??.??.???? / Humppila
??.??.???? Osasuurennus valokuvakortista Humppila. Keskustelussa oleva vaunun numero on tarkemmin saatu tarkasteluun ja näyttää olevan 2847
Kommentit
| 22.01.2016 12:42 | Teppo Niemi: | Eli vaunu on vuodelta 1912 ja uudelta numeroltaan 22030, ja on hylätty vuonna 1956. | |
| 26.01.2016 17:35 | Petri Sallinen: | Nyt numero näkyy selkeästi. "Mustasta kirjasta" löytyy kuvalaattapiirustus kyseisestä vaunusta, joka on esitetty kirjassa Ei 22028-22045. Käsittääkseni ensimmäinen tällä korityypilllä valmistettu vaunusarja Suomessa. Tämän korityypin vaunut suunniteltiin alunperin avosiltaisiksi (suunnitelmista on säilynyt piirustuksiakin) peltivuorattujen avosiltaisten vaunujen tapaan, mutta peltivuoratuista umpieteisillä varustetuista makuuvaunusta saatujen kokemusten perusteella suunnitelmia muutettiin. | |
| 26.09.2021 20:25 | Erkki Nuutio: | Ei löydy tyyppikuvaa täältä 1912/14 valmistetuista IIIlk:n Ei -päivävaunuista. Piirustukset ja selostus niistä on Suomen Teollisuuslehti 17.3.1912 numerossa sivuilla 41-46 : https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1119021?page=43 . Kirjoittaja on päätoimittaja, teollisuusneuvos Väinö Valkola ( https://fi.wikipedia.org/wiki/V%C3%A4in%C3%B6_Valkola ) . Tämä johti myöhemmin työmarkkinajärjestöjen vuonna 1922 perustamaa Ammattienedistämislaitosta (AEL) : https://yle.fi/aihe/artikkeli/2007/10/11/ammattia-oppimassa . Kansan syvät ja osaavat rivit kiittävät yhä Valkolaa tämän monista oppikirjoista, kuten Jyrsijän käsikirja (Otava 1928, 1945 ja 1953). Selvennettäköön vihreille, että kirja ei todellakaan käsittele elukoita. Jyrsijä on ammatti-ihminen. Koneillaan ja Valkolan opein maamme jyrsijät hoitivat mm. kärsimämme sotakorvaukset hyökkääjälle, ja mahdollistivat osaltaan Suomen 40...80 -lukujen talousihmeen. |
|
| 27.09.2021 09:53 | Petri Sallinen: | Kuvat ensimmäisistä uuden korityypin vaunuista ovat vähissä. Tässä yksi — 22037. Teollisuuslehdessä julkaistu piirustus oli pelkkä ehdotus. Vaunuja ei koskaan rakennettu avosiltaisina, vaan niihin rakennettiin umpieteiset makuuvaunuista saatujen myönteisten kokemusten perusteella. Umpieteisten käyttöön johti myös ravintolavaunujen ilmaantuminen juniin. Tämä lisäsi matkustajien tarvetta liikkua junassa matkan aikana. http://vaunut.org/kuva/135279?t=lanterniini# |
|
| 27.09.2021 14:05 | Esa J. Rintamäki: | Erkki, onko tämä tuttu sanonta? "Svarvari, freessari ja plotslaakari, sutensa syö vain paakari!" Svarvari = sorvaaja, freessari = jyrsijä ja plotslaakari = pelti- tai levyseppä. Freessarin alkuperä on saksankielessä; jyrsinkone = die Fräsmaschine. Nuo muut ovat ruotsinkielisiä. |
|
| 27.09.2021 17:15 | Erkki Nuutio: | Ilmeisesti nuo väännökset katosivat nopeasti 1920-luvulla mm. Ammattienedistämislaitoksen kurssien ja oppikirjojen vakiinnuttaessa suomenkielisen termistön. | |
| 27.09.2021 17:22 | Timo Salo: | Ei kai paakarikaan "kuormasta" syö...??? :-) Melkoista konepajaslangia. |