18.03.2016 / Purola
18.03.2016 H-juna pysähtyneenä Purolassa.
Kommentit
| 04.07.2016 14:11 | Tunnus poistettu: | Historiallinen kuva. Nykyäänhän Purolassa ei pysähdytä matkustajapalvelun takia. | |
| 04.07.2016 15:07 | Heikki Kannosto: | On kiinnostavaa nähdä mitä uusien linjaraiteiden rakentaminen (joko ennemmin tai myöhemmin) saa aikaan. Purola ja Nuppulinnahan olisivat otollisia paikkoja asutukselle ja seisakkeiden elvytykselle koska Helsinkiin pääsisi nopeasti ja kohtalaisen mukavasti. Tuusulalla ei kuitenkaan tunnu olevan kiinnostusta ja saattaapa käydä niinkin että laiturit puretaan ja kymmenen vuoden päästä sanotaan että uudet olisivat aivan liian kalliita erityisolosuhteiden vuoksi. | |
| 04.07.2016 17:51 | Tunnus poistettu: | Jos lisäraiteita venyttäisi Riihimäelle, niin voitaisiin avata uudelleen esim. Takoja, Palopuro ja Monni ilman pelkoa siitä, että kaukojunat myöhästyisivät niin helposti kuin nyt. Ja pikku huomio, Purolassa on enimmäkseen teollisuutta(Ainoastaan radan länsipuolella on sitä haja-asutusta), se virallinen asutus on Saunakalliossa. | |
| 04.07.2016 18:26 | Heikki Kannosto: | Saunakallio onkin Järvenpään puolella. Purola, Nuppulinna ja Jokela ovat Tuusulassa eikä niiden tontittaminen asutusta varten ilmeisesti kiinnosta Tuusulan päättäjiä. Niin (vuokra-)autosta kuin junasta katsellen huomaa että pääradan varrelle mahtuisi paljonkin omakoti- ja rivitaloasutusta. Takojahan tasapainoili Tuusulan ja Hyvinkään välissä kun raja menee siinä kohtaa jotenkin mutkaisesti. |
|
| 04.07.2016 18:49 | Mikko Otava: | Purolan asema on tukevasti Järvenpäässä vaikka samaa nimeä kantava Purolan kylä on Tuusulan puolella. Järvenpään puolella ei ole juuri muuta kuin teollisuusaluetta. Tuusula keskittyy Jokelan kehittämiseen, Järvenpää Ainolan seutuun joten Purola jää samanlaiseksi väliinputoajaksi kuin Palopuro, Takoja ja Monni. | |
| 04.07.2016 19:39 | Heikki Kannosto: | Perhana. Myönnän virheeni aseman osalta mutta syytän siitä vuokra-autoilijaa jonka kanssa taannoin näistä asioista keskustelin. | |
| 04.07.2016 20:06 | Juha Pokki: | Väliinputoajista puheen ollen ainakin Palopuro on otettu jo pitkän tähtäimen suunnitelmissa kartalle takaisin ja suunnittelu sisältää lisäksi rautatieliikenteellisiä näkökohtia: http://www.hyvinkaa.fi/asuinymparisto-ja-rakentaminen/kaavoitus1/yleiskaavoitus/vireilla-olevat-yleiskaavat/palopuron-osayleiskaava/ |
|
| 04.07.2016 21:02 | Heikki Kannosto: | Tuo onkin jäänyt minulta huomaamatta. Helsingissä jos oltaisiin niin tuollainen suunnitelma herättäisi alueen alkuasukkaissa hirmuisen älämölön. | |
| 04.07.2016 21:15 | Juha Pokki: | Nythän kaavoitettavana alueena on kohtuullisen harvakseltaan asuttu alue, joka on viime vuosikymmeninä tottunut periferoitumiseen - ensin lakkautettiin tunnin välein kumpaankin suuntaan palvellut pysäkki, sitten korvaavia linja-autovuoroja vähennettiin ja viimeisenä niittinä kalautettiin kyläkoulu hengiltä. Sittemmin nämä kaikki ollaan tuomassa suunnitelman myötä takaisin ja vaikka tämä herättääkin hieman "mitäs minä sanoin" -henkeä, on asenne alueella pääosin positiivinen. Kylä kun on halunnut pysyä aktiivisena ja kehittänyt erilaista liiketoimintaa sekä saanut uusia asukkaitakin, joten kaiketi tämäkin koetaan virkistymisenä. No kohtuuden nimissä toki täytyy muistaa, että Palopuro sijaitsee vain noin puolenkymmentä kilometriä niin Hyvinkäältä, kuin Jokelastakin - eli mihinkään Kainuun tyhjeneviin kyliin on turha edes tätä verrata, vaikka tämän kommenttini alussa ehkä hieman siihen tyyliin alustin. Helsingin seudulla puolestaan tämän kokoluokan suunnitelma merkitsee käytännössä esimerkiksi jonkin historiallisesti ja nykypäivällisestikin arvokkaan, suon päälle aikanaan rakennetun ja lentokentän erittäin kallista asuinkäyttöön taivuttamista toiminnan uudelleensijoittamisineen, massanvaihtoineen ja paaluttamisineen - ja sellaisesta toki äläkkää saadaan aikaiseksi, jopa syystäkin :-) |
|
| 05.07.2016 09:21 | Petri Sallinen: | Rautatie on sen sortin infrastruktuuri, että asutus pyrkii yhä tehokkaammin pakkautumaan sen ympärille — tässä käytetään apuna tehokaavoitusta. Tätähän pidetään suomalaisen rautatieliikenteen kannattavuuden yhtenä ongelmana: rautatien läheisyydessä asuvien rautatiepalveluita käyttävien ihmisvirta on liian pieni. Näin se saadaan kasvamaan :) Rautatiealueiden ympäristöön sijoittuvien maa-alueiden käyttö näyttää siis vain tehostuvan, mikä näkyy täällä Rantaradan varrella Espoossa. Ei siis kannata hakeutua rautatien lähistölle asumaan, mikäli pitää väljyydestä. Yksin Leppävaarassa asuu jo yli 65 000 ihmistä — ei siis ihme, että pikajunatkin siellä jo pysähtyvät (Hyvinkään asukasluku ei taida olla edes 50 000). Vanhat radan läheisyyteen etabloituneet teollisuusalueet kannattaa taas maanvaihtojen uhallakin kaavoittaa asuinkäyttöön. Noh, eihän teollisuudella ole mitään hyötyä enää sijoittua radan varteen, kun eivät rautatiekuljetuspalveluita edes käytä. Tuossa naapurissa on Inexin päävarasto, jonne aikaisemmin johti raide Kauniaisten asemalta. SOK:n aikana varastolla oli jopa oma Move35-veturi siirtelemässä vaunuja alueen sisällä (jota en tietenkään käynyt koskaan kuvaamassa, vaikka olin lukioaikaan siellä kesätöissä:)). Varasto siirtyy tulevaisuudessa Siuntioon, varastorakennukset jyrätään ja alueelle rakennetaan asuntoja noin 15 000 ihmiselle. Alueelle on jopa ehdotettu raitiotieverkkoa. |
|
| 05.07.2016 10:59 | Tero Korkeakoski: | Mutta luulisi että Purolasta olisi ainakin työmatkaliikennettä töiden alku- ja loppuaikoihin. Mitä muuta tämä on kuin palvelun poistamista VR:ltä. Helppoa toimia noin kun ei ole kilpailijoita. |