27.03.2016 / Cēsis, Latvia

27.03.2016 Olisi kivaa, jos näissä muistomerkeissä kerrottaisiin ulkomaalaisillekin mitä muistellaan. Vuosina 1917 ja 1918 oli tapahtunut jotain tärkeää.

Kuvan tiedot

Kuvauspaikka: Cēsis Valtio: Latvia

Kuvaaja: Vesa Höijer
Kuvasarja: Cēsisin rautatieasema
Lisätty: 31.03.2016 08:45

Muu tunniste
Sekalaiset: Muistomerkki
Sijainti: Asemalla/Ratapihalla
Ulkomaat
Vuodenajat: Kevät

31.03.2016 09:04	Kari Haapakangas:	Viimeinen sana Pietarin kaupungin lyhimmän aikaa käytössä ollut nimitys?
31.03.2016 09:44	Jouni Hytönen:	Tämä taitaa olla jo neuvostoaikainen muistomerkki? Vuosien 1917-1918 melskeissä tarvittiin latvialaisia kiväärimiehiä Pietarissa, olisiko tämä muistomerkki sille, että heitä on lähtenyt Cesisin rautatieasemalta Petrogradiin. Dzelcela stacija = rautatieasema, strelnieki = kiväärimiehet.
31.03.2016 11:13	Erkki Nuutio:	Latvian alue oli osa Liivinmaan kuvernementistä ja sen asevelvolliset taistelivat vuodesta 1914 tsaarin armeijassa. Osa liittyi sen jälkeen bolsujoukkoihin, tavoitteenaan itsenäinen, sosialistinen Latvia. Osa puolestaan siirtyi Latviassa järjestyneisiin porvarijoukkoihin, tavoitteenaan itsenäinen porvarillinen Latvia. Aluetta tsaarin aikana isännöineet vihatut balttiparonit (pääosin saksalaisia) keräsivät myös erilaisia epämääräisiä joukkoja. Nämä taistelivat mm. Suomesta sinne tulleen kenraali von der Goltzin johdolla. Porvariryhmittymä voitti, mutta sota oli tragedia latvialaisille. Demokratia tuli epävakaaksi ja taantui myöhemmin miedoksi diktatuuriksi. Venäjän bolsuille latvialaiset (punasuomalaisten ohella) olivat harvinaista valiojoukkoa - ammattisotilaita joiden moraalia piti yllä tavoite itsenäisestä Latviasta. Leninille henkilökohtaisestikin latvialaiset olivat luotettava suojakaarti. Ilkeä, mutta varsin perusteltu oli tunnettu sanonta: Vallankumoukseen tarvitaan juutalaisia aivoja, latvialaisia kivääreitä ja venäläisiä aaseja.
31.03.2016 12:18	Timo Salminen:	Jouni tulkitsi oikein: "Vuoden 1917 lopussa ja 1918 alussa latvialaiset punaiset kiväärimiehet lähtivät Cēsisin rautatieasemalta Petrogradiin."
31.03.2016 13:32	Vesa Höijer:	Jos muistomerkki olisi neuvostoajoilta, se olisi varmaankin kaksikielinen.
31.03.2016 14:00	Timo Salminen:	Se on ehdottomasti neuvostoajalta, sillä neuvostoajan jälkeen tuollaista muistomerkkiä ei olisi kuuna päivänä pystytetty.
31.03.2016 16:51	Vesa Höijer:	Ehkä se on alun perin ollut pystyasennossa, mutta Latvian itsenäistyttyä se on kaadettu niin että toisella puolella oleva venäjänkielinen teksti on jäänyt piiloon.
31.03.2016 21:06	Tuukka Ryyppö:	Latvia on ollut kiväärimiehistään erittäin ylpeä ja pitkälti heidän ansiostaan Latvia vuonna 1918 itsenäistyi. Tällainen Latvian itsenäistymistä hehkuttava plakaati tuskin olisi ollut mahdollinen neuvostoaikana.
01.04.2016 10:16	Timo Salminen:	Mutta olisiko _punaisille_ kiväärimiehille (sarkanie strēlnieki) tehty muistomerkkiä itsenäistymisen jälkeen? Neuvostoaikana Riiassa oli kokonainen punaisten kiväärimiesten museo, musta rakennus Pietarinkirkon vieressä, josta on nyttemmin tehty muistaakseni kyyditys- tms. museo. - Asian toinen puoli on tietysti se, olisiko neuvostoaikaisen muistomerkin annettu olla paikallaan itsenäistymisen jälkeen. En juuri nyt ehdi ryhtyä selvittämään.
01.04.2016 17:07	Joni Lahti:	Punaisen kivääridivisioonan perustaminen 13.3.1918 tapahtui sotakomissaari Lev Trotskin käskystä. Tätä ennen oli erillisiä latvialaisia kivääriyksiköitä. Divisioona oli punaisen vallankumousarmeijan osa. Joukko-osasto koottiin Venäjälle evakuoiduista latvialaisista. Divisioona järjestettiin uudelleen 12.1.1919 Neuvosto-Latvian armeijaksi, joka sitten nimettiin uudelleen kivääridivisioonaksi 26.6.1919. Neuvostotaustasta kertoo oheinen prenikka: https://upload.wikimedia.org/wikipedia/c​ommons/e/e4/Breastplate_of_Latvian_Rifle​men.jpg
01.04.2016 19:05	Vesa Höijer:	Eikös nykyään jo voida muistella tasapuolisesti kaikkia sodan uhreja? Valkassa on sekä Valka-Valgan taisteluissa kaatuneiden puna-armeijan sotilaiden hautausmaa muistomerkkeineen että myös natsi-Saksan sotilaiden vastaava.
01.04.2016 19:23	Kari Haapakangas:	Ehkä omituisin esimerkki tasapuolisesta muistamisesta on tuossa lähellä Ruumiinhautakankaalla sijaitseva kasitien rakentamisen yhteydessä löydetty Suomen sodan aikainen Venäjän keisarikunnan sotilaiden hautapaikka (Revonlahden taisteluun liittyen). Ai mikä siinä on omituista? No, haudalla on yksinkertainen luterilainen risti, ja ainakin takavuosina paikalliset kommunistit huolehtivat haudan hoidosta ja kukituksesta.
03.04.2016 17:41	Vesa Höijer:	Suomessakin muistellaan ylpeinä sotilaita, jotka eivät ehkä ole muistamisen arvoisia: http://yle.fi/uutiset/pelatyista_ratsumi​ehista_tekeilla_dokumenttielokuva_lapsia​_peloteltiin_etta_jos_he_eivat_ole_kilti​sti_hakkapeliitat_tulevat/8767070

Kirjoita kommentti

Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!