27.02.2016 / Välillä Lielahti–Tampere asema
27.02.2016 Vaurioitunut Deeveri tuodaan Raumalta pois.
Kommentit
| 28.02.2016 19:08 | Ari Palin: | Kuva on siinäkin mielessä kiskoliikenneaiheinen, että tulevan raitiotien pohjoinen päätepysäkki tulee sijaitsemaan kuva-alalla, joskin ehkä näkemäesteiden takana piilossa (jos tunnistin paikan oikein). | |
| 29.02.2016 09:50 | Niila Heikkilä: | Lentävänniemen päätepysäkki tulee tosiaan tuonne järven toiselle puolelle kerrostalojen taakse :) Lähempääkin ratikkaa voi havainnoida, ehkä jopa saada samaan kuvaankin. Reittihän tulee kulkemaan taustalla olevaa maastoa pitkin. Aivan tarkkaan en osaa sanoa miten se sijoittuu noiden siltojen suhteen. | |
| 29.02.2016 13:26 | Jari Välimaa: | Jos vaurioituneen veturin takana näkyvälle sillalla tulee oikenpuoliseen kulkuaukkoon paasikiventien ramppi, niin voi vain arvata mitä tulee vasemmanpuoleiseen aukkoon: Linkki karttanäkymään https://kartat.tampere.fi/oskari?zoomLevel=12&coord=325793.91825_6823058.99555&mapLayers=65+100+raster,984+100+tre_raitiotielinja_vaikutusten_arviointi,985+100+tre_raitiotiepysakit_vaikutusten_arviointi&showMarker=true |
|
| 29.02.2016 19:48 | Ari Palin: | Jotenkin ajattelin, että raitiotie tulisi ylittämään radan vasta lännempänä, mutta Sepänkatuhan on tietenkin tästä itään päin. Kiitos karttalinkistä! Siinähän näkyy raitiotien reittikin hyvin. Niinpä raitiotie tuleekin kulkemaan kuva-alalla myös järven tällä puolella. | |
| 29.02.2016 23:10 | Niila Heikkilä: | Netistä löytyvistä suunnitelmista lunttaamalla löytyy näköjään myös tekstimuodossa maininta että tuo kuvassanäkyvä alikulkusilta rakennetaan rantatunnelitöiden yhteydessä 2015 sellaiseksi että raitiotielinjaus mahtuu toisesta kulkuaukosta. Kyseessä on tavallaan ensimmäinen raitiovaunuhankkeeseen liittyvä rakennuskohde, vaikka toteutuksesta päätetään virallisesti vasta syksyllä 2016. Tuossa kartassa muuten lukee rautatien kohdalla useaan kertaan: VR:n aluetta. | |
| 01.03.2016 09:19 | Jari Välimaa: | Niin, mitä 2016 lokakuussa päätetään on siirtymisestä rakennusvaiheeseen, allianssi projektin tärkein päätös kehitysvaiheen jälkeen: Haluaako tilaaja edetä ? eli tuohon kysymykseen valtuusto antaa vastauksen. laitoin sivustolle palautetta tuosta vr:n aluetta hommasta. |
|
| 01.03.2016 09:21 | Ari-Pekka Lanne: | Tällaisissa siltahankkeissa yleensä ollaan ja kannattaakin olla varsin optimistisia ja kaukokatseisia. Esim. Raumalla Vt 8:n ja Vt 12:n eritasoristeyssillan "ylimääräinen" kulkuaukko odotti päälle parikymmentä vuotta ali menevän väylän osan laajentamista kaksikaistaisesta kolmikaistaiseksi. Toki se neljäskin kaista sinne vielä sopisi, eli taisi sittenkin sillasta tulla aikanaan muutaman metrin verran liian pitkä... Vastaavia varauksia lisäraiteille ja -kaistoille on nähtävissä silloissamme monilla paikkakunnilla. Siltojen elinkaaret huomioiden on edullisempaa tehdä vaikka vähän liian iso silta kuin liian pieni, joka myöhemmin joudutaan suurentamaan tai jopa rakentamaan kokonaan uudelleen. Tässä kuvan tilanteessa nyt toki on selviökin tämä varaus raitsikalle, kun hankkeen tiedetään toteutuvan lähitulevaisuudessa. | |
| 01.03.2016 09:38 | Ari-Pekka Lanne: | Ja Kasitiellä Tiukan kohdalla peruskorjattiin hiljattain Kristiinankaupunkiin johtavan ratapenkan ylittävää siltaa ( https://goo.gl/zAtTBo ). En sitten tiedä, kuinka todennäköistä on, että Kristiinan rata kiskotettaisiin ja pölkytettäisiin tulevaisuudessa uudelleen. Toisaalta kalliimmaksi kai olisi tullut vallan hävittää tuo Kristiinan radan jäänne. | |
| 01.03.2016 13:20 | Mikko Otava: | Lahti - Kouvola välillä on leveäkaistatiellä ylikulkusillat tehty moottoritiemittoihin, eli niissä on toinen aukko vapaana toista kaistaparia varten. | |
| 01.03.2016 13:53 | Kari Haapakangas: | Kantatie 86:lla on käänteinen ongelma. Vanhan Ristonahon (Lampinsaaren) kaivosradan ylittävä silta on huonossa kunnossa, ja sille on jouduttu asettamaan nopeusrajoitus. Varoja olisi ehken riittävästi sillan purkamiseen, mutta ei tarvittavan muutaman sadan metrin kantatiepätkän rakentamiseen... Ydinvoimasta on sen verran hyötyä, että kasitien ratasillat Raahessa ja Limingassa saadaan kunnostettua. Ehkä. |
|
| 01.03.2016 18:09 | Tuomas Pätäri: | Erityistä noissa Lahti - Kouvola -siltavarauksissa on se, että muistaakseni parhaillaan olevien (*) suunnitelmien mukaan 2+2 -kaistainen tie ulottuisi Lahdesta vain Nastolan ABC:lle asti, ja siitä itään päin (missä siltavaraukset ovat) tie muutettaisiin 2+1 -kaistaiseksi jolloin niitä varauksia ei edes tarvita. Toinen aika ääriesimerkki on Porvoo-Koskenkylä, mistä viisi suht. tuoretta siltaa piti pistää päreiksi ja uusiksi kun suht. tuore moottoriliikennetie muutettiin moottoritieksi (oliko joskus 90-luvulla). (*) Suunnitelmia muutetaan aina noin viiden vuoden välein joten niissä ei meinaa pysyä mukana. Miten kustannustehokasta on tehdä vaikka kuudet eri suunnitelmat tiehankkeelle ennen kuin se 30 vuoden odottelun jälkeen toteutetaan? Keskustelu ei liity juuri enää kuvaan. Siitä sen verran, että on pitkään aikaan erikoisin näkemäni juna! Hyvästi 2740, joka tuli kuvauskeikoilla vastaan hyvin usein. |
|
| 01.03.2016 19:31 | Ari Palin: | Enpä ole minäkään tuollaista junaa ennen nähnyt. Hyvä dokumentaatiokuva! Jatkan siltakeskustelua vielä sen verran, että Helsingissä runkolinjan 550 (ent. Jokeri) käyttämä rantaradan alikulku Huopalahdessa otettiin käyttöön vuonna 2003, mutta silta valmistui jo 1975 Martinlaakson radan rakentamisen yhteydessä. Reitti oli ollut suunnitelmissa jo 1960-luvulta alkaen, mutta alun perin siitä ei suunniteltu joukkoliikennekatua vaan tavallista kaikelle liikenteelle avointa yhdyskatua Vihdintien ja Ilkantien välille. Aihe sivuaa myös raitioteitä, sillä reittiä tulee käyttämään runkolinjan 550 korvaava ns. raide-Jokeri, jos se päätetään rakentaa. |
|
| 02.03.2016 01:22 | Niila Heikkilä: | Porvoo-Koskenkylä moottoriliikennetie valmistui moottoritien jatkeena vuonna 1987. Yleinen tienrakennuspolitiikka oli ollut kääntyneenä moottoriteitä vastaan jo 1970-luvun puolenvälin energiakriisistä lähtien, ja hieman kärjistettynä piti niitä jopa kerskakulutuksen välikappaleina. Myöskään idän suunnan liikennemäärien suurta kasvua ei osattu ennakoida, koska Neuvostoliiton hajoaminen rajan avautumisineen ei vielä siinä vaiheessa voinut olla mitenkään ennustettavissa. Turusta Vaalimaalle läpi asti johtava E18 moottoritie olisi ollut ajatuksena epärealistinen hanke itäiseltä osaltaan. 1970-luvun lopulla ja 1980-luvun alkuvuosina elettiin muutenkin varsin seesteistä kautta tieverkon yleisessä kehittämisessä, ja ajateltiin että pakolliset moottoriväylätasoiset tiet, jos niitä ensinnäkään enää edes tehdään, rakennetaan pitkälle tulevaisuuteen moottoriliikenneteinä, tai tyydytään parantamaan nykyistä kaksikaistaista tieverkkoa. Jopa Hämeenlinna-Tampere kolmostien uusiminen olisi senaikaisten suunnitelmien mukaan tehty Valkeakosken kautta moottoriliikennetienä ja Vanajavesi ylitetty vinoköysisillalla nykyistä riippusiltaa hieman idempää. Eipä siis ihme että moottoritierakentaminen oli Suomessa käytännössä pysähdyksissä 1980-luvun loppupuoliskolle asti. Ehkä noiden asioiden suomettamana Porvoo-Koskenkylä moottoriliikennetielle rakennettiin vain lyhyet sillat. | |
| 02.03.2016 02:05 | Mikko Mäntymäki: | Tuohon kannattaisi mitoittaa sillat ja alikulut 4 raiteelle koska se on joskus tulevaisuutta. Nääshallin kohdalla kannattaisi louhia/pengertää nykyisten raiteiden pohjoispuolelle vaikka vaikka tammerkosken saarelta joutuisi yhden rötiskön purkamaan ja muutaman vanhan teollisuus kiinteistön. | |
| 02.03.2016 07:00 | Tuomas Pätäri: | Mainiota liikennepolitiikan historiaa Niilalta. Lisätään vielä tarkka moottoritien avausvuosi 2001, eli kyseessä olleet viisi siltaa olivat käytössä vain noin 14 vuotta. Niilan mainitsemalle ajanjaksolle mahtuu kuitenkin sellainenkin tienrakennus, missä mahdollinen moottoritieksi rakentaminen otettiin huomioon: Vuonna 1978 avatulla Kouvolan ohikulkutiellä (6) Puhjon silta on kohta odottanut 40 vuotta, ja Lehtomäentien silta pari vuotta vähemmän, toista kaistaparia alleensa. |
|
| 02.03.2016 12:30 | Kari Haapakangas: | Niin muuttuu muoti tienrakennuksessa. Moottoriliikennetiet, samoin kuin leveäkaistatiet ovat täysin passé, mutta moottoriteitäkin vähän vieroksutaan. Mieluummin tehdään 2+1 tai 2+2 -teitä. Rautatieliikenteessä muoti muuttuu vähemmän. Entisestä niin halvalla (=mutkikkaasti) kuin mahdollista -rakentamisesta on kuitenkin menty mitä suorempi, sen parempi -tyylliin. |
|
| 02.03.2016 14:45 | Jouni Hytönen: | Kaikki leveäkaistatiet voisi minun puolestani muuttaa vaikka heti keskikaiteilla varustetuiksi jatkuviksi ohituskaistateiksi. Turvallisuus kohenisi ryminällä. |