??.??.1941 / Louhi-Kiestinki linja, Neuvostoliitto
??.??.1941 Vallatun moottorivaunun avovaunuineen Luohen-Kiestingin välillä joskus loppukesästä 1941. Tällä laitteella kuljetti JR53 etulinjaan tilapäisesti kerran vuorokaudessa miehiä ja tarvikkeita. Tässä kuvassa ollaan todennäköisesti tulossa linjoilta taakse, sillä lavalle kuormataan haavoittuneita ja näyttäisi myös siltä, että kuormassa olisi myös kaatuneita? Moottorivaunun katolla näkyy myös konekivääriryhmä. - Lähde: Suomi suursodassa.
Kommentit
| 22.02.2016 00:19 | Reino Kalliomäki: | Mielenkiintoinen uusi kuva ( en löydä helposti !). Kiestinkiin (Kestenga)ei ollut ratayhteyttä Suomen puolelta, ja siksi sinne korpien halki saatiin haalattua vain kevyimpiä vetureita. Kirjan "Rautatiet Sotavuosina", ISBN 978-952-5805-62-2 , toinen korjattu painos 2014, sivulla 163 on Kemi Oy:n Lokomo (-Bjurström) moottoriveturi. Kahdeksan tonnin no 19/38, melko samanlainen kuin "101", mutta keski-ikkuna puuttuu. Mielestäni muita vetureita ei sinne viety? TK-miesten kuvatekstit ovat usein harhaan johtavia. Verma on selvästi Sallan radalla, mutta veturi ei. Varmaankin "101" oli Sallan radalla, koska se palasi? M-sarjan vaunuja ei näy Kiestingin venäläisen veturin kuvissa. Suo Oy:n veturi, ja Vk11 "102" painoivat 12 t. Muistaakseni Kiestingin motista paettiin rämeiden halki. | |
| 22.02.2016 11:15 | Mika Koukkari: | M-sarjan vaunu 81577 ainakin näkyy SA-kuvassa: http://1drv.ms/1PRvu57. Vinkki SA-kuvien tutkimiseen: kuva kannattaa ladata omalle koneelle ja avata kuva-ohjelmassa. Osa alkuperäisistä kuvista on todella tarkkoja ja yksityiskohtia näkee hyvin. https://sa-kuva.fi/ | |
| 22.02.2016 16:29 | Joni Lahti: | Mielenkiintoinen kysymys on, onko tämä kuva sittenkään TK-miehen ottama? Tiedotuskomppaniat perustettiin vasta jatkosotaan ja ne toimivat Kalle Lehmuksen rautaisessa johdossa määrätietoisesti ja kurinalaisesti. Juttuja sensuroitiin ainakin tuhat. Toiminnan tarkoitus ei ollut dokumentoida, vaan tuottaa mielikuvia ohjaavaa aineistoa, propagandaa. Sodan alkuvaiheessa pyrittiin luomaa kuvaa voittoisasta ja vaatimattomasta korpisoturista. Tässä kuvassa näkyy myös tappio, joka ei tietenkään ollut hyvä kotirintaman silmille. Ainakin nuo kaksi soturia ovat olleet jo muilla rintamilla. Muutenkaan tuo härveli ei luonut mitenkään positiivista kuvaa edistyneestä teknologiasta. Vaunu on improvisoitu rakentamalla alustalle lava metsästä kaapatuista puista ja sahatuista lankuista. Tai sitten tällä tahdottiin korostaa korpisoturin omatoimisuutta ja kekseliäisyyttä. |
|
| 23.02.2016 00:03 | Reino Kalliomäki: | Katselin kuvia mm. Mikan linkistä (kiitos). "101" on ollut Kiestingissä. Se näkyy mm. sivuuttamassa paikkaa http://vaunut.org/kuva/21159?t=kiestinki Vermanjoen Lokomo taas ei ole Vk11. Erona esim. kaksi ikkunaa ja kulmikas katto. Jossakin olen nähnyt kuvan siitä, - vaan en muista nyt. Palaan asiaan. Moottorivaunukuva http://vaunut.org/kuva/108756?a=1 ei voi olla Kiestingistä. Hiukan erilainen, ehkä ollut pikku remonttia, vai oliko näitä kaksi? Taustalla höyryveturi, jolla ei paljastavan savun takia menty lähelle etulinjaa. Siirretiinkö kalustoa vaikkapa hyökkäyssuunnitelmien perusteella? No 1993 kuvat taas ovat tietenkin Kiestingistä. | |
| 23.02.2016 13:15 | Joni Lahti: | Selvitin tämänkin kuvan taustaa lisää. Tässä tuotiin todellakin kaatuneita ja haavoittuneita rintamalta. Vasemmalla maastossa seisova siviili valkoinen lippis päässään voisi olla Aku Korhonen alias Lapatossu matkalla rintamalta takaisin. Hän kävi nimittäin näihin aikoihin tällä härvelillä viihdytyskiertueella etulinjoilla. Reinon viesti tuolla linkissä vahvistuu vielä lisää siitä, etteivät nämä junakuvat ole TK-miesten ottamia. Ovat sen verran huonoja eivätkä täytä propagandalle asetettuja ehtoja. Ovat kuitenkin aitoja ja siksi mielenkiintoisia. |
|
| 27.12.2021 17:29 | Jorma Rauhala: | Osmo Hyvösen kirjassa "Kiestingin motti", 1986, on tämä sama kuva ja sen kerrotaan olevan kenraalimajuri Hjalmar Siilasvuon valokuvakokoelmasta. Hän oli III Armeijakunnan komentajana mm. täällä suomalaisten elo-syyskuussa 1941 "liikennöimällä" n. 24 km pitkällä Kiestinki-Kapustnajajoki -rataosalla. Rata jatkui Louhen asemalle Muurmanninradalle. Vähän matkaa Kapustnajajoelta Louheen päin oli vaihde, josta erkani n. 6 km pitkä sivurata Pinkosalmelle Yläjärven/Kierettijärven rantaan. Suomalaisten saapuessa Kiestinkiin, siellä oli jäljellä vain neljä tavaravaunun alustaa ja epäkuntoinen pieni moottorivaunun tapainen vekotin. Se korjattiin Fordin moottorilla ja näin saatiin kuvan huoltojuna käyttöön. |