??.??.1913 Kommenttina kuvan http://vaunut.org/kuva/79930 keskusteluun: Oheisessa kirjasessa kutsutaan lyhenteitä "telefooni huudoiksi". Onko tämä lyhenteiden alkuperä? Siu olisi helposti saattanut sekaantua esim. Sju:n kanssa. Nimetkin ovat muuttuneet, mutta ilmeisesti virkamies on tehnyt jonkun päätöksen 20-luvulla. Kun luin kommentteja, muistui ensin mieleeni eräs postikortti, jonka lähettäjä on ilmeisesti ollut rautatieläinen, käsin korttiin tehty päiväys vuodelta 1925 on joko vanhasta muistista, tai tarkentaa päätöksen ajankohtaa.
13.03.2016 08:45 | Pave Saarinen: | Telefoonihuudot näköjään tehdään ruotsinkielisestä nimestä, jos sellainen on, vrt Nyslott Nlt. Homma menee vähän samalla tavoin, kuin raitiovaunujen tunnukset hesassa ennen vanhaan. 4S tarkoitti salutorget eikä kauppatoria suinkaan. | |
13.03.2016 09:50 | Kari Haapakangas: | Siikajoen liikennepaikka tarkoittanee tässä yhteydessä Tervatehtaan tuntumassa Siikajoen rantaan ulottunutta raiteistoa. Ruukkihan oli tuolloin Paavolan kunnan "asemakylä", ja nykyään Siikajoen kunnan keskustaajama. | |
13.03.2016 11:10 | Jukka Voudinmäki: | Kyllä, Siikajoen satamaa tarkoittaa, mistä merkkinä "s" ensimmäisessä sarakkeessa. | |
13.03.2016 19:26 | Marko Anttila: | Lyhenteitä kutsuttiin telegraafihuudoiksi tai sähkösanomahuudoiksi tai jopa sähkösanoma-asemien huudoiksi vanhimmissa Rautatiehallituksen kiertokirjeissä. Myös sanaa (sähkö)lennätinhuuto on käytetty. Ruotsiksi termi on enimmäkseen ollut telegrafuppropet. Vanhoja isojen asemien huutoja olivat mm. Hf, Th, Tf ja Åb. |