??.??.1941 / Muurmannin radalla
??.??.1941 Muurmannin rataa jatkosodan alussa
Kommentit
| 21.03.2016 06:07 | Kari Haapakangas: | Tämähän on mukavaa vaihtelua. Rata ei kulje Itä-Karjalan surkealla rämeellä, vaan on leikannut paikallisen vaaran. | |
| 21.03.2016 10:53 | Erkki Nuutio: | Kiskot vaikuttavat melko raskailta. Ovatko jo 43 kg/m, vai vielä 30 kg/m. Sensijaan pölkyt vaikuttavat jo lahoilta, lienevätkö rakennusajoilta 1915-. Sen verran on soraa pölkkyjen päällä, että ei oikein näy onko aluslevyjä kiskojen alla muuallakin kuin kiskonjatkeiden kohdilla. Vaikuttaa että ei olisi, eikä niitä olisi suunnitelmataloudenkaan aikana lisätty. Suomessa aluslevyt laitettiin aluslevyt uusilla radoilla suorillekin osuuksille viimeistään vuosisadan vaihteessa. Muurmannin rata rakennettiin vuodesta 1915 paljolti saksalaisten ja itävalta-unkarilaisten sotavankien toimesta, ymmärrettävästi ankeissa puitteissa. Niinpä pakenijoita riitti suuriruhtinaskunnan suuntaan. Siellä oli Nikolai II:n suututtamia tai muuten Saksan kannalla olevia eteenpäinauttajia. Yksi pakenijoista vuonna 1917 oli kroaatti Josip Broz Tito, joka tuli paremminkin tiedustelumatkalaisena Kainuun Hallan talon reittiä. Tito muistetaan siellä hyväntuoksuisesta hajuvedestään. Häveliäänä politikkona poistatti tuleva Jugoslavian presidentti elämänkertatiedoistaan tämän reissun. Mahtoiko kertoa edes Kekkoselle valtiovierailujen yhteydessä. Myös suomalaisia työntekijöitä värvättiin laajasti Suomesta. Matti Lackmanin kirjoittama Sotavankien pako Muurmannin ratatyömaalta (SKS 2012, 357s.) kertoo mielenkiintoisesti näistä vaiheista. Venäjän sisällissodan aikana, siis Suomen jo itsenäistyttyä oli suomalaisia työttömyyttä ja valkoisia paossa edelleen puolivalmiilla radalla. Monikin kirja käsittelee tätä Muurmannin legioona -vaihetta, jota rahoittivat maihinnousseet britit ja josta näiden kanssa neuvotteli Oskari Tokoi (Maanpakolaisen muistelmia, Tammi 3. laajennettu painos 1959, 418s.). Perusteellisesti aihetta käsittelee Mirko Harjula (Venäjän Karjala ja Muurmanni 1914-1922, SKS 2007, 410s.). Tokoi sai näin siellä olleet maanmiehemme pelastettua. Kiitokseksi SKP Petrogradissa O.W.Kuusisen johdolla langetti Tokoille kuolemantuomion. Aatteelisesti uskollisten piti teloittaa hänet heti tavattaessa (ei onneksi tavattu). Oli mielestäni uskomatonta, että Saksa ei tiennyt lähtiessään Neuvostoliittoon 6.1941, että Muurmannin radalta oli tehty Sorokasta lähtenyt väistörata. Suomalaisten Muurmannin radan osuuden valloitus (ja saksalaisten Leningradin piiritys) ei siten oleellisesti haitannut Neuvostoliittoa. |