23.03.2016 / Võru, Viro
23.03.2016 Tältäkin asemalta on joskus tapahtunut maahanmuuttoa Virosta Siperiaan.
Kommentit
| 31.03.2016 11:24 | Erkki Nuutio: | Kai nimikkeen maahanmuutto alle voi lukea kuljetuksen lukitussa härkävaunussa, yleensä päivittäin saadun suolasillin ja vesiämpärin jos muistettiin ja vaunun pohjaan tehdyn reiän satunnaisia tarpeita varten. Ja kaiken tämän ihmisten omalla hukkalämmöllä (poislukien ikuisesti kylmenneet) lämmitettynä. Siperiaan näin muuttaneita juuri Barbarossan edellä taisi olla Baltiasta yli 60000 henkeä. |
|
| 31.03.2016 12:19 | Vesa Höijer: | Hirteishuumoria... | |
| 31.03.2016 12:22 | Timo Salminen: | Ensimmäinen kyydityspäivä siis sama kuin Latvian Valkan muistomerkissä. Maaliskuu 1949 oli toisen suuren kyydityksen ajankohta, ja sen päivämäärä taitaa Latvian puolella poiketa Virosta päivällä tai kahdella. | |
| 31.03.2016 14:34 | Kari Haapakangas: | Pikkuruinen muutos historian kulkuun ja tuollainen joukkosiirtolaisuus olisi ollut meidänkin osamme. Kyllähän täällä edelleen asustelisi viitisen miljoonaa ihmistä, mutta kaksi niistä puhuisi venättä, ja tuskin kukaan enää ruotsia. Eikä minua tietenkään olisi olemassa. Äidinisälle ei olisi ikinä annettu maata pappilan mailta ja isänisän maat olisi liitetty osaksi kolhoosia. Ja se maanviljelyskoulu, jonka ansiosta vanhempani tapasivat... No, siitä olisi muodostettu iso ja näyttävä sovhoosi, tai sitten varuskunta imperialistien hyökkäyksiltä suojaaville urheille puna-armeijalaisille. Tai sitten lepokoti uljaille työn sankareille. Joka tapauksessa isälläni ei olisi sinne ollut mitään asiaa... | |
| 31.03.2016 15:40 | Joni Lahti: | Võrun rautatieasemalta lähti tuon jakson viimeinen kuorma 29.3.1949 mukanaan 1064 virolaista. Kaikkiaan virolaisia kyydittiin 1940 yhteensä yli 10 000 henkilöä ja 1949 noin 20 500 henkilöä. Jos Suomi oli joutunut kyyditysten kouriin, suhteutettuna Viron lukuihin, Suomesta olisi viety Siperiaan yli 100 000 ihmistä eli enemmän kuin sotien henkilötappiot olivat kuolleina. Temppu olisi ollut valtava suonenisku sodasta toipuvalle kansalle. Viron kansalle se oli todella raju kohtalo. Kilven alaosassa on kehotus: Möötuja - meenuta! eli Ohikulkija - muista (muistele)! Siihen on aihetta. |
|
| 31.03.2016 16:00 | Jyrki Längman: | Tätä muistolaattaa ei taidettu neuvostoaikana tuohon laittaa, eikös kyseinen aihe ollut tabu tuohon aikaan | |
| 31.03.2016 18:35 | Joni Lahti: | Kyllä, ei todellakaan ole neuvostoaikainen laatta. Näissä kyydityksissä vietiin maasta tietenkin valtiollinen ja muu eliitti, mutta suhteettoman suuri osuus oli aivan tavallisia talonpoikaisperheitä. Miksi näin oli, johtui Neuvostoliiton harjoittamasta maapolitiikasta. Kun talonpoikia oli kokemuksesta vaikea taivutella liittymään kolhooseihin tai sovhooseihin vapaaehtoisesti, otettiin käyttöön menetelmä, jossa talonpoikaisväestöä siirrettiin muualle Neuvostoliittoon muihin hommiin ja tilalle tuotiin uusiin oloihin taipuvaisia ihmisiä. Monikaan kyyditetyistä ei koskaan palanut. Tämä kikka toimi ilman massiivia kyydityksiä hienovaraisemmin neuvostoajan loppuun saakka. Systeemi toimi niin, että Viroon ja muualle pieniin tasavaltoihin perustettiin ns. salaista teollisuutta, joka yleensä liittyi asetekniseen kompleksiin ja töihin tuotiin eksperttejä perheineen muualta Neuvostoliitosta, enimmäkseen Venäjältä. Junat suihkivat ja venäläistäminen sujui ripeästi. |
|
| 13.06.2017 22:55 | Vesa Höijer: | Virossa, kuten muuallakin Baltiassa, oli pienehkö aseellinen vastarintaliike, joka taisteli Neuvostoliiton miehitystä vastaan. Se oli riesa kommunistihallinnolle, ja 1949 se päätettiin murskata tuhoamalla sen "huoltojoukot", maanviljelijät jotka toimittivat ruokaa metsissä piileskeleville vastarintamiehille. "Bandiittien" avustamisesta epäiltyjä kyydittiin Siperiaan kymmeniä tuhansia, sitten maatilat muutettiin kolhooseiksi ja vastarintaliike kuihtui vähitellen pois. | |
| 14.06.2017 00:26 | Esa J. Rintamäki: | Hattu pois päästä, arvoisat vorgilaiset! Kommunismin jäljiltä kuolleita (lue: murhattuja) on arviolta 270 miljoonaa... (Kaikkialla maailmassa!) |