??.??.1920 / Suojärven rata
??.??.1920 Jotenkin erikoisennäköinen: norjalaiseen vaihteenasettimeen yhdistettynä vanha Benderin ja uudempi saksalaistyypin merkkilevy. Suojärven radan työmaata 1920-luvulla. (Rakennusmestarien matkassa)
Kommentit
| 28.03.2016 18:52 | Ilkka Hovi: | Katso myös http://vaunut.org/kuva/108261?paik=vaasa&ol=1, kuvittelin tuon pyöreän opastinlevyn tulleen käyttöön vasta 1952 JT:ssä. | |
| 28.03.2016 21:52 | Erkki Nuutio: | Suojärven radan linjan suunnitteli heti alkuun vuodesta 1918 ja rakennusaikana toimi radan toimistoinsinöörinä Wäinö Rankka, joka teekkarina oli aloittanut Jokioisten-Forssan ratarakennuksella. Mielenkiintoisessa muistelmakirjassaan Kisko kävelee (WSOY, 1949) hän kertoo 19 sivun verran Suojärven tapahtumista. Rankka keksi itsepurkautuvan soravaunun Ma ( http://www.vaunut.org/kuva/44800?tag0=22||&tag1=11|Ma| ) sekä haki ja sai sille suomalaisen patentin - ja tällaisesta liiallisesta kekseliäisyydestä ja itsenäisyydestä syntyi lihava riita rautatierakenusosaston johdon kanssa. Pääjohtaja Castrenin väliintulo tarvittiin lopulta. Kyseisessä vaunussa nousi koko laita sen päissä olevien pitkien poikittaisvarsien saranoimana. Vaunutyypin menestyksekäs ensikäyttö oli juuri Suojärven radalla 1921-1922. Oheisen kuvan näyttämä valtaisa ukkojoukko (tunti lapiointia Mp-vaunua kohti) syrjäytyi sorajunan konduktöörin ja jarrumiesten availlessa Ma-vaunujen laitoja lennossa juuri oikeissa kohdissa. Vanha purkaustapa syrjäytyi siis Suojärveltä alkaen, kaivinkonelastauksen myös muutosta vauhdittaessa. Kun rataa alettiin rakentaa vuonna 1918, vahtivat saksalaisupseerit ja -aliupseerit vielä rakentamista. Radan suuntahan oli komeasti itään. Saksan kaaduttua sai von der Goltzin Itämerendivisioonan väki lähteä ja rata muuttui pelkästään yhteydeksi puurikkauksiin ja rajaseudun nälkäkurjuuden poistajaksi. Selittäisikö alkuvaiheen saksalaisyhteys saksalaistyyppisen merkkilevynkin? |