??.??.1900 / Eläintarhan laituri, Djurgården
??.??.1900 Eläintarhan laituri. Kuva: fenna.fi / Suomen Rautatiemuseon kokoelmat. Valitettavasti vain thumbnail -kokoinen kuva on saatavilla. Parantelin sitä.
Ärsyttää tällainen kuvien panttaaminen, koska itse voisi joskus lahjoittaa kuvakokoelmiaan tai kuvia museolle. Asia on harkittava uudestaan.
Pitkään on keskusteltu eläintarhan laiturista. Paikka on nähty kartoista, mutta tässä on kuva nyt. Näkyy olevan liikenne vilkasta, pitää olla veräjä ja sen vartija. Rautateillä ei vielä tarvinnut olla tehokkuusajattelua.
alkpup. teksti: A3/A7 (?) -matkustajahöyryveturi saapumassa Eläintarhan -laiturille. Laiturilla karvalakkipäinen poika katselee veturia. Eläintarhan laituri sijaitsi Pasilan ja Helsingin välissä Linnunlaulussa. vaaka, mustavalkoinen, reproduktio
Käyttöoikeudet: CC BY-NC-ND 4.0
Kommentit
| 27.02.2016 20:25 | Reino Kalliomäki: | Siinä se on! Opiskeluaikojen alivuokralaisemännän "Juurkyöpeli"! Hienosti hoidettu laituri. Varsiluuta. Valosta päätellen juna on tulossa kaupungista päin. Mutta tuskin veturi on A3. Siinä pitäisi olla neljä pyöreätä ikkunaa edessä. A6:sessa on yksi kaidetuki enemmän. A7 , valaisinpylväs hämää, mutta kellon hytin katolla pitäisi näkyä? Sama koskee A5:sta. Hyllyssäni on vain "Veturikatsahduksia 1901 -1910". Hiilipolttoinen "sopiva" tällä kaudella on vain A5 no 58, vuonna 1903. Vuonna 1907 ei vieläkään kirjaan ole merkitty A-vetureita hiilipolttoisina, mutta Helsingin varikko jaettiin kahteen, toiseksi ilmestyi Fredriksberg. 1908 A-koneita alettiin muuttaa hiilipolttoisiksi, 1909 ajettiin pääasiassa hiilillä, mutta 1910 niiden käyttö jo lähes lakkasi. Helsingin varikolla oli 1901 seitsemän A-sarjalaista: A3 no 44 ja 46, A5 no 57 ja 58, A6 no 60 ja 68, sekä A7 no 231. Hiiltä käyttivät v. 1903 kovin vähän nrot 46 ja 58. Mutta mistä löytyvät tiedot vuosilta 1900, ja aikaisemmin?Miten on päädytty vuosilukuun 1900? Huikea kuva! Kiitos Pave! |
|
| 27.02.2016 22:01 | Pave Saarinen: | Ai mistä vuosi 1900? Se on vain arkiston arvio kuten veturin tyyppikin, siis likimain. | |
| 28.02.2016 02:50 | Reino Kalliomäki: | Rakennus vaikuttaa samalta kuin kuvassa: http://vaunut.org/kuva/78499?liikp1=65 Lisäkommenttia kuvissa: http://vaunut.org/kuva/108831?a=1 ja http://vaunut.org/kuva/108832?a=1 Tämä kuva mielestäni osoittaa, ettei Djurgården sijainnut Helsinginkadun kohdalla. Arvelen, että Pave ja Kurt ovat kuvillaan paikantaneet Eläintarhan seisakkeen. Hienoa! (Kiva mitata etäisyys taaksepäin) | |
| 28.02.2016 13:41 | Pave Saarinen: | Suosittelen, rautatiehistoriaa: Vaimoväen-osasto http://www.reilia.fi/book/naisia_rautateilla_LoRes.pdf Naisia rautateiden palveluksessa Toimittaneet: Anu Kasnio, Jenni Korjus ja Heli Mäki -------------------------------------------------------- Siteeraus em. teoksesta: Veräjänvartijat Veräjänvartijoiksi naisia palkattiin jo 1860-luvulla. VR:n ohjesäännön mukaan vilkasliikenteiset ylikäytävät oli varustettava tieliikenteen turvaavilla puomilaitoksilla, jos ylitettävänä oli vähintään kaksi raidetta. Kouvolassa oli kolme vartioitua ylikäytävää, jotka oli varustettu sulkevilla puomeilla. Kaksi turvasi Haminan tien liikennettä. Helsingin puomiksi kutsuttu puomi sijaitsi veturitallien vieressä Helsingin radan ylittävällä ylikäytävällä. Savon puomi oli lähellä VR:n puutarhaa ja toria. Tätä rataa käyttivät Kymintehtaalle ja Savoon menevät junat. Näitä ylityspaikkoja vartioivat veräjänvartijat vuorokaudet ympäri kolmessa vuorossa. Yövuoro oli joka kolmas yö. Kolmas puomilaitos oli niin ikään Savon radan varrella, mutta sen valvonta toimi sähköisesti. Myös Korialla ja Utissa oli vartioidut ylikäytävät. Koulutus ammattiin saatiin olemalla pari vuoroa veräjänvartijan kanssa samassa vuorossa. Puomin laskemisen ja nostamisen lisäksi tehtäviin kuului ylikäytävän ja lähiympäristön siivous sekä lumityöt. Virkapukua ei ollut, mutta käytännössä veräjänvartijoiden työvaatteeksi vakiintui tummansininen työtakki. Puominvartioille oli rakennettu pieni mökki, jonka ikkunoista näki radan molemmille suunnille. Puominvartijoiden kopin seinustalla oli puuvarasto, sillä kopin sisällä on kamina lämmitystä varten. Sisällä oli myös puulaatikko ja nurkkakomero. Huonekaluina kopissa oli yleensä tuoli ja pieni pöytä sekä toisella sivulla kiinteä penkki. Veräjän vartiointi loppui Kouvolassa vuonna 1961. Naiset siirtyivät rataosaston muihin töihin. |
|
| 28.02.2016 23:42 | Reino Kalliomäki: | Kotikylässäni oli kaksi valtatien tasoristeystä, molemmissa veräjät. ("Turun tie", Tampere - Turku, via Tyrvää). Toisen luona oli vahtitupa. Toista hoiti vieressä asuva "Suomen Paavo". Oikeasti kummankin vaimo pääasiassa. En muista puhutun muusta kuin työstä vuorotta. Eipä tainnut palkkaa herua kuin isännälle. | |
| 29.02.2016 20:09 | Reino Kalliomäki: | Veräjän vartioinnista on muutama muistelma mainiossa kirjassa ”Radoilla ja Ratojen Varsilla” (Ilmar Talve, SKS 1963). Kirja liittyy VR:n 100-vuotisjuhlaan: ”Siinä oli myös ylikäytävä ja maantie, ja siitä seurasi vartiointivelvollisuus, koska siihen aikaan vallitsi vanha aitauslaki veräjineen ja niiden sulkemisineen... Isoäitini hoiti vartiointia, joka ei ollut joka-aikainen. Ainoastaan päiväsydännä, henkilöjunien kulkuaikoina, hän pani merinohuivin päähänsä ja otti valkoisen lipun flakupussista,..” s.15. Edelliset Pieskonmäen vahtituvalta Keski-Pohjanmaalta, 1885-1910. Keski-Suomesta Kalettoman vahtituvalta (noin 1910-luku) kerrotaan : ”Siihen aikaan oli rautatien molemmin puolin aidat, ja missä tie kulki poikki rautatien, siinä piti olla molemmin puolin portit … Näitä portteja tuppasimme lapset käyttämään omiin leikkitarkoituksiimme, vaikka se kylläkin oli ankarasti kielletty. Jos portit olivat auki, ja kuulimme kärryntärinää, juoksimme pistämään portit kiinni … Jos oikein hyvin sattui, tuli portin avaamisesta 25 pennin hopearaha … Tavallisesti se taksa oli 5 – 10 p.” s.117. Sivulla 198 Talve kokoaa: ”Ratavartijan työ oli vuorotyötä (vartio- eli yövuoroviikko vaihteli työviikon kanssa). Hänen lisäkseen myös hänen vaimonsa ja lapsensakin suorittivat ylikulkupaikoilla tilapäisiä vartiotehtäviä…” | |
| 01.03.2016 22:09 | Ilkka Hovi: | Tota, tota. Kerran aivan toisenlaisen veturin papereista löytyi sinikopio A3 sarjasta 178 -182. Veturi oli hiilipolttoinen ja muutenkin tuon näköinen suoralla savutorvella. Siispä puikkaan arvaukseksi A3 veturi. | |
| 03.03.2016 21:03 | Reino Kalliomäki: | Voi miten vähän onkaan kuvia ! Piirustus on huippua! Uskon mielelläni Ilkan kommenttia. Joitakin näkökohtia on vielä kuvassa http://vaunut.org/kuva/108899 |