10.05.1945 / Järvenpää asema
10.05.1945 Järvenpään aseman pohjoispäässä oleva vetureiden vesitorni. Kaunis rakennus. Alikäytävä eli "Kalmuurin alikäytävä", jonka kautta kulki vanha maantie Helsingistä Järvenpäähän ja Mäntsälään ja Lahteen. Jalankulkijoille näkyy kapeat käytävät tunnelin reunoilla. Tavarajuna pysähtyneenä. Kuva ja pari seuraavaa ovat sivulla http://www.kolumbus.fi/jaakko.harjuvaara/historia_jarvenpaa2.shtml
Kommentit
| 16.03.2016 20:55 | Heikki Jalonen: | Kunnianarvoisia waunuvanhuksia näkyy junassa olevan. Ilman ilmajarruja ainakin nuo kolme juuri kohdalla olevaa, vain läpimenevällä jarrujohdolla. Mikähän on täsmällinen littera, Hk ja 2 x G? Onko myös tuo kolmio sotkevan tavaran merkki, kuten tavallisempi kulmakolmio? Hieman improvisoidun näköisesti maalattu, aivan kuin vaunuille olisi iskenyt jokin pikaisempi arvonalennus. Ja voi tuota puhelintolppaa tuolla taustalla. Orsia on kuin kauhistuksen kanalassa... |
|
| 16.03.2016 21:09 | Erkki Nuutio: | Vesitornin kohtaloksi koitui ilmeisesti kadun ja alikulun levitys ja/tai Järvenpään vesiverkoston laajentuminen. Minä vuonna torni joutui historiaan? Rakennettiinko tämän jälkeen enää vesiviskuria toisaalle, vielä lähemmäksi asemaa? | |
| 16.03.2016 21:22 | Jani Saarilampi: | Vesitorni on kaiketi purettu joskus seitkytluvun alussa. | |
| 16.03.2016 22:26 | Ari Palin: | Miten lienee ruotsinkielinen tienviitta päätynyt Järvenpäähän? Veikkaan selitykseksi sitä, että Sipoon kunnassa sijaitsevalle Paippisten kylälle ei tuolloin vielä ollut suomenkielistä nimeä. | |
| 17.03.2016 09:01 | Teppo Niemi: | Mielestäni tuo vaunu ei ole Hdk (ollut ennen vuotta 1942), vaan Hv. Hv vaunuiksi muutettiin H vaunuista uudelleenrakennetut Hdk vaunut. Muutoksen ajankohtaan liittyy Hdk-vaunujen kuorman nosto 15 tn -> 17 tn. Hv vaunujen kuorman jäädessä 15 tn. | |
| 17.03.2016 17:41 | Pave Saarinen: | Olisko kaikki alikäytävät nimetty "kalmuureiksi". Ainakin Korsossa on kalmuurin käytävä hiukka asemalta pohjoiseen mentäessä. Äkkiä sitä ei hokaa, että ruotsinkielestähän se tulee. | |
| 18.03.2016 09:51 | Tunnus poistettu: | Ari: Paippinen on edelleen voimakkaasti ruotsinkielinen kylä, ja siellä sijaitseekin ruotsinkielinen Södra Paipis Skola. | |
| 18.03.2016 22:20 | Ilkka Hovi: | Valkoinen kolmio Ga vaunussa: vaunu soveltuu kalkin kuljetukseen. (Ymmärrän: on varattu likaavan tavaran kuljetukseen). Kivoja kuvia. | |
| 25.10.2017 21:50 | Kurt Ristniemi: | Vähän täsmennystä noihin valkeisiin kolmioihin: Valkealla kolmiolla merkittiin kalkinkuljetukseen siirretyt katetut tavaravaunut. Vuodesta 1901 alkaen nämä kalkkivaunut saivat kolmion lisäksi litteran Gt. Rautatiehallituksen kiertokirje 74/9804, 15.10.1901: "Kalkinkuljetukseen siirretyt katetut tavaravaunut (joissa valk. kolmio) varustetaan kirjaimilla ’Gt.’ (schabloni)". 'Likaavan tavaran' käsite on paljon myöhemmältä ajalta. |
|
| 24.02.2019 18:03 | Kurt Ristniemi: | Milloin tulivatkaan käyttöön yläkulmien valkeat likaavan tavaran kolmiot? Gga-vaunujen siniset yläkulmakolmiot ovat vuodelta 1934, mutta nämä tässä kuvassa näkyvät kalkkivaunujen valkeat kolmiot olivat mukana vielä vuoden 1949 merkintämääräyksissä. |
|
| 29.10.2020 09:03 | Kurt Ristniemi: | Itse en ole koskaan kuullut alikaytävää kutsuttavan kalmuuriksi, mutta maailmassa on toki paljon muutakin, mistä en ole kuullut. Kivistä ilman laastia ladotut alikäytävät ovat kalmuureja siinä missä kaikki muutkin samalla kylmämuuraustekniikalla (kallmur) kivistä kootut rakenteet. Myös monet sillat on rakennettu samalla kallmur-tekniikalla. Samoin kiviaidat, viljamakasiinit, myllypadot, kivinavettojen perusmuurit ym. 'Kalmuurin alikäytävä' -nimityksessä lienee käynyt niin, että aluetta on ehkä alettu nimittää tuon kalmuurin (kylmämuurattu alikäytävä) mukaan Kalmuuriksi. Ja sitten alikäytävää Kalmuurin alikäytäväksi, kun sanan varsinainen merkitys on unohtunut. Korsossa Kalmuuri on aluenimenä Urpiaisentien ja Vallinojantien risteyksen seudulla. Lähistöllä lienee joskus ollut kylmämuurattu kivisilta, kalmuuri. Kalmuuri: kallmur eli kylmämuuri, kuivamuuri. https://sv.wikipedia.org/wiki/Kallmur https://fi.wikipedia.org/wiki/Kuivamuuri Kansalliskirjaston digitaalisista aineistoista löytyy yksi osuma hakusanalle 'kalmuuri'. Siinä sana tuntuu tarkoittavan kivisiltaa: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/388108?term=kalmuuri&page=4 Hakusanalla 'kallmur' osumia tulee enemmän. Ja monet niistä liittyvät rautatien rakentamiseen. Hakusanoilla 'kylmämuuri' ja 'kuivamuuri' osumia löytyy myös muutamia. Ja löytyypä jopa 'torrmur'-hakusanalla pari osumaa. |
|
| 20.08.2021 20:13 | Keijo Loisti: | Koulujen kauppala, Tämän vuosisadan Järvenpäätä -kirjassa, ensimmäinen painos on julkaistu vuonna 1952 on sivulla 132 "Ennen alikäytävän puhkaisemista Mäntsälän tie kulki aseman kohdalta". Alikäytävällä tarkoitetaan tämän kuvan alikäytävää/kalmuuria/aalloppia. Tiellä tarkoitetaan Hki-Tuusula-Jp-Kellokoski-Mäntsälä-Orimattila-Lh-Heinola -tietä. Kysynkin milloin tämän alikäytävän versio I puhkaistiin ratavallin läpi? |
|
| 20.08.2021 21:22 | Erkki Nuutio: | En osaa vastata Keijon kysymykseen, mutta osaan sotkea soppaa vielä sakeammaksi. Hki-Hml -rautatien suunnittelukartta on kopioitu Oiva Turpeisen Höyryllä Hämeeseen -kirjan (Tammi, 2003) sivuille 56-57. Kartassa mainitsemasi tie leikkaa rautatielinjan viistosti jokseenkin tulevan Järvenpään aseman kohdalla. Kartasta ei varmuudella selviä onko kyseessä tasoristeys. Pitäisin kuitenkin tasoristeystä jokseenkin varmana, kun rautatieliikenne oli äärimmäisen harvaa ja raiteita oli aseman kohdalla aluksi ilmeisesti vain kaksi. Maantieliikenne oli vain hevoskärryjä harvakseltaan. Koska - ehkä 1880-1890-luvulla tilanne oli vähitellen muuttunut niin, että alikulku tuli tarpeelliseksi. Missä olettamani tasoristeys sitten oli? Eiköhän tie kulkenut Tuusulan suunnasta asemamäkeä ylös, aseman kyljen lähistöltä raiteiden poikki ja toisella puolella alamäkeä kohti Kellokoskea. Ehkä joku vanha kartta näyttää asian. Entisinä aikoina vastaavat tasoristeykset olivat yleisiä. Esimerkiksi ainoa maantie Tampereelta etelään kulki tasoristeyksellä Helsingin radan yli, sitten tasoristeyksellä Vaasan radan yli ja lopulta alikulussa Vaasan radan alitse. Tällainen päti vielä 1920-luvulla! Vielä kuriositeetti Järvenpäästä. VR:n linja-auto N:o 3 linjalle Porvoo - Loviisa, Volvo noin vuodelta 1933 poseeraa radan toisella puolella asemaa vastapäätä vielä pitkään olleen Osuuskauppa Perhelän (muistan itsekin sen kesältä 1963) edustalla. Nahka-asuinen virkalakkinen VR:n kuljettaja poseeraa auton edustalla. Tämä kuva on tunnetussa Kaskimiehen kuvakirjassa Valtionrautatiet (WSOY, 1935) sivulla 175. |
|
| 20.08.2021 22:29 | Keijo Loisti: | Kiitos. Mielenkiintoista. Yritän kirjaston kaukolainauksella saada käsiini noita mainitsemiasi kirjoja. Kyllä se on ollut tasoristeys-tyyppinen radanylitys aseman kohdalla, jos mainitsemani kirjan tieto on yleensä oikein. Siltaa siihen ei olisi oikein voinut edes toteuttaa. |
|
| 23.08.2021 15:55 | Jaakko Harjuvaara: | Tässä on vanhan Aksel Bäckströmin kuvauksen perusteella Väinö Kyrölän laatima karttaluonnos em. ajoilta. https://jaakkoharjuvaara.net/HISTORIA2/2historiaa751_kartta_backstrom01_1000.jpg kirjassa Koulujen kauppalasta kaupungiksi s. 135 |
|
| 24.08.2021 21:21 | Erkki Nuutio: | Turpeisen Höyryllä Hämeeseen -kirjan sivulla 98 on kerrottu radan rakennuspäällikkö Knut Stjernvallin 30.9.1862 rautatierakennuksen johtokunnalle tekemästä perusteellisesta selvityksestä rakentamiskustannusarvion ylityksen syistä. Turpeinen mainitsee otteena selvityksestä mm. että: " Hyvä esimerkki kustannusten odottamattomasta noususta koettiin Järvenpään aseman lähellä. Sinne oli tehtävä 3000 jalkaa [noin 900 m] pitkä 23 jalkaa [noin 7 m] korkea penger. Vuoden 1859 lopussa sen suunnitellusta korkeudesta puuttui kolmen jalan [noin 0,9 m] paksuinen kerros, mihin laskettiin tarvittavan enää 600 kuutiosyltä [vanha kuutiosyli oli 2,83 m3 , uusi kuutiosyli 4 m3] täytettä. Mutta vuonna 1860 penger vajosi lähes 10 jalan verran. Jotta se saatiin riittävän korkeaksi ja tukevaksi, oli siihen kuljetettava vielä peräti 5000 kuutiosyltä täytettä." Soistunutta maastoperustaa taisi olla heti alikäytävän kohdan pohjoispuolella. Rahat ja aika olivat tiukilla. |
|
| 25.08.2021 12:44 | Keijo Loisti: | Koulujen kauppala -kirja kertoo, että ratavalli levisi eli sorti reuboiltaan. Ilmeisesti se oli tehty liian kapeaksi ja siihen oli käytetty savipitoista maata, joka saatiin kun puro ohjattiin kulkemaan 150 m etelämpää. Samalla saatiin syntymään lampi, josta voitiin ottaa vettä VR:n vesitorniin. Vinkkaamasi kirja löytyi divarista. Tilasin. Kohta se minunkin käsissäni. |
|
| 10.12.2024 16:38 | Keijo Loisti: | Olemme täällä Järvenpäässä pohdiskelleet muutaman kaverin kanssa mitkä junavuorot/veturit olivat viimeisiä, joita täällä vesitettiin? Ja toimiko vedennosto vesitorniin höyrykonetta käyttäen (loppuun saakka)? | |
| 10.12.2024 18:23 | John Lindroth: | Ainakin Jungin Risto otti vettä ja teki vaihtotöitä Järvenpään ratapihalla kevättalvella v.68 Pasilasta puolennyön jälkeen lähteneessä tavarajunassa matkalla Riihimäkeen! | |
| 10.12.2024 18:58 | Petri Nummijoki: | Asiaa sivuavaa pohdintaa oli kuvan https://vaunut.org/kuva/160635 yhteydessä, joskaan ei sieltä suoraa vastausta löydy. Mutta eiköhän Pr1 ole viimeinen Helsingin seudulla käytössä ollut kyllin lyhyen toimintasäteen omaava linjaveturi, että sitä olisi voinut olla tarpeellista vesittää Järvenpäässä. Pr1 ilmeisesti pystyi ajamaan Helsinki-Järvenpää-Kerava ilman välillä tapahtuvaa vedenottoa eli Helsinki-Järvenpää-junissa voitiin vedenotto järjestää Keravallekin, joko meno- tai paluumatkalla. Koskahan Pr1-vetureiden säännöllinen käyttö päättyi Helsinki-Riihimäki-junissa? Aikataulukaudella 1960-1961 ehkä? Tuskin ainakaan toukokuussa 1961 alkavalle aikataulukaudelle jatkui, koska Pasilassa oli Tr1-vetureita silloin jo 20 kpl. Saattaa olla, että joku siirtoajolla ollut Vr1 tai Vr5 olisi vielä vesitetty Järvenpäässä tai Tk3, jos sellainen on ollut pääradalla työjunakäytössä, kuten aurausjunassa talvella. Mutta höyryvaihtovetureiden käyttö päättyi Helsingissä kesään 1962 mennessä aivan satunnaisia tapauksia lukuun ottamatta, joten pian sen jälkeen niiden siirtoajotkin ovat muuttuneet pääradalla poikkeuksellisiksi. Suunnilleen samassa menee varmaan raja, jolloin pitkän toimintasäteen omaavia vetureita (Hr1, Tr1, Vv15) riitti jo työjuniinkin, jos oli tarvetta liikkua Tk3:n normaalin toimintasäteen ulkopuolella. |
|
| 10.12.2024 19:03 | Petri Nummijoki: | Mielenkiintoinen havainto vuodelta 1968, kun Järvenpäätä ei ole merkitty aikataulukirjassa vesiasemaksi enää edes 1963. Olisiko Järvenpää pidetty sitten varalla sellaista tilannetta varten, että Kerava olisi jouduttu laittamaan vedenottokieltoon? | |
| 11.12.2024 18:14 | Juhani Katajisto: | Keijo Loisti. Voin kertoa sinulle, että ei toiminut. Poimittu 1. konepiiriin kirjeestä syksyltä 1958. Järvenpään vedenottolaitoksen sähköistys olisi tehtävä nyt tämän syksyn aikana, koska laitosta ei voida vielä lopettaa niin kuin on suunniteltu. Järvenpäätä varten Malmin lakkautetun vedenantolaitoksen sähköpumppu on nyt kunnostettu Pasilan konepajassa. Sähköistys ei tule paljon maksamaan, kun pumppu on jo olemassa ja sähköpylväskin on aivan vieressä. Kolmivaihejohdot sinne on vedettävä. Sähkötarkastajan arvion mukaan kustannukset sähköasennuksista jäävät alle 100 000 mk. (Tämä siis ennen vuoden 1963 rahan uudistusta). Pumpun vähäiset asennuskustannukset voidaan maksaa vedenottolaitoksen käyttökustannuksista. | |
| 11.12.2024 21:06 | Petri Nummijoki: | Olisiko Malmin vedenantolaitoksen lakkauttaminen liittynyt Veto-Jussin käyttöönottoon Malmilla? https://vaunut.org/kuva/160888 |