08.02.2016 / Koti
08.02.2016 Vuonna 1987 julkaistiin Filatelian Maailmannäyttelyn Finlandia 1988 tukemiseksi tämä postimerkkisarja. Originaalista suurennuslasilla löytyivät veturien tiedot, Lemminkäinen ja No 57, vaunuista ei löydy muuta kuin Lemminkäisen perässä on postivaunu.
Kommentit
| 08.02.2016 16:27 | Teppo Niemi: | Ja näitä merkkejä tuli käytettyä joulukorteissa vielä siten, että vein ne postivaunuun. Siihen aikaan lähetysten jättäminen suoraan postivaunuun onnistui, muttei enää paria vuotta myöhemmin. Ja kohta koko postivaunuliikenne päätyi historiaan. | |
| 09.02.2016 15:43 | Tero Virta: | Tästä on myös arabian tekemä seinätaulukin olemassa. | |
| 04.02.2018 08:31 | Esa J. Rintamäki: | Tästä Arabian tekemästä postimerkkitaulusta pyydettiin helsinkiläisessä Rälläkän kirpputorilla hirmuista hintaa! Maantierosvousta...? | |
| 08.07.2018 12:45 | Erkki Nuutio: | Tarvitaan Vorgiin se tunnettu 57:n valokuva, mieluummin parempi laadultaan kuin kortti joka 70-luvulla julkaistiin - jotta voisi siihen oheisen Helsingfors Dagbladin 5.10.1874 kirjoituksen liittää. Käännösyritelmästä otetaan vastaan huomautuksia. Uutisen toisto kokonaisuudessaan saa oikeutuksensa siitä, että se on jäänyt harrastajilta unohduksiin yli 140 vuoden ajaksi. Ensimmäinen kotimaassa valmistettu veturi koeajettiin eilen [4.10.1874] lyhyellä retkellä Tikkurilaan, jonne rautatien konepajan koko työväki oli järjestänyt juhlatilaisuuden. Retkelle oli valtionrautateiden päällikkö, valtioneuvos G.Strömberg kutsutut v.t. kenraalikuvernöörin, Keisarillisen Senaatin jäseniä, ylempiä virkamiehiä ja lukuisia kaupunkilaisia. Nämä mieluisasti tulivatkin mukaan todistamaan ensikertaa, jolloin suomalainen veturi, suomalaiskäsien valmistama, kiidätti rautatiejunaa. Tikkurilan aseman ulkopuolelle oli pystytetty telttoja pöytineen konepajan työläisille. Näistä koostunut monijäseninen reipas laulukuoro esittäytyi ja esitti useita lauluja. Keisarillisen Senaatin maatalouden ja yleisten töiden toimituskunnan päällikkö, senaattori Norrmén esitti maljan rautatien konepajan kunniaksi. Se tyhjennettiin täysistä laseista hurraahuutojen kaikuessa. Samalla kun vieraille tarjottiin virvokkeita, kokoontui työväki piirakoita, voileipiä ja olutta täynnään olleiden pöytien äärelle. Ateriansa päälle nämä käsien nostolla kiittivät valtioneuvos Strömbergiä ja lähimpiä esimiehiään sekä konetirehtööri K.P.Engströmiä, insinöörimekaanikko K.M.Moringia ja työnjohtaja W.Winsteniä. Veturi oli valmistunut tämän valvonnassa. Luotamme asiantuntijoiden sanaan, että tehty veturi tuo konepajalle suuren kunnian ja kelpaa kauttaaltaan "näyttelytyöksi". Lukuunottamatta pyöriä ja laakereita on kaikki osat valmistettu konepajalla. On asiaankuuluvaa, että työntekijöille joiden panos on ollut suuri, kuuluu kunnia. Siksi mainitsemme erikseen pajan työnjohtaja Grönforsin, asentaja (monttööri) Häggstedtin, kattilaseppä Hurtigin, mallinvalmistaja Holmbergin ja maalaamon työnjohtaja Norellin. Uusi veturi, joka kantaa numeroa 57 saa pian kaksoisveljen samasta konepajasta. Sen ei luulla tulevan paljoa kalliimmaksi kuin äsken Turun rautatielle Wienistä tilatut veturit. Näille sovittu hinta kuuluu olevan noin 59.000 mk kappaleelta Rautatien konepajan tarkoitus ei oikeastaan ollut rakentaa vetureita, mutta pari vuotta sitten ei asennustöitä ollut siten kuin nykyisin, joten päätettiin vähitellen, vapaina tunteina rakentaa niitä. Viime ajat oli toki pieni tekijäryhmä ollut tässä työssä säännöllisesti. Konepajan työntekijöitä on 200, ja näiden osaaminen ja kunnollisuus on maan parhaita. Yllämainitun mallintekijä Holmbergin aloitteesta perustettua raittiusyhdistystä pidetään pyhänä ja sen velvoitteiden tuella perustettiin kirjasto. Lauluyhdistyksen järjesti ja sitä johtaa nuori rautatievirkailija, herra Renvall. Jo lyhyellä yhteisharjoittelulla se on varsin harjaantunut ja varmaan edistää hyvän yhteishengen muodostumista. Paluumatkan edellä tyhjensivät vieraat valtioneuvos Ströbergin ehdotuksesta maljan maan rautateiden tulevaisuudelle "dem man snart måtte få se dragna till både Uleåborg och Vita hafvet" ja v.t. kenraalikuvernööri kohotti maljan valtionrautateiden päällikölle. Tähän senaattori Molander lisäsi onnentoivotuksen valtioneuvos Strömbergille, joka on voittanut maanmiestemme ja vieraiden tunnustuksen rautateillemme Kello ½ 3 lähti juna paluumatkalle kohti Helsinkiä konepajan työläisten hurraahuutojen säestämänä, näiden jäädessä Tikkurilaan viettämään ilopäivää. |