??.??.???? / Turenki
??.??.???? Valokuvakortti kulkenut 16.XII.1921 Turenki - Helsinki. Asemarakennuksessa asunut on kirjoittanut huonejärjestyksen ja oma huone on ollut etukulmassa. Asema myytiin yksityiskäyttöön ja toimii siinä nykyisin tasokas ravintola. Laiturikatos on edelleen ainutlaatuisena säilynyt, kuten onneksi myös Vaasan asemalla.
Kommentit
| 07.01.2016 20:29 | Erkki Nuutio: | Kortin lähettäjällä lienee siten ollut huone täysihoidolla. Nuori mies lienee ollut kyseessä. Hauska yksityiskohta on kulkuportaikko laiturilta, jota pitkin pääsee laskeutumaan ensimmäisen raiteen yli matalammalle ja kapeammalle toiselle laiturille. Tarvetta astua toisella raiteella olevaan junaan varmaan oli ainakin joskus. Porrasaukon on muulloin kansilevy. R-kioski, korjaan Rautatiekirjakaupan kioski vaikuttaa juuri valmistuneelta ja vielä tyhjältä. |
|
| 07.01.2016 23:39 | Ari Palin: | Milloin kaksoisraide tuli Riihimäen ja Hämeenlinnan välille? Siinä vaiheessa luulisi tulleen tarvetta paremmalle välilaiturille, sillä oletettavasti Hämeenlinnan suuntaan menneet junat ovat silloin alkaneet pysähtyä raiteella 2. | |
| 08.01.2016 00:39 | Joonas Viita: | Valokuvista päätellen kuvan kellotorni on purettu 1921-1938 välillä. | |
| 08.01.2016 07:10 | Jukka Voudinmäki: | Turenki sai kaksoisraiteen vuonna 1958. | |
| 08.01.2016 18:34 | Ari Palin: | Noihin aikoihin valmistui myös Hämeenlinnan ja Toijalan välinen kaksoisraide. Minulla oli käsitys, että Kuurilan onnettomuuden aikaan vuonna 1957 yksiraiteisena olisi ollut enää em. Hämeenlinnan ja Toijalan välinen osuus, mutta olenkin tainnut olla väärässä ja kaksoisraide tulikin kerralla koko Riihimäki - Toijala -välille? | |
| 08.01.2016 20:27 | Eljas Pölhö: | Kaksoisraide Riihimäki-Hämeenlinna valmistui vuosina 1955-1958 ja Hämeenlinna-Toijala vuosina 1959-1961. | |
| 08.01.2016 22:21 | Petri Nummijoki: | VR:n 100-vuotishistoriikin mukaan Riihimäki-Ryttylä valmistui 14.10.1955, Ryttylä-Leppäkoski 18.12.1956 ja Leppäkoski-Hämeenlinna 7.10.1958. Kuurila-Toijala avattiin 1.7.1959. Hämeenlinna-Kuurila ei ollut valmis teoksen kirjoitushetkellä mutta käskylehtien mukaan Iittala-Kuurila olisi avattu 28.5.1961 ja Hämeenlinna-Iittala 18.12.1961, josta päivästä lähtien koko Helsingin ja Tampereen väli oli kaksiraiteinen. Tosin Hämeenlinnan ja Kuurilan välillekin kaksoisraide oli varsinaisesti valmistunut jo 1960 mutta Hämeenlinnan ja Toijalan välillä kaksoisraide tehtiin 54 kg:n kiskoilla ja sen jälkeen liikenne siirrettiin uudelle raiteelle ja vanha vuorostaan sepelöitiin ja vaihdettiin entiset 43 kg:n kiskot 54 kg:n painoisiin. Tämän vuoksi virallinen kaksoisraiteen valmistuminen siirtyi vuodelle 1961. Riihimäki-Hämeenlinna-kaksoisraide tehtiin vielä 43 kg:n kiskoilla paitsi Riihimäki-Ryttylä-välillä oli myös 60 kg:n kiskoja. Koska Hämeenlinna-Toijala valmistui 3-4 vuotta Riihimäki-Hämeenlinna-kaksoisraiteen jälkeen ja kiskotuskin oli vaihtunut samalla järeämmäksi niin ei ehkä ole aivan oikein sanoa, että kaksoisraide tehtiin kerralla koko Riihimäki-Toijala välille. |
|
| 09.01.2016 10:35 | Matti Parkkonen: | Hämeenlinna - Iittalan kaksoisradan valmistuminen viimeisenä johtui osittain Vanajaveden silloista. Vuoden 1924 sillan viereen tarvittiin toinen. Savonlinnasta löytyikin sovelias terässilta, joka oli ollut käytössä Kyrönsalmen ylityksessä. Hämeenlinnan aseman lähelle oli keskittynyt tarvittavien kiskoelementtien kokoamistyömaa. Olin keväällä 1960 juuri päässyt armeijasta ja sain mahdollisuuden olla mukana uuden kaksoisradan rakentamisessa. Tehtävänä oli esivalmistaa ratapöllejä elementteihin. Käytössäni oli polttomoottorikäyttöinen ruuvinkiristäjä, jolla kiskojen alle tulevat teräslevyt kiinnitettiin ratapölkkyyn neljällä isolla ruuvilla. Ratanaulat olivat siis jääneet jo historiaan. Pölkyt kiinnitettiin kiskoihin lyömällä eräänlainen jousikiila sivusuuntaan teräslevyssä olevaan uraan ja kiskon ja teräslevyn väliin pantiin vielä palanen ikäänkuin kovalevyä.Tuo ruuvinkiristäjä kulki kiskoilla työntäen ja siinä oli aisat kuin kyntömiehen aurassa. Vasen aisa oli kiinteä ja oikeaa painamalla jykevät ruuvit kiristyivät karboolitervan tuoksuisiin tummiin ratapölleihin. Noita kiskon ja pölkyn väliin tulevia teräslevyjä tarvittiin myös molempien siltojen teossa, joten sain komennuksen koneeni kanssa myös silloille. Oli mukava kokemus loikkia pölkyltä toiselle, kun vesi liplatti alhaalla jalkojen alla. | |
| 09.01.2016 15:44 | Petri Nummijoki: | Tuollainen väite on esiintynyt ennenkin, että toinen Vanajaveden silloista olisi tuotu Kyrönsalmelta mutta jos siinä olisi perää niin miten Kyrönsalmen silta on paikoillaan esim. tässä 2013 otetussa kuvassa http://www.vaunut.org/kuva/84981? Lisäksi Kyrönsalmen sillan jänne oli alun perin 125 m, joskin sitä lyhennettiin noin 20 m myöhemmin mutta Vanajaveden sillan jänne on vain 84 m. Eron huomaa kuvistakin: http://www.vaunut.org/kuva/18112 http://www.vaunut.org/kuva/68718 |
|
| 09.01.2016 18:51 | Matti Parkkonen: | Vuotta 2003 vietettiin aiheella : Rakennusperinnön vuosi. Tuolloin julkaistiin mm. kirja "Rakennettu HÄME" jonka on tuottanut Hämeen liitto. ISBN 951-682-717-9 Karisto Oy. Kirjassa kohdassa 94 Karlbergin omakotialue ja rautatiesilta, mainitaan sivulla 112 seuraavaa: " Aulangon maisemakokonaisuuteen liittyy myös läheinen, Vanajanvirran ylittävä teräsrakenteinen rautatiesilta vuodelta 1924. Kun toinen raidepari valmistui 1960, tänne siirrettiin Savonlinnasta Kyrönsalmen siltana toiminut kaarisilta, joka on rakenteeltaan edellisen kaltainen." | |
| 09.01.2016 22:15 | Ari Palin: | Kiitos seikkaperäisestä selvityksestä koskien Riihimäen ja Toijalan välin kaksoisraiteistamista! | |
| 10.01.2016 16:48 | Petri Nummijoki: | OK. Mainittu kirja lienee syynä siihen, miksi toistuvasti nousee esiin väite, että Vanajaveden silta olisi siirretty Savonlinnasta Kyrönsalmelta. VR:n 75-vuotishistoriikin mukaan Vanajaveden (ensimmäinen) silta (84 m) on samankokoinen, kuin Hiitolan-Raudun radalle tehty Kiviniemenkosken ristikkosilta tai Kontiomäki-Oulu radalle tehty Kiehimän silta (http://vaunut.org/kuva/104411, http://vaunut.org/kuva/33357). Kertomus on saattanut saada alkunsa niin, että on ollut sinänsä oikea tieto, ettei Vanajaveden silta ole ainoa laatuaan vaan saman tyyppisiä on tehty muuallekin. Tämä on sitten kuulopuheiden tasolla muuttunut Kyrönsalmen sillaksi ja lopulta vieläpä niin, että Kyrönsalmen silta olisi siirretty Vanajavedelle, vaikka oikeasti Kyrönsalmen silta on suurempi, vanhempi ja edelleen paikoillaan http://fi.wikipedia.org/wiki/Kyr%C3%B6nsalmen_sillat. |
|
| 11.01.2016 09:27 | Erkki Nuutio: | Kiitoksia kiinnostavista kommenteista kaksoisraidetta ja Vanajaveden toista siltaa koskien. Epäselväksi on vielä jäänyt, mikä on toisen sillan alkuperä. VR 1937/62 ei sitä paljasta, mutta tuntuu kertovan, että se on ainoa terässilta, joka on tehty vuoden 1948 kuormitusmääräysten ollessa jo voimassa. Ei selviä koska se on tehty ja mitä varten. Miten ja koska Kiehimän silta rakennettiin uudelleen? Onko Suomen sillat-kirjassa tietoa. Viimeistään luotettava tieto täytyy löytyä arkistosta. | |
| 11.01.2016 11:57 | Petri Nummijoki: | Tosiaan Vanajaveden toisen sillan alkuperää ei kerrota suoraan. Koska kuitenkin todetaan, että se on tehty vuoden 1948 kuormitusmääräysten mukaan ja siinä on huomioitu sähköistyksenkin mahdollisuus niin aika vahvasti puhuisi sen puolesta, että silta on ollut 1960 täysin uusi eikä muualta siirretty. | |
| 11.01.2016 16:35 | Jorma Rauhala: | Vanajaveden itäinen ratasilta maatukineen on vuodelta 1925. Vanajaveden läntinen ratasilta maatukineen on vuodelta 1960. |
|
| 11.01.2016 19:19 | Matti Parkkonen: | Tuo tiedon kummajainen Kyrönsalmen sillasta on myös luettavissa kirjasta "Kyliä ja kortteleita", jonka on julkaissut Hattulan kunta ja Hämeenlinnan kaupunki. Kyse on Hämeenlinnan ja Hattulan rakennuskulttuuriselvityksestä. Siinä kohdassa 101. Rautatiesilta, (Maisemallisesti vaikuttava tekniikan muistomerkki) on juuri samat tiedot kuin Hämeen liitonkin julkaisussa "Rakennettu HÄME". Kävin tänään Maakunta-arkistossa ja kaivoin esille vuoden 1960 paikalliset sanomalehdet. Ja löytyihän sieltä 12.1.1960 lehdestä juttu uuden sillan siirrosta vanhan sillan viereen. Artikkelista selviää, BINGO, että sillan osat on valmistettu Ahlströmin konepajassa! Onnittelut Petri ja Jorma asiaa selvittävistä taustatiedoista, jotka nyt saavat uuden vahvistuksen. Laitan vielä kuvan Hämeen Sanomien artikkelista siltamysteeriin liittyen. |