kyllä junaa vain ajattelin 146:ksi, oli jo hiukan myöhässä. Isompikin myöhästyminen on tietysti mahdollinen. | |
| 04.01.2016 00:02 | Jorma Toivonen: | Aikoinaan tuli merkittyä työkirjaan Riihimäen tavara-aseman katolla olleen lämpötilanäytön lukemia työvuoroilla. Tammikuun 1986 alin lukema oli -20 (8.1.1986), helmikuussa käväistiin -27:ssä. Mutta alkuvuosi 1987 oli erittäin kylmä pitkähkön ajan. Lukemia ei ole, toimin silloin tallipäivystäjänä Riihimäellä ja pula toimivasta kalustosta (sähkö) oli erittäin suuri. Onneksi suorittajat tornistaan tiedostivat saman asian, mikäli Riihimäen oli ohittamassa yksinäinen Sr1-sarjan veturi, useimmiten matka katkesi - veturi varmuudeksi siihen ja siihen aamun ruuhkapaikkuun, ellei kierrosta ehjää konetta löydy, tai muutaman tunnin myöhässä olevaan tavarajunaan - viettekö mennessänne? Ainakin kerran sattui, että Raahen kelajuna (5012) oli runsaasti myöhässä ja siitähän olisi pitänyt tulla kahteen aamupaikkuun veturit (2xSr1), onneksi tieto tuolloin kulki ja veturit tuli "hankittua" muualta ohi kierron. Yllätys tietysti oli, että miehistöllä oli tuomisinaan Dr12-sarjan veturi - levon jälkeen saivat saman veturin takaisin tyhjään kelajunaansa (Hämeenlinnasta) 1057, tyytyväisiä olivat saadessaan toimivan ja lämpimän työkalun paluumatkalleen. Huhun mukaan esim. P61 (lähtö Helsingistä 22;00) saavutti Riihimäen vasta seuraavana aamuna klo 06;00). Tp:n toimitilan (miehistön huoltotilan) lämpötila pyöriskeli parhaimmillaan +11-asteessa. | |
| 04.01.2016 09:58 | Petri Nummijoki: | Mukavia muisteluita elävästä elämästä taas Jormalta. Jos kuvan juna kulki osapuilleen P146:n aikataululla niin sitten veikkaisin, että kysymyksessä olisi runsaan tunnin myöhässä ollut P90 Jyväskylästä. Nimittäin klo. 10:00 Jyväskylästä Helsinkiin saapuvan pikajunan muistan Porkkanajunaksi noihin aikoihin mutta sen sijaan P146 Porista (tulo Helsinkiin klo. 11:00) oli minustakin veturijuna. Ennen 80-luvun lopun Dr13-kautta se oli Sr1-vetoinen joskin yhden kerran näin sen tulevan Helsinkiin Dr12-veturilla 2222. |
|
| 04.01.2016 13:25 | Reino Kalliomäki: | Kuvan paperivedoksen takana on - 33 astetta, ei harmi kyllä päivämäärää. Tammikuun loppupuolella kuitenkin. Se hyytynyt auto oli käytössä 6.82 - 5.86, eli päivämäärä on siis aikaisempi. Ei se hyvä auto ollut , mutta vaihto oli pakko tehdä sopimattomaan aikaan. Edellisen istuin kun petti, ja pakin sai päälle vain ajamalla toisen etupyörän rotvallille tms. | |
| 04.01.2016 14:04 | Petri Nummijoki: | Oliko muuten talvella 1987 joku tietty syy, mikä pulaa Sr1-vetureista aiheutti vai niitä vain yleisesti puuttui kierroista? Meinaan 1987 oli jo kaikki 110 veturia toimitettu mutta sähköistys ei ulottunut vielä Joensuuhun Rantaradasta tai Jyväskylästä puhumattakaan, joten teoriassa Sr1-vetureita oli reilusti yli tarpeen. 80- ja 90-lukujen taitteessa oli kuulopuheiden mukaan välillä 40 Sr1-veturia samanaikaisesti hajalla lähinnä ajomoottoripaloista johtuen mutta tämänkään ei olisi pitänyt olla ongelmana vielä talvella 1987, koska yhdellä veturilla vedettävien junien painoa nostettiin vasta vuodesta 1988 lähtien yli 1500 tonnin joitain koeajoja lukuunottamatta. | |
| 04.01.2016 19:32 | Pasi Utriainen: | Löytyi netistä tuollainen menneisyyden sää sivusto. http://www.cs.helsinki.fi/u/tituomin/apps4finland/. Sen perusteella tämä voisi olla tammikuun lopulta -85. Hyvinkäällä oli La 26.1. alkaen muutaman päivän ajan alimmillaan n. -35 astetta. | |
| 05.01.2016 00:16 | Jorma Toivonen: | Tosiaan ma 28.01.1985. löytyy huomautus n. klo 01;00 (T1031 Ri-Tl) lämpötilasta -33 Riihimäellä. Muistaakseni suurin syy oli ilmavaivat - virroitin ei noussut, pk ei sulkeutunut. Mikäli veturilla pääsi junan eteen, jarrujohdon vuodot olivat liian suuret. Usein junat jouduttiin "puolittamaan", jotta jarrujohto saatiin täyttymään - useampi juna kulussa. Vetureissa ei vielä ollut ilmankuivaimia ja "tenutuskin" saattoi olla niin ja näin, joten ilmatiehyeisiin saattoi kosteus tehdä tukoksia. Olikohan sama talvi, kun Sm-liikennettä myös koeteltiin? Virroittimissa kokeiltiin "kesäisiin olosuhteisiin" soveltuvaa voitelua, joka kuitenkin kylmyydessä jäykistyi liiaksi. Mikäli virroitin "tipahti" alas, ylösnousemisesta ei enää ollut takuita ilman kiellettyjä aputoimenpiteitä. (Harvoin jäi Riihimäeltä lähtemättä Sm-runko). |
|
| 08.01.2016 14:06 | Heikki Kannosto: | Tämäkin viittaa vuoteen 1985: http://yle.fi/uutiset/vuosisadan_talvi_1985_ja_pakkasennatys_1999__ylen_arkistot_kertovat_miten_ennen_selvittiin_kylmassa/8577221 |
|
| 08.01.2016 14:18 | Petri Nummijoki: | Mutta vaikka linkin takana puhutaan talvesta 1985 vuosisadan talvena niin ei se ainakaan Itämeren jääpeitteen laajuudella mitattuna ollut esim. talvien 1956, 1966 tai 1987 veroinen. |