??.??.1958 / Tikkurila asema
??.??.1958 Junanlähettäjä. Tänään olisi 90-vuotispäivä. Muistot elävät.
Kommentit
| 13.02.2016 08:12 | Jouni Hytönen: | Aika vähillä turvalaitteilla on tuohon aikaan pärjätty, vai onko Tikkurilassa ollut vielä sitten erikseen isommat asetinlaitteet ratapihan päissä? Onko suorittajalle kuulunut noiden tiepuomien käyttö? Mitähän tasoristeystä tuosta on ohjattu? | |
| 13.02.2016 19:17 | Jukka Ahtiainen: | Sisällä oli tuollainen, eiköhän ne olleet siinä kaikki. http://vaunut.org/kuva/73928?u=2471 |
|
| 13.02.2016 23:48 | Jorma Rauhala: | Aseman eteläpäässä olleen Kuriiritien puomit. Myöhemmin (esim. 1970-luvulla) ne oli kytketty Ericssonin asetinlaitetauluun. Kun laittoi taulussa värit päälle, puomitkin laskeutuivat. Oli oltava tarkkana, ettei värejä laitettu liian aikaisin -> pitkät autojonot Kuriiritiellä. | |
| 14.02.2016 18:15 | Petri Nummijoki: | Käytännöt ovat vaihdelleet aikojen mittaan. 50-luvusta en tiedä mutta 60-luvulla (silloisen junanlähettäjän kertoman mukaan) ylikäytäväkellot toimivat Tikkurilassa automaattisesti pääraiteilla mutta sivulta etelään päin lähdettäessä ne täytyi käynnistää erikseen napista. Lisäksi Hiekkaharjun päässäkin ylikäytäväkellot piti käynnistää napista, jos liikennöitiin ratatöiden vuoksi väärää puolta. Joskus 50- ja 60-lukujen taitteessa on Tikkurilan aseman eteläpäässä sattunut tapaus, jossa Helsinki-Maaseutu-Liikenteen bussinkuljettaja sai sakot ajettuaan ylikäytäväkellojen soidessa tasoristeyksen yli. Jonkin aikaa tämän jälkeen sama bussinkuljettaja ajoi tasoristeykseen, kun kellot eivät soineet mutta juna tuli silti ja törmäsi bussiin, koska junanlähettäjä oli unohtanut käynnistää ylikäytäväkellot. Taas bussinkuljettaja sai sakot. Asianajaja oli ihmetellyt käräjillä, että onhan tämä merkillistä, kun kyseistä bussinkuljettajaa sakotetaan, ajaa hän tasoristeykseen kellojen soidessa tai silloin, kun kellot eivät soi. |
|
| 14.02.2016 18:53 | Jukka Ahtiainen: | Eikö pelkkä tasoristeyksen merkki velvoita tasoristeyksen ylittäjää katsomaan ettei juna tule riippumatta siitä hälyttävätkö punaiset vilkut / kellot / onko puomi alhaalla tai ei. Valkoinen vilkkuhan ei ole sama asia kuin liikennevalojen vihreä valo. |
|
| 14.02.2016 20:10 | Jorma Rauhala: | Kun 70-luvulla pohjoisesta saapui pysähdysjuna Tikkurilan ykköselle, lähtöväri pidettiin punaisena. Vihreä tolppa ja varattu raideosuus olisi pannut puomit alas ja kellot soimaan jo Hiekkaharjun tasalla. Lähtöväri pantiin vasta kun oli lähtöajan hetki lähellä eli maantieliikennettä ei suljettu turhaan useiksi minuuteiksi. Tuon pukin käyttöajalta ei ole henk.kohtaista tietoa menettelytavoista. Tuossahan on saanut päivystää vilkkaan liikenteen aikana alvariinsa. | |
| 14.02.2016 20:59 | Petri Nummijoki: | Pitäähän sitä katsoa, ettei juna tule mutta hyvä veto asianajajalta. | |
| 14.02.2016 22:01 | Mikko Herpman: | Päivittäin tulee ylitettyä vähintään yksi tasoylikäytävä missä puolipuomilaitos. Huolestuttavan moni autoilija ei korvaansa millään lailla lotkauta valkoista vilkuttavalle. No näillä kulmillahan ajellaan säännöllisen epäsäännöllisesti junan kylkeenkin.. Eli varsin huolimatonta on liikennekulttuuri täällä pohjois-Karjalassa.. "minä menen nyt tässä muista viis"... | |
| 14.02.2016 22:15 | Petri Nummijoki: | Ei se vielä mitään, jos joku ylittää tasoristeyksen sivuilleen vilkuilematta mutta niitäkin löytyy, joiden mielestä muutkaan eivät saisi varoa junaa vaan torvea soitetaan, jos edellä menevä hidastaa tasoristeykseen. | |
| 14.02.2016 22:53 | Jukka Ahtiainen: | Ehkä tasoristeysmerkin 'oikealla' värillä olisi vaikutusta. Nythän näyttää siltä, että merkillä ei ole tarpeeksi tehoa Suomessa. vrt. http://vaunut.org/kuva/96615?kd=11.10.2014&kd2=11.10.2014 http://vaunut.org/kuva/107264?u=2471 |
|
| 14.02.2016 23:09 | Jouni Halinen: | Ortokuvaa Tiksistä vuodelta 1954 http://kartta.vantaa.fi/link/27sYFq | |
| 14.02.2016 23:27 | Jorma Toivonen: | Näin varotellaan Itävallassa http://vaunut.org/kuva/48474 | |
| 15.02.2016 07:36 | Eero Karttunen: | Ortokuvassa näkyykin ratapihan pohjoispäässä ollut vaihemiesten koppi, josta käytiin kääntämässä pohjoispään vaihteet. Muistaakseni pohjoispään siipiopiastimiakin olisi käännetty tästä vaihdekopista. Siipiopastin oli myös Hakkilan radalla. Releasetinlaite oli Tikkurilassa aivan uusi v. 1958. Kirjan "Seuraavana Tikkurila" mukaan asemarakennuksen sisätiloissa aloitettiin v. 1956 suuri remontti, jolloin asemalle mm. rakennettiin tilat releasetinlaitteistolle. Kirjassa s. 31 on kuva, jossa uuden asetinlaitteen maakaapelita lasketaan maahan asemarakennuksen ja vesitornin välillä kesäaikana 1957. Muistelen että vanhat siipiopastimet olivat vielä käytössä aloittaessani koulun Hiekkaharjussa syyskuussa 1957, mutta uudet opastimet olivat kyllä jo paikoillaan "rastitettuina". Muistelen ettei punahattuinen virkamies ennen releasetinlaitetta koskenut yllä olevassa kuvassa näkyvään tiepuomilaitteistoon. Muistaakseni siihen koski se alempipalkkainen työntekijä, joka kävi aina junan tullessa sulkemassa raiteiden 1 ja 2 välissä olevan aidan portinkin. Korsossakin tavaramaksiinissa majailevan alemman työntekijän tehtäviin kuului aseman vieressä olevien tiepuomien hoitaminen. |
|
| 15.02.2016 08:54 | Petri Nummijoki: | Tuo on uskottavaa, että asemamies käytti puomeja. Tuskin 50-luvulla junanlähettäjän aika olisi niiden käyttämiseen Tikkurilassa riittänyt. Kuulemma Tikkurilassa oli hankalaa releasetinlaitteen aikaankin, jos ajettiin väärää puolta ja ohikulkujunille joutui käynnistämään Hiekkaharjun pään ylikäytäväkellot napista. Tikkurilassa oli sen verran kova kiire, ettei olisi ollut aikaa kyttäillä, milloin juna tulee taulussa näkyviin. Tikkurilassa oli silloisen mittapuun mukaan vilkas junaliikenne, Pr1-vetoiset paikallisjunat suorittivat ympäriajoa, radiopuhelinta ei ollut Tikkurilassa vielä siinä vaiheessa, kun se oli suurilla asemilla Helsingin puolessa, joten ilmoitukset oli annettava kuljettajille kirjallisina, junanlähettäjä vastasi myös lipunmyynnistä eikä Tikkurilassa ollut 60-luvulla yövuoroakaan, joten tilityksiä yms. ei voinut siirtää yön hiljaisille tunneille. Esim. Helsingin junanlähetyksessä oli rauhallista Tikkurilaan verrattuna. Vaikka Helsingissä olivat Rantaradan junatkin niin toisaalta Helsingissä asetinlaitteet huolehtivat kulkuteistä ja ruuhka-aikoina oli kaksi junanlähettäjää samanaikaisesti vuorossa. | |
| 15.02.2016 09:06 | Markku Kari: | Miten nuo hihansuun natsat meni aikoinaan (vielä 80-luvulla?)? Siis että kenellä oli XX jne? | |
| 31.05.2016 13:33 | Jukka Ahtiainen: | Asioihin löytyi tietoa seinän takaa. Naapurin sukulainen on ollut 50-luvulla asemamies Tikkurilassa. Hänen tehtäviin kuului mm. noiden käsikäyttöisten puomien veivaaminen. Hän kertoi myös, että Tikkurila - Hakkila välillä vaunuja siirrettiin Kisko-Kallella, johon on päässyt samoin kuin Paikun ja Truumannin kyytiin Tikkurilassa. |