??.??.???? / Linnunlaulu, välillä Helsinki asema–Pasila asema
??.??.???? Vanha kulkematon postikortti. Painettu Ruotsissa. Kuvausaika kiinnostaa...
Kommentit
| 28.02.2016 21:34 | Reino Kalliomäki: | Kansiossani kulkenut, leima: Postiv. H K. 21.02.1903 | |
| 29.02.2016 12:16 | Erkki Nuutio: | Lahden ylittävä ratapenkere ja etualan lyhyt silta rajoitti virtausta Töölön- ja Eläintarhanlahtien välillä. Kaupungin vaatimuksia Rautatiehallitukselle muutostöistä virtauksen parantamiseksi löytynee kaupunginvaltuuston pöytäkirjoista. Töölönlahden matala perukka oli kuvan aikoihin jo saastunut siihen laskeneiden puhdistamattomien viemärien (Böle, Fredriksberg) ja ojien vuoksi. Taisi Töölön sokeritehdaskin laskea omia liemiään. Linnunlaulu näkyy kuvassa, mutta kuvauspaikka sillan tällä puolella on Helsingin ratapihan pohjoispäätyä. |
|
| 01.11.2017 11:42 | Erkki Nuutio: | Linnunlaulualueen ympäristöhistoriallisessa selvityksessä https://www.hel.fi/hel2/ksv/julkaisut/aos_2015-5.pdf oleva tämän kuvan värittämätön alkumuoto on vuoden 1895 vaiheilta. Vasemmalla näkyy huvila 12 ja oikealla huvila 14. | |
| 01.11.2017 11:45 | Erkki Nuutio: | Tarkemmin tarkastellen kuvat peruskuvat eivät ole identtisiä. Kallion päällä oikealla häämöttävä huvila ei näy selvityksen kuvassa. | |
| 01.11.2017 13:15 | Erkki Nuutio: | Maamme ensimmäinen rautatieonnettomuus?: S.G. Elmgrenin muistiinpanot (SHS, 1939) 7.4.1860 "På jernvägen vid Tölö botten såg jag i dag med förundran huru 7 stora lastvagnar fyllda med sand gingå nedåt sjön till alldeles af sig sjelva, utan att efterhjelpas af någon kraft. Jernvägens sluttning mot söder, ehuru till utseendet omärklig, är dock så stor att lastvagnerna på den rulla sakta ner af sig sjelfva; om vägen vore färdig skulle de kanske komma ned ända ifån Tavastehus hit. Denna omständighet lättar betydligt arbetena, och gör det förklarligt hvarföre så stora sandmassor kunnat bli transporterterade till banken i Tölöviken nu på våren, sedan skenorna blifvit nedlagda." Kallio oli siis jo puhkaistu Linnunlaulun luona ja kiskot laskettu pengertyömaan pohjoisreunan täytetylle osuudelle, kun seitsemän karannutta hiekkavaunua sukelsi raiteen päästä Töölönlahteen. Kaiketi ne vedettiin tyhjennettyinä yksitellen ylös vintturin voimin. Vetureita ei vielä ollut ja Ilmarisen kokoamista vasta kohta aloiteltiin konepajassa pengertyömaan toisella puolella. (tuotiin Eteläsataman suunnalta, Sörnäsin satamarataa ei vielä ollut). Elmgren kertoi 11.9.1861 että veturivetoiset junat veivät hiekkaa ahkerasti penkereen yli (luullakseni ratapihan ja Rautatientorin täytteeksi). Kirjoissa kerrotaan Ilmarisen koeajaneen ensi kertaa koettelemattoman penkereen yli hiekkavaunuja vetäen 8.8.1861. |
|
| 01.11.2017 15:11 | Erkki Nuutio: | Ympäristöhistoriallisen selvityksen valokuvaselostus lienee virheellinen. Lisäraiteiden hävittämällä oikealla puolella lähinnä näkyvä talopari on rautatien työläisille ja mäellä oikealla ylhäällä häämöttänee huvila 13. Sen valmistumisvuotta ei ole selvityksessä ilmoitettu. | |
| 01.11.2017 19:08 | Kurt Ristniemi: | Oikean reunan etualan kaksi rakennusta eivät tosiaankaan kuulu Linnunlaulun huvilaan nro 14, vaan ovat valtionrautateiden maalla. Se kay ilmi kartoista, johin on merkitty rautaiealueen raja. | |
| 02.05.2019 11:34 | Erkki Nuutio: | "Helsinkiläisillä on myöskin, kuten wiipurilaisillakin, sellainen lahden pohjukka, joka toisenkin kerran aiheuttaa harmin ja tyytymättömyyden purkauksia sen olemassaolosta kärsiwien taholta. Wiipurissa on Salakkalahti, täällä Töölönlahti. Semmoinen umpisilmukka, josta wesi ei pääse waihtumaan, waan harmaana ja haisewana, tywemmällä paksun limakerroksen peittämänä, on ympäristönsä sekä ohikulkewien kammona ja rasituksena. Monet kerrat on kaupungin isiä sekä waltioita waiwattu, pistetty ja hermostumiseen saakka kiusattu kysymyksillä, kuinka kauan mokomata on kaupunkilaisten kärsittäwä. Aina turhaan ja ilman tuloksia. Nähtäwästi odotetaan jotain ihmettä ja yliluonnollista tapahtuwaksi, jonkinlaista raamatullista wedensekoitusta ehkä. Ken tietää. Siihen mennessä uitetaan siinä likalammikossa hewosia, työläisten lasten helteisinä päiwinä sen rantoja kahlaillessa. Ja ihmiset siwukäydessään saawat parhaansa mukaan suojella nenäänsä, siunailla ja kiroilla, miten waan lystääwät. Itse kaupungin isät owat kaikkea tätä wastaan hywin suojattuja. Jos joku onnellinen kemistiherra sattuisi keksimään keinon, miten pahahajuiset aineet muutetaan hywätuoksuisiksi, olisi kysymys onnellisesti ratkaistu. Laittaisiwat waan hajuwesitehtaan sen lahden rannalle. Raaka-aineista ei olisi puutetta." Työ 9.8.1910 Kalle (Kirje Helsingistä) |