21.03.2016 / Raasepori, välillä Inkoo–Karjaa
21.03.2016 1980-luvun oikorataa Kaunislahden länsipuolella. Alkuperäinen linjaus mutkittelee radan takana.
Kommentit
| 25.03.2016 08:03 | Juhana Nordlund: | Kaunislahden oikaisu tehtiin 1980-luvun alussa, pääosin vuonna 1981. Sähköistys on tietenkin seuraavalta vuosikymmeneltä. | |
| 25.03.2016 10:33 | Antti Havukainen: | Siinä tapauksessa Maanmittauslaitoksen peruskartta on sisältänyt melko pahasti vanhentunutta tietoa, koska vielä vuoden 1989 kartassa vanha linjaus on merkitty käytössä olevaksi ja uusi linjaus vain violetilla viivalla. Tuon takia aloin hieman epäröidä valmistumisajankohdan suhteen. | |
| 25.03.2016 11:05 | Panu Breilin: | Tuohon aikaan päivitykset peruskarttoihin tehtiin violetilla musteella silloin, jos ei haluttu piirtää koko karttaa uudelleen. Kaikki kartalle violetilla merkitty on siis ollut olemassa kartan julkaisuajankohtana. | |
| 25.03.2016 11:55 | Ari-Pekka Lanne: | Matkustin kuvan junassa Inkoolta Karjaalle. Hieno kuva! | |
| 25.03.2016 13:03 | Juhana Nordlund: | Panu on oikeassa, nimenomaan violetilla merkitty ratalinja oli olemassa ja sen rinnalla kulkeva vanha mutkitteleva linjaus pois käytöstä. Vanhaa linjausta seurannut viestilinja jäi joiksikin vuosiksi paikoilleen, mutta myöhemmin sellaiset tietenkin purettiin koko rataosalta. Itse matkustin rataosaa Kirkkonummi - Karjaa lähes viikottain talvikaudella 1984 - 85 asepalveluksen vuoksi. Tuolloin Kaunislahden oikaisu oli kokonaisuudessaan käytössä, samoin melko tuore Päivölän oikaisu sekä varsin tuore Vuohimäen oikaisu. Siuntion oikaisu oli työn alla, mutta siitä ehti tuona aikana valmistua Siuntiota lähin osa. Keväällä 1985 Kirkkonummen ja Karjaan välillä kulkenut junaliikenne meni vielä mm. Ketolan kautta. Viimeksi mainitun korvannut oikaisu valmistui ja otettiin käyttöön vasta vuoden 1985 loppupuolella. | |
| 25.03.2016 13:37 | Antti Havukainen: | Kun nyt kerran aiheeseen päästiin, niin mikä mahtaa olla koko rantaradan uusin oikaisu ja milloin se valmistui? Entä vanhin? | |
| 25.03.2016 14:57 | Juhana Nordlund: | En ole lähdekirjojeni lähettyvillä, mutta laitan suuntaa antavaa tietoutta: Rantaradan tuoreimman pään suuret oikaisut tehtiin pääosin rataosalla Salo - Pohjankuru. Oikaisu, joka jätti Perniön aseman rataverkon ulkopuolelle, valmistui 1992. Ymmärtääkseni tämä on yksi tuoreimmista Rantaradan oikaisuista. Toinen tuore oikaisu tehtiin Halikon suunnalla (eli Salon länsipuolella) samoihin aikoihin. Vuonna 1995 junaliikenne oli radalla jo sähkövetoista. Rantarataa on oiottu jo ainakin 1920-luvulla. Halikon sen aikainen oikaisu tunneleineen voi olla yksi ensimmäisistä. Paljon (yli 60 vuotta) tuon jälkeen rataa on oikaistu Halikossa uudelleen, jolloin saatiin uusi tunneli vanhan jäädessä uudesta linjauksesta sivuun. Mikäli tämä Halikon 1990-luvun oikaisu on Rantaradan oikaisuista uusin, niin ympyrä on tavallaan sulkeutunut. Rantaradan linjaus on kokenut muutoksia myös Kirkkonummen itäpuolella eri aikoina, mihin en juurikaan keskittynyt kirjoittaessani edellä kuvattuja juttuja. Laitan asiasta kiinnostuneille vielä yhden linkin johtamaan Resiina-keskustelun puolelle: http://vaunut.org/keskustelut/index.php/topic,2949.0.html Edit: tietoja tarkistettu muualta netistä. |
|
| 25.03.2016 19:09 | Kari Haapakangas: | Jokohan ollaan ohitettu piste, jossa oikaisuja on enemmän kuin alkuperäistä ratalinjaa ;) | |
| 25.03.2016 19:27 | Niila Heikkilä: | Ervelä III -liikennepaikan rakentamisessa rata siirtyi uuteen paikkaan reilun kilometrin matkalta. Lasketaanko tämä mukaan? Jos lasketaan niin rantaradan uusin "oikaisu", tai ainakin piste missä linjaosuutta on siirretty uuteen sijaintiin, on vuodelta 2013. | |
| 25.03.2016 21:18 | Juhana Nordlund: | Niin, kaikki linjaosuuksien siirrot eivät ehkä täytä rataoikaisun määritelmää. Minä ainakin miellän rataoikaisuiksi pääasiassa ne linjausmuutokset, joissa tuloksena (ja tietenkin tärkeimpänä motiivinakin) pienisäteisiä kaarteita korvataan loivemmilla ratkaisuilla ja ehkä samalla jyrkkiä nousuja / laskuja korvataan loivemmilla. Hyvin usein matkakin lyhenee samalla, mutta joskus ehkä melko vähän. Mitenkään ei ole harvinaista sekään, että poisjääneellä osuudella oli tasoristeyksiä ja uudella taas on eritasoratkaisut. | |
| 25.03.2016 21:19 | Juhani Pirttilahti: | Rata taisi palata Ervelä III -projektissa osin alkuperäiselle paikalleen. |