26.03.2016 / Välillä Haapamäki–Vilppula
26.03.2016 Hieman kun Tk:lle antaa "hanaa", saa tulistetun höyryn lämmöksi 420C°. En asiasta mitään ymmärrä, mutta erittäin hyvä tulos tämä kuulemma on.
Kommentit
| 01.04.2016 07:10 | Jaakko Harjuvaara: | Onneksi tuon asteinen höyry pysyy putkissa! | |
| 01.04.2016 09:34 | : | Alkaa olla Heklan kestävyyden rajoilla? | |
| 01.04.2016 13:15 | Erkki Nuutio: | Viittaako alareunan kyltin Kurzschlussscraube (saksalaisella kaksoisässän puutteessa kolmella ässällä) nuoli ruuviin, josta mittarin saa nollattua? | |
| 01.04.2016 20:28 | Heikki Jalonen: | Oikosulkuruuvia (Kurzschlussschraube) tosiaan käytetään mittarin näyttämän kalibroinnissa. Sillä oikosuljetaan mittari sähköisesti eli estetään mittausanturin lämpösähköparin mittausvirran vaikutus. Tässä tilassa mittarin näyttämän tulee olla 40 astetta. Ellei ole, mittari säädetään näyttämään tuota arvoa. Mittarin asennon säätöruuvin reikä näkyy keskellä mittarikotelon pohjassa, suurinpiirtein tuon "SS"-kirjaimen yläpuolella. Tässä yksilössä säätöreiän suojatulppa puuttuu. Tuo 420 astetta on tosiaan aika kova tulistusaste, yleensä se on enintään 350 astetta (tulistimen mitoituspiste maksimihöyrystykselle). Silinteriöljyt ovat tuossa jo kovilla. Onkohan kattilassa vesi tuossa tilanteessa ollut melko alhaalla ja tulistimen tulohöyry kovinkin kuivaa? Jolloin tulistimen suhteellinen höyrystystyö on vähäisempi ja vedettömäksi käyneen höyryn lämpötila pääsee nousemaan. |
|
| 01.04.2016 20:55 | : | Muistelen Ristossa tulistuksen olleen jossain 320-330 asteen seudulla. Siinä kyllä pyrittiin pitämään vesi korkealla lasissa. Alas karannut vesi saattoi tietää hieman fyysistä liikuntaa. Paraneeko paisunta miten paljon jos tulistusta nostetaan 320 asteesta 420 asteeseen? Höyry on jo tuossa lämmössä aika kuivaa, mutta tokihan sillä on lämpönsä vuoksi suurempi energiasisälö. | |
| 01.04.2016 23:24 | Heikki Jalonen: | Paisuntahan menee tulistetussa höyryfaasissa p1V1=p2V2, melkein. Lauhdutustappio vääristää. Ja kitkahäviöt ja vuodot. Ja kova maailma. Kun nyt tässä ei ole käsien ulottuvilla mitään laskentaohjelmaa, niin tehdään vanhaan tyyliin ja vilkaistaan Mollieriin, etwas wie so: painetasolla 14 bar = 1,4 MPa: 320C (593K) entalpia 3080 kJ/kg, pV=265 kJ/kg; 420C (693K) entalpia 3290 kJ/kg, pV=310 kJ/kg. Väliaineena vesihöyry: puhtaalla paisunnalla siis suurin saatavilla oleva painetyön erotus 420C-320C olisi siis luokkaa 310-265=45 kJ/kg. Ilman mitään häviöitä, kuten kitka, lämpöhäviö, virtausvastukset jne. Ilman lauhtumista, kaikki puhtaasti kaasufaasissa. Jos tietää sylinterien työtilavuuden ja iskuluvun aikayksikössä, niin sieltähän sen tehon (tehoeron) saa laskettua kilowatteina. Tai prosentteina, jos vertailutilanteen massavirta on tiedossa. Pikku-Jumbon koneen arvot eivät nyt ole muistissa, joten en lähde sitä laskemaan. Huomattakoon, että nopeus (=kierrosluku) vaikuttaa asiaan. Nopeus nolla, teho nolla. Staattista vääntömomenttia ei pidä tehoon sekoitettaman. Vertaisarviointi on suotavaa jos syytä havaitsette. |
|
| 01.04.2016 23:58 | : | Tuo painetyön erotus 45kJ kertoo asian suuruuden mitä tulla kysymyksellä hain. Tuo on teoriassa. Sitäkin hieman pähkäilin että jos tulistuksen lämpötilaa nostetaan niin höyry on kuivempaa, menettääkö se osan pontevuuttaan kuivumiseen. Tokihan kuumemman höyryn energiasisältö on suurempi. Onkohan tuo lauhdutustappio miten erilainen? Jos koneeseen laitettaisiin indikaattori ja ajettaisiin samalla täytöksellä ja nopeudella tulistuslämpötilaa muuttaen niin sekään ei kai kertoisi kuin suuntaa antavia tietoja koska kenties näennäisesti parempi tulos tulisi sitä kautta että kylmempi höyry sisältäisi vettä enemmän ja sitä kautta höyryä kiloina kuluisi enemmän. | |
| 02.04.2016 00:24 | Jorma Toivonen: | En noista ammattilaisten kerronnasta mitään ymmärrä, mutta ketjua lukiessani sattuipa oletuskuvaksi mainio Tapion otos Ristosta http://vaunut.org/kuva/36491 , melkoisen vaaleaa puskee ulos piipusta... | |
| 02.04.2016 10:31 | Erkki Nuutio: | Ivalon Höyryveturi-kirjassa on selkeä kuvallinen selostus tulistusmittarista ja sen anturista (kupari-konstantaani -termoelementti). Anturitoimittajat tälle termoelementille ilmoittavat jatkuvan käytön maksimilämpötilaksi 350C. En huomannut Ivalon kirjassa mainintaa kattilalevjen teräslajista tai mitoituslämpötilasta. Oletan että kyseessä ei ole ns. kuumaluja teräs, vaan tavanomainen ferriittinen rakenneteräs (kuten St37 eli Fe37 eli S235). Rautaruukin paineastiakäsikirjassa (1999) olevan periaatekuvaajan mukaan tällaisen teräksen myötölujuus on 400C kohdalla noin 40% normiarvostaan. Laskeva myötölujuuskäyrä päättyy kuvaajassa 400C kohdalla ja sitä jatkaa paljon jyrkemmin laskeva virumislujuuskäyrä. Viruminen tarkoittaa jännityksen aiheuttamaa vähittäistä palautumatonta muodonmuutosta (venymää). Olematta lainkaan paineastia- tai höyrykattilatuntija, tuntuu siltä että tulistus olisi aiheellista rajoittaa 350C suuruiseksi, jotta kattila olisi varmemmin kunnossa vielä vuoden 2066 ajeluihin. Sylinteriöljyn viskositeetti ei tällöin sekään pienenny niin paljon, että sylinterin voitelu siitä vaarantuisi. |
|
| 02.04.2016 15:59 | : | Varsinaisen kattilan lämpö 14 barin paineessa on lähellä 200 astetta. Tuo kuuma höyry tulee valtaventtiilin ja koneen välillä olevissa tulistajan putkissa jotka ovat lieskaputkien sisälle asetetut lenkit, valtaventtiilin jälkeen höyry kierää noiden putkien kautta luistikaappeihin ja sieltä luistien ohjaamana sylintereihin. Muistelen noiden tulistajan putkien olevan jotain erikoisterästä. Tuo 420 astetta on hyvä lukema, höyryyn on saatu kaapattua tulistajassa paljon lämpöä joka muuten menisi korsteenin kautta harakoille. Lisäksi tuo kertoo siitä että Haapamäellä pidetään kone puhtaana, muuten mittari ei tuollaisia lukemia näyttäisi. Näyttääkö mittari oikein todellista lämpötilaa, kukapa tietää? Tarkistetaanko tuota mittaria mitenkään? Painemittari täytyy tarkistaa ja säätää paineastialain vaatimusten mukaan mutta lämpömittaria ei kai? Nykyiset tulistajaöljyt saattavat kestää korkeampia lämpötiloja kuin aikaisemmat. | |
| 02.04.2016 21:17 | Heikki Jalonen: | Koko tulistimen ideahan on nimenomaan siinä, että sen avulla höyrykoneen työtä voidaan siirtää suuremman paisunta-asteen suuntaan. Ja vieläpä käyttämällä melkein "ilmaista" lämpöenergiaa, joka muuten pääsisi livahtamaan harakoiden iloksi. Mitä suurempi paisunta-aste, sen vähemmän aikaa sylinterin tulosolat ovat (yläkuolokohdan jälkeen) auki ja sitä vähemmän (kallisarvoisella polttoaineella kehitettyä) höyryä tarvitaan saman koneen työn aikaansaamiseen. Paisunta-astetta rajoittaa lauhtuminen koneessa. Silloinhan paine romahtaa ja koneen työ samalla. Mitä kuumempana höyry koneeseen saadaan, sen myöhemmin kriittinen piste (kastepiste) saavutetaan. Edelläsanottu siis ilman lauhdutinta toimivalle veturin tuorehöyrykoneelle. Lauhduttimen avulla märkähöyrykoneellakin (monipaisuntaisella) saavutetaan sangen kohtuullisia tuloksia, kunhan koneen sisäiset painetasot ovat balanssissa ja pääosa lauhtumisesta tapahtuu vasta matalapainesylinterin jälkeen lauhduttimessa. Nykyaikaiset voimalaitokset ovat sitten vielä ihan asia erikseen, niissä käytetään tulistusta ja joka jakson välitulistusta ja lauhdutin on aina loppupäässä. Voimakoneena on tietysti monijaksoturbiini. Kp-paineet yleisesti 115...125 bar ja kp-tulistimen lähtöhöyryn lämpötila 540...560C. Kattilat tottakai putkikattiloita eivätkä putkimateriaalit ole aivan lähimmän Tökkiksen halpalaarin löytöjä... |
|
| 03.04.2016 11:12 | : | Pikku Jumpossa tulistimen pinta-ala kattilan tulipintaan verrattuna on kohtuullisen suuri moneen muuhun veturiin verrattuna. Koneen suunittelussa on varmaankin pyritty mahdollisimman hyvään hyötysuhteeseen. Veturin suunnitteluajankohdan huomioiden se on ollut varsin moderni kone. | |
| 04.04.2016 21:36 | Panu Saarikuru: | Minusta aina,kun joku mittari on nk. tapissa tai edes melkein, siitä ei hyvä seuraa. Viruminen saattaa vahingoittaa pannua pysyvästi, mutta ei se sitä vaaralliseksi tee ihan vähällä. | |
| 06.04.2016 10:49 | : | Jututin vanhempia kolleegoita ja he kyllä muistelivat Pikku-Jumpon tulistelleen noihin lukemiin jos paikat ovat kunnossa. Tuo on siis ominaista tuolle veturityypille. | |
| 08.04.2016 20:05 | : | Tuo mittari on aika veikeä toiminnaltaan, toimii sähköllä ilman sähköä. Samalla periaatteella toimiva lämpömittari on vanhoissa Valmet traktoreissa ja varmaan monessa muussakin vanhemmassa koneessa. Valmetin mittari näyttää lämpötilan vaikka virta-avain on käännetty nollille. |