??.??.???? / Välillä Pasila alapiha–Helsinki Sörnäinen
??.??.???? Kun Petri kysyi raitiotien ja rautatien tasoristeyksistä muistin tämän ison (70x100cm) vanhan kartan. Näyttäisi siltä, että Kulosaaren (B,valkoinen linja kartassa) raitiotiellä on ollut parikin risteämää Lautatarhankadulla . En löydä kartasta vuosilukua! Lienee 30-luvulta. Liittyy kommenttina kuvaan: http://vaunut.org/kuva/109112
Kommentit
| 15.03.2016 03:55 | Jyrki Längman: | Ajoituksesta sen verran että voidaan linjoista päätellen olettaa haarukaksi vuodet 16.09.1926-31.05.1928 sillä Linja 2 aloitti 01.09.1926 ja loppetti 30.12.1928 Linja W aloitti 16.09.1926. Koska kartasta puuttuu linja 6 jota jatkettiin Hakaniemestä Vallilaan "Hämeen Tullille" 01.06.1928 niin siitä saadaan ikähaarukka tälle kartalle raitioteiden osalta. | |
| 15.03.2016 08:11 | Jouni Hytönen: | Kaunis vanha kartta on kyllä. Kaksi vuotta elämästä on asuttu raitiovaunujen vaikutusalueella tällä kartalla. Juuri koskaan en kyllä raitiovaunuja käyttänyt, koska ne olivat aina matkalla eri paikkoihin kuin minä. | |
| 15.03.2016 12:09 | Rainer Silfverberg: | Kartan mukaan keskusvankilalla ja tukkutorilla olisi omia sivuraiteita. Oliko vankilan raiteet kaikki yhteydessä muuhun rataverkkoon vai oliko jotain omia kapearaiteisia ratoja esim lämpökeskusta tms varten? Onko kartan musta yhtenäinen viiva joka on liki 90 asteen kulmassa Lautatarhankatuun nähden myös jokin rata? Milloin vankilan raiteet purettiin pois, ja mihin asti oli "henkilöliikennettä" ? |
|
| 15.03.2016 12:29 | Jyrki Längman: | Keskusvankilan "vaihtotyöveturi" näkyy tässä http://vaunut.org/kuvasivu.php/17473 kuvassa ja siinä on hieman lisä tietoa vankilan radasta | |
| 31.01.2018 00:05 | Esa J. Rintamäki: | Kartan ajoittamiseksi: Franzeninkatu 3 (ilmeisesti rakentamaton, vaaleanruskealla merkitty) valmistui 1937 (asun siinä tällä hetkellä). Harjutori 8 (merkitty keskiruskealla värillä) edelleen oli valmistunut 1927-1928 tienoilla. Franzeninkatu 5/Harjutorinkatu 1 (=saunatalo) näkyy tuossa jo samoin olevaksi. | |
| 01.02.2018 10:44 | Erkki Nuutio: | Kartta on tehty 1925 ja se löytyy koko laajuudessaan mm. täältä: http://helsinkiennen.fi/ Todellisuuden ajankohta on usein liukuva kartoissa. Tässäkin kartassa on mielenkiintoisia liukuvia yksityiskohtia: Pasilan pajan nurkalta kulkee Sturenkadun ylittäen pistoraide kortteliin, jota sittemmin on SOK isännöinyt kokonaan. Pistoraide meni kuitenkin korttelin tässä osassa olleen Sörnäisten Halko- ja Puutavaraliike Oy:n (1903-) kahdelle tontille, joissa oli mm. tämän puusepäntehdas komeassa kaksikerroksisessa tiilirakennuksessaan. Nimi lyhentyi Sörnäisten Puutavara Oy:ksi. Pistoraide häipyi jo vuoden 1920 vaiheilla, mm. koska Sturenkadun siltaa varten tehtiin kartassakin nähtävä penger. Ennen siltaa ei liikenne voinut ylittää Vallilan raiteistoa. SOK osti tontit 1934 (jolloin koko kortteli tuli haltuun), rakensi näille tehdas- ja keskusvarastorakennuksia 1935/1938. Ylikulkusilta lienee valmistunut noin 1922, jolloin myös rakennettiin seurakuntien kustannuksella kartassa näkyvä raide Harjun ruumishuoneelle, joka lähetteli arkkuja raiteitse vuoteen 1954, etupäässä Malmille. Elävät ruumiit harrastelevat nykyään tässä Dallapé-puistoympäristössä. Samoin 1922 tasoitettiin ja laajennettiin Vallilan ratapihan raiteistoa, ja tehtiin Pääskylänkatu 8:n tontille kartassa näkyvä pistoraide. Naapuritontilla (Pääskylänkatu 10 /Fleminginkatu 27) toimi mm. auto- ja raitiovaunuvalmistaja Oy Suomen Autoteollisuus Ab:n pääkonttori ja tehdas. Raitiovaunut koottiin palokujassa tonttien 10 ja 8 välissä. Ei ollut pitkää siirtomatkaa kartan pistoraiteelle. Samaan palokujaan suunnittelin 1974 vaiheilla Sisun nestemoottoriakseliston pyörittämän koelaitteiston, jossa sain tutkia Sisun kaupunkibussin etuakseliston ns. superjarrujen toimintaa. Silloinen Sisun nestemoottoriosasto oli viereisessä Sisun sisäpihan puoleisessa tehdasrakennuksessa. Rakennuksen oli arkkitehti Vähäkallio suunnittellut silloin tontilla toimineelle Suomen rautasänky Oy:lle (nykyään Merivaara Oy). Nestemoottorien koekäytön AEC-moottorin pyörittämältä pumpustolta vietiin putkisto palokujaan koelaitteen akseliston pyörittämiseksi. Pääskylänkatu 8:n pistoraide palveli Sörnäisten Puutavara Oy:n suurta lautatavaravarastoa (Pääskylänkatu 8 ja 6) ja tehdasosastoja. Hallissa oli rilliraiteistokin. Konttori oli Fredriksberginkatu (Aleksis-Kivenkatu 1928-) 5-7:ssä Tontit oli ostettu 1923 Oy Huberin Vesijohtoliikkeeltä. Pääskylänkatu 4 oli vuodesta 1920 Lemminkäinen Oy:n kattohuopatehdas. Kartan isoon tehdaskortteliin kuului Sörnäs Snickeri Ab:lle, joka muutti kokonaisuudessaan pois noin 1937. Kortteliin tuli pistoraide itänurkan kautta. Korttelin sisällä oli tietysti rillirataverkosto. Siinä lyhyesti kotiseutuoppia. |
|
| 15.07.2024 03:31 | Kari Juntunen: | Raitiotie on mennyt pienen tunnelin kautta Sörnäisten sataman radan ali. Idempänä Shellin varastorakennusten kohdalla on sitten ollut tasoristeys Hermannin ja Arabian suuntaan menevän raiteen kanssa. Viimeksi mainitusta paikasta löytyy muutamia kuvia Helsingin kaupunginmuseon hausta, laita hakusanaksi Shell. |