20.02.2016 VET 11708 Haapamäeltä saapuu Vilppulaan. Tämän jälkeen se kiinnittyy Dv12 2644:n eteen, jonka jälkeen ne lähtevät käymään Vilppulan sahalla ja Mäntässä. Villen kuva: http://vaunut.org/kuva/108735?u=3111&d=21.02.2016 .
21.02.2016 17:01 | Ville Hautamäki: | Heinäkuussa 2014 näkymät Kangasjärven tasoristeyksestä Vilppulan suuntaan olivat paljon suppeammat ennen puiden ja puskien leikkuuta: http://vaunut.org/kuva/94538?liikp1=658 | |
21.02.2016 17:29 | Juhani Pirttilahti: | Raivaustyö on ilmeisesti nyt edennyt jo koko rataosuuden. Työ on jatkunut mm. Tampere-Riihimäki välillä ja Tampere-Seinäjoki välillä. | |
21.02.2016 18:00 | Tommi K Hakala: | Eilen monitoimikone parturoi Tampereen Sepänkadun risteyksen lähistöllä. Tampereelta pohjoiseen on radanvarsilla erittäin hienot kuvauspaikat tarjolla, kunhan saavat Pispalanharjun kohdan valmiiksi, sitä tänään aloittelivat. Nyt näkyy hienosti muutoin Pispalan Haulitehdas Oy:n rakennuskin rantatielle. Maisemat ovat muuttuneet todella radikaalisti, ihmettelen ettei ole mitään kähinää tullut ympäristöväen puolelta. | |
21.02.2016 18:51 | Panu Breilin: | Koko maan tasolla tämä raivausohjelma kyllä etenee aika hitaasti. Jos vauhti ei nykyisestä nopeudu, niin taitaa mennä 10 vuotta ennen kuin edes tärkeämmät radat on saatu raivattua. | |
21.02.2016 19:42 | Mikko Mäntymäki: | Taitaa ratapenkat kasvaa pusikkoa nopeammin mitä ehtivät perkaamaan. | |
21.02.2016 21:38 | Juhani Pirttilahti: | On siitä säännöllistä kähinää ja murinaa, mutta mielipiteitä ei juuri suureen julkisuuteen eli mediaan saakka näy. | |
21.02.2016 23:08 | Oskari Kvist: | Kummallista että miksi raivausta tehdään yksi rataosa kerrallaan. Luulisihan tuota että koneita ja tekijöitä riittäisi tekemään raivausta yhtäaikaisesti muuallakin. | |
21.02.2016 23:38 | Niila Heikkilä: | Raivauksissa on viimeisen 5 vuoden sisällä laitettu isompi vaihde pykälään. Syynä lienee se että energiapuulle on alkanut olla huomattavasti enemmän kysyntää kuin takavuosina. Myös korjuumenetelmät eli kaivinkoneiden giljotiinikourat ovat kehittyneet ja halventuneet. Jopa 30cm läpimittainen puu menee kertapuristuksella poikki. Ennenhän raivaustähteet menivät myös käytännössä kokonaan haaskuun eikä niistä saanut tuloja. Vielä 1980-luvulla vesakko hoidettiin myrkyttämällä. Sen jälkeen alkoivat ratapenkat rehottaa, jos sallitaan pienoinen kärjistys. Toisaalta täytyy myös muistaa että myös itse rautatiealueen ulkopuolelle on kasvanut vuosikymmenien saatossa riskipuustoa, joka sijaitsee yksityisellä maalla. Kokonaisen rataosan perkaaminen 30m molemmin puolin on jo byrokratoorisessakin mielessä iso operaatio. Koko Suomen rataverkon raivaaminen yhdellä rysäyksellä olisi täten mahdoton tehtävä. | |
22.02.2016 10:39 | Tommi K Hakala: | Noiden radanvarsien putsaus ei ole kuitenkaan ole halpaa, voi olla että ihan budjetti rajoittaa tahtia. Ihmettelin kyllä hieman sitä, että Tampereella Sepänkadun lähistöltä vedettiin 150 vuotiaita terveitä mäntyjä nurin ja tilalle jätettiin ongelmapuiksi muodostuvia koivuja. Niiden latvat lahoavat vanhemmiten ja sitten on todella vaarallisia tapauksia edessä. Koivun laho latvaosa kun voi pudota pystyasennossa alas ja on silloin tappava. Aikoinaan, ennen kypäräpakkoa metsätöissä, paljon kuoli metsureita niiden vuoksi. Lieneekö Sepänkadun kohdalla sitten jo varautumista ratikkareittiin... |
|
22.02.2016 22:27 | Mikko Herpman: | Näyttäisi siltä että nyt perataan riskipuut pois... hyvä niin. Risukko toki lähtee siinä samalla kokonaan tai osittain.. Siinä on moni talollinen saanut talven ja useammankin puut kun ovat ratapenkalta/lähimaastosta raivanneet. Ainakin Imatran-Lahden välillä on isoja puukasoja radanvarsitalojen pihoissa. Mutta voipi käydä niin että risukot valtaa alan vuodessa/parissa.. Tämän jälkeen saakin taas katsella sitä ainutlaatuista pusikkoa.. Toivotaan että energiapuun hinta pomppaa taivaisiin, ja risukotkin ajetaan energiapaaliin pari kertaa kesässä.. | |
23.02.2016 01:03 | Niila Heikkilä: | Yksi viimeaikojen näyttävimmistä raivaussavotoista on käynnissä Parkanon radan alkupäässä. Tampereen ja Ylöjärven rajalla Vihattulan kohdalta on lähtenyt kokonainen umpiviidakko kävelemään. Maisema on auennut hämmästyttävästi. Poistetusta puustosta osa saattaa pohjimmiltaan olla hyvin vanhaa, sillä alue on entisen turvesuon laitaa. Alun alkujaan matala suomännikkö on lähtenyt kasvamaan rautatien rakentamisen yhteydessä tehtyjen kuivatusten jälkeen. Seassa on tietysti koivua joka on nuorempaa mutta kokoluokka sama. Raivauksiin liittyvistä isoista oheisjärjestelyistä pääsee muuten hieman jyvälle kun tarkastellaan vaikkapa Lielahti-Kokemäki -osuutta joka raivattiin perusparannuksen yhteydessä 30m radan molemmin puolin. Eri maanomistajia ja maanomistussuhteita mahtui tuolle matkalle peräti 1700 kappaletta. |