??.06.1975 / Tartto, Neuvostoliitto
??.06.1975 Päivä oli hyvin kuuma. L-1129 oli kuumempi, mutta viikonlopun levossa. Tie Tallinnasta oli öljysorastettu (palavalla kivellä?), se tuoksui kammottavasti. Nuorena miehenä jouduin istumaan takapenkille , moottorin päälle lämpimään, pakokaasultakin haisevaan paikkaan. Kyllä muistan. Lauloivat maakuntalauluja.
Kommentit
| 07.03.2016 07:57 | Timo Salminen: | Aseman alakerta on ilmeisesti melko hiljattain maalattu mutta yläkertaan ei ole enää riittänyt maalia. | |
| 07.03.2016 12:53 | Jaakko Harjuvaara: | Muistan hyvin, miten tällaiset 'punatähtiset' veturit vetivät öiseen aikaan 1940-1950 luvulla pitkiä sotakorvausjunia Helsingistä Neuvostoliittoon. Veturien sireenit huusivat aivan valtavalla äänellä - niin että radan vieressa asuen olin tottunut yölläkin nukkumaan rauhassa, vaikka millaiset suomalaiset tavarjunat jyristivät ja veturit vihelsivät varoitukseksi aina talomme kohdalla = vähän ennen aseman ohittamista. Mutta nämä veturit huusivat sellaisella voimalla ja kamalalla äänellä, että siihen aina heräsi vaikka kuinka syvästä unesta. Täytyihän niiden huutaa kovaa, jotta ääni kantautuisi Siperian aroilla johonkin kauas... :) |
|
| 07.03.2016 14:24 | Eljas Pölhö: | Venäläisten vetureiden vetämät junat eivät välttämättä olleet sotakorvaustavaroilla täytettyjä junia. Porkkalan vuokra-alueen ja Neuvostoliiton välinen huoltoliikenne hoidettiin venäläisillä vetureilla ja vaunuilla. Niitä varten oli oma monistettu aikataulunsa, mutta en muista olivatko junat joka päivä kulkevia vai vain määräpäivinä. Aikataulu oli laadittu Vainikkalasta Kauklahteen ja takaisin. | |
| 07.03.2016 22:43 | Reino Kalliomäki: | Remontit kestivät jopa vuosia. Töitä tekivät usein naiset. Yksittäisen remontoijan piti olla luova, ei ollut rautakauppoja mistä hankkia materiaaleja. Mutta veturi on karkeankomea. Eikä huono hyötysuhteeltaan. |
|
| 07.03.2016 23:03 | Hannu Peltola: | Ja 17 vuotta myöhemmin lähes samassa paikassa: http://vaunut.org/kuva/83309?s=1 |
|
| 13.03.2016 14:27 | Erkki Nuutio: | Jaakolle ja Eljakselle kiitos minulle ja varmaan lähes kaikille muillekin tuntemattomasta tiedosta veturia ja miehistöä myöten neukkulaisten tukikohtajunien liikkumisesta vaaran vuosina ainakin väliä Porkkala - Pasila - Riihimäki - Vainikkala. Kirjan Leskinen - Silvast : Suljettu aika - Porkkala NL:n sotilaallisena tukikohtana 1944-1956 (WSOY, 2006) mukaan: "4.11.44 aloitettiin rautatieliikenne tukikohdasta Helsinkiin ja Leningradiin. 13.12.44 mennessä oli sinne saapunut jo 802 vaunukuormaa. Samana päivänä tukikohtaan saapui 56 (neuvosto)rautatieläistä, ja alueen rautatieliikenne vakiintui. Henkilöliikenne tukikohtaan aloitettiin 12.44 . Tukikohdan junissa matkusti myös Liittoutuneiden Valvontakomission jäseniä, jotka tosin jäivät Helsinkiin (ja vakoilijoita: provosoijan huomautus). Ensimmäiset vaunukuormat, jotka saapuivat Porkkalaan marraskuun alussa 1944 olivat etupäässä suomalaisia vaunuja, joilla tukikohdan joukoille tuotiin sotakorvausparakkeja asunnoiksi ja kasarmeiksi." Kirjassa on yksi kuva (Lehtikuva), jossa näkyy 8 kenttätykkiä matkalla Porkkalaan 2-akselisissa neukkuavovaunuissa. Eljakselta ja muilta jotain tietäviltä kysyisin nyt kunnioittavasti mitä täydentävää tiedätte Porkkalan liikenteestä. Välirauhan aikana oli liikennettä kokojunin Hangon tukikohtaan. Siihen oikeuden NL kiristi itselleen rauhanteon jälkeen. Käsittääkseni liikuttiin suomalaisin veturein - sopimuksenteossa oltiin tiukkoja. Kun tukikohdan uusi komentaja kenraali Sergei Kabanov matkusti Hankoon 12.5.41 Leningradin Suomen asemalta, pidettiin junanvaunujen ovet lukossa eikä väliasemilla voinut poistua vaunuista. (Jatkosota alkoi 25.6.41, liikenne Hki-Leningrad ja Hanko-Leningrad jatkui vielä 24.6.41, ehkä vielä osin seuraavana päivänäkin. Saksalaisten Barbarossa oli alkanut 22.6.41, mutta sehän oli eri sotaa). |
|
| 13.03.2016 15:54 | Eljas Pölhö: | Kunnon vastaus vaatisi aikaa ja aiheeseen paneutumista. Lyhyesti Vainikkala-Porkkala-aineistosta: Aikoinaan Rh:n arkistossa oli sopimusten ja aikataulujen lisäksi tiedot Suomen puolella annetuista polttoaineista, vesityksestä ja sekä vetureille että vaunuille tehdyistä korjaus- ja huoltotoimista. Näistä kävi ilmi vetureiden ja vaunujen numeroita. En ole koskaan tarkastanut kuinka paljon tästä on seulonnan jälkeen jäljellä Valtionarkistossa. Kouvolan varikon arkistossa oli tiedot niiltä osin kuin toiminpiteet oli tehty siellä. Seulottua Kouvolan varikon arkistoa on Mikkelin maakunta-arkistossa ja jonkin verran mainittuja tietoja on siellä jäljellä. Ulkomuistista sanoisin, että käytettyjä veturityyppejä olivat ainakin pyörästöltään 2-6-2 (S ja Su), 0-10-0 (E-sarjat), 2-10-0 (L tai SO18) ja 2-8-0 (amerikkalainen sotaveturi S160, joita oli paljon Tallinnan ja Leningradin sudun liikenteessä). Näistä oli laaja artikkeli ja näiden alueiden sijoittelutietoja "Locomotives International"-lehdessä n. 15 vuotta sitten. Tavaramääristä en muista nähneeni tilastoa. | |
| 13.03.2016 21:25 | Jorma Rauhala: | Tuohon SNTL:n vuokra-alueiden ja SNTL:n väliseen liikenteeseen liittyen. Siirsin joskus takavuosina Rautatiemuseon kokoelmiin Espoon asemapäällikön kassakaapissa säilytettyjä ja jo aikaa sitten vanhentuneita salainen-leimattuja asiakirjoja, joissa kerrottiin Rautatiehallituksen Sotilaskuljetusosaston määräykset VR:n tiettyjen asemien asemapäälliköille neuvostoliittolaisten junien kulun turvaamisesta Hankoniemeltä Vainikkalaan, via Lo. Taisi olla niin, että kunkin SNTL:n sotilasjunan edellä VR:n piti myös ajaa moottoriresiina tai höyryveturi, pomminlaukaisija. Määräyksissä oli myös muistaakseni esitelty millaisia SZD:n vetureita liikennöi ja minkälaisilla junapainoilla ja että missä niiden pysähdys oli ainoastaan mahdollista eli luvallista. Lähtökohtaisestihan SZD:n junat piti ajaa niin hyvää vauhtia läpi Suomen, ettei niistä voisi esim. desantit loikata metsätaipaleella. Dokumenttipaperit olivat siis Hankoniemen miehitysajalta. | |
| 14.03.2016 00:08 | [Tunnus poistettu]: | https://www.youtube.com/watch?v=0rAHrHd2lcw Desant on laskuvarjojääkäri :D Noi on kovempai jätkiä kuin monet SA-märkäkorvat :D |
|
| 14.03.2016 06:04 | Kari Haapakangas: | Onneksi yksi SA-märkäkorva vastaa kuitenkin kymmentä rys..., eh, venäläistä asevelvollista :p | |
| 14.03.2016 09:34 | Niila Heikkilä: | Tyypillisesti desanteiksi kutsuttiin Suomessa kaikkia vihollisen kotirintamallemme lähettämiä agentteja, tiedustelijoita ja sabotöörejä. Nämä tekevät eron partisaaneihin se, että liikkuivat pääasiassa siviilipuvussa. Jokainen tietää mikä oli siviili- tai väärässä sotilaspuvussa kiinnijääneen vakoojan kohtalo, aivan muutamaa poikkeusta lukuunottamatta. Vaikka iso osa desanteista tuli laskuvarjopudotuksena, osa tuli myös maitse ja meritse. Esimerkiksi Tampereen seudun desanttien tyypillisimmäksi huoltolento/pudotusalueeksi havaittiin laaja korpialue Vahojärven-Sisätön seutuvilla. Eli paikassa joka edelleenkin on hyvin harvaanasuttua korpialuetta. | |
| 14.03.2016 20:13 | Joni Lahti: | Porkkalan liikenteen maksupolitiikkaan liittyy mielenkiintoinen asetelma. Suomi maksoi vuokralaiselle 50 dollarilta Porkkalan tunnelissa läpiajetulta junalta, jota Paasikivi piti aivan hurjana hintana. N-L ajoi Suomen rautateitä pitkin huoltojuniaan ja tuskin maksoi tästä dollariakaan. Pitihän vuokralaisen junat matkalla rajalle todennäköisesti hiilestää ja vesivarastoja täydentää vuokranantajan alueella. Mahtoiko vuokralainen maksaa tästä? | |
| 21.03.2016 18:44 | Eljas Pölhö: | Jonin kysymykseen: En tiedä maksoiko, mutta laskutusta varten tietoja kerättiin. Ohessa yhden kuukauden aikana Karjaalla kivihiiliä saaneet venäläiset veturit Hankoniemen kauttakulkuliikenteen aikaan: 16.10.1940 juna S3, veturi 4322 sarjaa Esh: 6000 kg 20.10.1940 juna S1a, veturi 4102 sarjaa Esh: 8000 kg 21.10.1940 juna S1, veturi 4322 sarjaa Esh: 4000 kg 25.10.1940 juna S3, veturi 1435 sarjaa Ek: 4000 kg 03.11.1940 juna S3, veturi 679-61 sarjaa Eu: 4000 kg 06.11.1940 juna S3, veturi 4102 sarjaa Esh: 4000 kg |
|
| 21.03.2016 18:54 | Eljas Pölhö: | Venäläisille vetureille sattui kommelluksia Suomessa siinä missä omillekin vetureille. Esimerkiksi 6.5.1941 klo 7:38 putosi Pasilan kääntölavan luona Hangon kauttakulkujunan n:o S2 veturin n:o Eu 708-82 tenderin 1. ja 3. pyöräpari kiskoilta. Samalla kertaa junassa olleen toisen veturin n:o Esh 4123 poistuessa kääntölavalta veturin ajohytti otti kiinni raiteen vieressä olevan halkovajan kattoon. Syy veturin Eu 708-82 kiskoilta putoamiseen oli veturin pituudessa. Kulkiessaan kaarretta se levitti raidetta. | |
| 08.12.2017 19:15 | Eljas Pölhö: | Lisäsin arkistooni sopimukset ja aikataulut kauttakulkuliikenteessä Vainikkalasta Hankoniemelle. http://rautatiearkisto.info/epolho/ |
|
| 08.12.2017 23:33 | Erkki Nuutio: | Välirauhan aikaa verrattiin vuodeksi kuolemansellissä. Yksi Moskovan rauhaan 1940 perustumattomista NL:n lisävaatimuksista oli sotilasliikenne Hangon tukikohtaan. Asian järjestelystä käytyjen neuvottelujen tulos, eli nyt Eljaksen arkistoon tallentama sopimus oli NL:n vaatimuksesta salainen ja saatettiin voimaan vain nootteja vaihtamalla. Asiaa tarkasteli Heikki Jalanti tutkimuskirjassa Suomi puristuksessa 1940-1941 (Tammi 1966, 386 s.) yhden kappaleen laajuisesti, mutta hän ei ollut löytänyt käsiinsä itse sopimusta. Markku Iskanius käsittelee asiaa lyhyemmin tutkimuskirjassa Suomen kuljetusjärjestelmän kehitys toisen maailmansodan aikana (Sotahistorian laitos julkaisusarja 1 N:o 8 (2003, 385 s.). Hän kuten Jalantikin ilmoittaa, että ensimmäinen tällainen juna ylitti rajan ja kulki Hankoon 25.9.40. Viimeinen juna kulki 24.6.41, eli kaksi päivää Saksan Barbarossa -hyökkäyksen alun jälkeen, siis päivää ennen kuin NL hyökkäsi Suomeen ja aloitti Jatkosodan. Junan kulkusuuntaa ei mainita. Sopimuksen ja aikataulujen tallennus on Eljakselta suuriarvoinen palvelus. Mistä tietää onko aineisto jo muualta hävitetty! Perusteelliset kiitokset! |