15.09.1993 / Välillä Nakkila (vanha)–Pori (uusi)
15.09.1993 Tampereelta-Poriin matkalla ollut henkilöjuna suistui ilkivallan seurauksena kiskoilta ja junan veturi kiepsahti ympäri päätyen ojan pohjalle tähän asentoon. Kiskoille oli kasattu rojua,joka aiheutti onnettomuuden, tekijöitä ei ilmeisesti ole saatu kiinni. Kuvauspäivämäärä on todennäköisesti väärä, koska mun vanhoista kuvistani en pysty sitä selvittämään.
Kommentit
| 01.04.2016 22:36 | Kari Huuva: | Muistan tämän ikävän tarinan. | |
| 01.04.2016 23:07 | Mikko Mäntymäki: | Tästä oli juttua veturimieslehdessä 3/1993, samassa lehdessä on myös Sr2:sta. | |
| 01.04.2016 23:23 | Mikko Ketolainen: | 12.9.1993. | |
| 02.04.2016 00:34 | Petri Soronen: | http://vaunut.org/kuva/8891?tt=1&i1=Dv12&i2=2746 | |
| 30.03.2017 14:33 | Julius Ylitalo: | Ilkivalta pitäisi radalta lopettaa, sillä se voi johtaa tuollaisiin onnettomuuksiin ja sillä on aika isot seuraukset. | |
| 30.03.2017 19:14 | Esa J. Rintamäki: | Kusipäisyys tahtoo vaan olla sellainen ilmiö, että sitä ei saa pois valistuksellakaan... Vielä kun näyttää siltä että on äärimmäisen helppoa olla kusipää. On se kumma, että kasvatuksesta tiedetään aina vaan ajan kuluessa enemmän, mutta samanaikaisesti asiassa epäonnistutaan joidenkin yksilöiden kohdalla totaalisesti. Taisi tuon tuhotyön tekijöillä olla "jänskää"... | |
| 30.03.2017 23:26 | Mikko Mäntymäki: | Jos leikitään ajatuksella että minä olisin pyrkimässä tuolta ulos niin ilkivallantekijöiden kannattaa ottaa niin paljon etumatkaa kun vain saavat koska silloin on puheet puhuttu ja viestintävälineinä olisi jotain nyrkit tai jakoavain sitä "veturikokoa". Tai näkisin että kuljettaja opettaa kusipäille vähän käytöstapoja niin en olisi nähnyt muuta kuin junan suistumisen. | |
| 31.03.2017 16:09 | Esa J. Rintamäki: | Tuli kusipäisyydestä vielä mieleen: pitäisiköhän jo tarhaikäisille ruveta jakamaan nesteenpoistolääkkeitä? Jos käy tuuri, niin lääkkeet poistavat nesteen myös päästä... | |
| 31.03.2017 18:49 | Raimo Harju: | On melko kummanlista, kun tekijöitä ei saatu kiinni, luulis että tämän tason rikokses satsattais sen verran tutkimukseen, että syylliset löydettäis. | |
| 17.06.2020 15:53 | Jimi Lappalainen: | BNT-245, Krupp-nosturiauto, käyttöönottopäivä 24.1.1990. Moottorin iskutilavuus 14,62 litraa, teho 269 kW. Omamassa 51 600 kg. Paineilmajarrut. Poistettu liikenteestä 2013–2014. | |
| 17.06.2020 16:40 | Jussi Laukkanen: | Luulisin, että jatkoi liikenteestä poiston jälkeen meriteitse ulkomaille. Luultavasti johonkin melko kaukaiseen maahan tai maanosaan. | |
| 17.06.2020 17:04 | Miitre Timonen: | BNT taisi olla sellainen kirjainsarja, joka tehtiin Helsingin käyttöön, mutta läämitunnusjärjestelmän lakattua ne jaettiin ympäri maata. Niitä näkeekin (tai näki) lähestulkoon kaikkialla. | |
| 17.06.2020 21:15 | Markku Knuutti: | Niin , helsingissähän oli A B C ja muutoin uudenmaanläänissä U. | |
| 18.06.2020 06:22 | Juhana Nordlund: | Vuoden 1989 syyspuolella tosiaan rekisteritunnuksissa ensimmäinen kirjain lakkasi viittaamasta lääniin (Helsingin kaupungin osalta kuntaan, muu Uudenmaan lääni tulkittiin Uudenmaan lääniksi). Netissä on joitakin artikkeleita, joissa on varsin ansiokkaasti käyty läpi rekisteritunnusten muodostamisperiaatteiden historiaa - ja ehkä nykyisyyttäkin. Viimeisen noin puolenvuosisadan aikana tehdyistä muutoksista suurimmat olivat tietenkin siirtyminen valkopohjaisiin kilpiin ja samalla 3+3-merkkisiin tunnuksiin 1972 - 73, ja lääniin / alueisiin perustuvasta jaottelusta luopuminen syksyllä 1989. Viimeksi mainitun yhteydessä otettiin uudelleen käyttöön joitakin kirjaimia, jotka olivat jääneet pois valkopohjaisiin kilpiin siitymisen yhteydessä 1972 - 73. Näistä voisi tietenkin keskustella laajemmin resiinakeskustelun puolella. | |
| 18.06.2020 08:11 | Topi Lajunen: | Uudellamaalla oli myös U:n loppuessa käytössä Z. Terveisin "ZAX". | |
| 18.06.2020 11:24 | Juhana Nordlund: | Joissakin lääneissä ja Helsingissä oli tosiaan "varakirjaimia" jo mustienkin aikana, mikäli ensisijainen tunnuskirjainsarja oli ehditty käyttää loppuun. Helsingin A:n jälkeiset alkukirjaimet olivat B ja C (C vain mustien kilpien aikana), Hämeen läänin I ja N (N vain mustien aikana), Kymen läänin G (tämä vain mustien aikana), Vaasan läänin Y (vain mustien aikana), Uudenmaan läänin ilman Helsinkiä Z ja Turun ja Porin läänin E ja F (F vain mustien aikana). Valkoisten aikana lääneihin perustuvassa jaottelussa vain A, H, T ja U ehdittiin jakaa loppuun asti. 1987 - 89 oli sikäli erikoinen tilanne, että kirjaimet I ja Z palasivat n. 15 vuoden tauon jälkeen käyttöön, mutta tässä vaiheessa vain ensimmäisiksi kirjaimiksi. 1989 syksyllä niitä alettiin sijoittaa mihin tahansa kohtaa. Ja kun mennään hyvin kauas historiassa taakse päin, läänien jaottelu ei ollutkaan sama kuin 1980-luvun lopulla. Niinpä esimerkiksi Jyväskylän suunnan autoissa on joskus muinoin ollut V-alkuisia tunnuksia jo uudesta alkaen. 1990-luvulla, jolloin lääni ei enää vaikuttanut tunnuksiin, läänijakokin päivittyi voimakkaasti. Vuonna 2010 läänit lakkautettiin ja niiden tehtävät siirrettiin AVI:lle ja ELY-keskuksille. Maakuntien rooli maantieteellisinä alueina myös korostui aikaisempaan verrattuna. |
|
| 18.06.2020 12:14 | Markku Knuutti: | Jyväskylän seutu oli ennenmuinoin vaasanlääniä. | |
| 18.06.2020 12:33 | Kari Haapakangas: | L-kilpisissä autoissa korkealla ajettujen kilometrien määrällä ei ollut niin suurta väliä. Maantieajostahan ne olivat tulleet. Puolestaan A ja B -kylttisiä oli syytä vältellä, vaikka ajettuja kilometrejä ei olisikaan kummoisesti. Ne kun oli pilattu runsaalla taajama-ajolla. | |
| 18.06.2020 12:48 | Juhana Nordlund: | Vuoden 1960 lääniuudistuksessa tosiaan syntyi kaksi uutta lääniä: Keski-Suomen lääni ja Pohjois-Karjalan lääni. Viimeksi mainittu oli lohkaistu oikeastaan vain Kuopio läänistä, jonka varakirjain S oli ehtinyt hyvin kauan sitten olla. S:stä tuli Pohjois-Karjalan läänin tunnus lyhyen Kuopio-kauden jälkeen. Keski-Suomen lääni perustettiin puolestaan alueelle, jotka olivat sitä ennen kuuluneet Vaasan, Hämeen, Mikkelin tai Kuopion lääneihin. | |
| 18.06.2020 13:56 | Miitre Timonen: | Tietääkö kukaan varmuudella, onko jotakin sarjaa jaettu normaalijaossa sekä perinteisenä kilpenä että EU-kilpenä, vai oliko näille omat sarjansa? Oman mutuilun pohjalta kallistun jälkimmäisen vaihtoehdon kannalle. Ja mikä oli ensimmäinen EU-kilpisarja? | |
| 18.06.2020 15:36 | Juhana Nordlund: | Itse näin nk. tien päällä ensimmäisen kerran EU-kilpiä toukokuussa 2001. Sen kilven kirjaimet sattuivat olemaan AYU. Vuosituhannen vaihteen tienoilla sarjojen eteneminen hajaantui aika lailla - tunnusten muodostuminen muuttui aina vain epäjohdonmukaisempaan suuntaan, vaikka tietty logiikka on vallinnut, ja vallitsee edelleenkin. On huomattavan hankalaa päätellä, mikä olisi ollut aivan ensimmäinen EU-kilpisarja. Ilmeisesti toukokuusta 2001 alkaen on kuitenkin jaettu ensisijaisesti niitä kilpiä, olipa alkukirjain tai sarjan etenemisvaihe ollut tuolloin mikä tahansa. | |
| 19.06.2020 22:36 | Antti Kukkonen: | Onko joitain sarjoja jäänyt käyttämättä vai ovatko kaikki vain poistuneet varhain? Autoni on ensirekisteröity kesäkuussa 2000 ja siinä on tunnuksena kirjainsarja jota annettiin Uudenmaan läänissä vuonna 1977 (UHR-UJR) | |
| 20.06.2020 00:34 | John Lindroth: | Jos ei oltaisi hys hys Suomessa joku saattaisi esittää kysymyksen miksi ja kuka?Teko on äärimmäisen tuomittava ja häpeällinen. | |
| 20.06.2020 06:58 | Juhana Nordlund: | Jotain esim. KL-alkuisia Kuopion lääniin alun perin tarkoitettuja kilpiä tiedän jaetun valtakunnallisessa skaalassa niinkin erikoiseen aikaan kuin vuonna 1997. Muutoin kuulostaa oudolta, että vuonna 2000 olisi jaettu UH- tai UJ-alkuisia tunnuksia sisältäen vuosina 1972 - 89 käytössä ollutta suppeata kirjainvalikoimaa. Mutta esimerkiksi UI-alkuisia tunnuksia jaettiin varmasti kovastikin vuonna 2000, varsinkin väliltä UIM - UIV. Mutta ne eivät liitykään sitten 1970-luvun sarjoihin UHR - UJR. Läänin kilpien aikana tietyt kirjaimet, joihin lukeutuu myös I, eivät olleet lainkaan käytössä toisena tai kolmantena kirjaimena, ensimmäisenäkin vasta kesästä 1987 alkaen. Ja nämä huomiot koskien valkopohjaisia normaalijaossa olleita tunnuksia. | |
| 20.06.2020 15:14 | Antti Kukkonen: | No sehän sen selittää, auto on tosiaan UI-alkuisella tunnuksella | |
| 30.06.2023 09:41 | Raimo Harju: | En ole aikaisemmin huomannut mainita, että tätä kuvaa ja muitakin mun tänne laittamiani kuvia voi vapaasti käyttää. Huomasin vasta äsken viestin, jossa kysyttiin minun lupaani tämän kuvan käyttöön. | |
| 22.04.2024 11:48 | Julius Ylitalo: | Toivottavasti ilkivalta katosisi rautateiltä, yksikin onnettomuus maksaa todella paljon. | |
| 25.04.2024 15:13 | Mikko Mäntymäki: | Kokeillaan tälläistä kommenttia että. Jos kirjoittaisin näin että Ilkivalta on ok, jatkakaa samaan malliin? Taisin jo poistetussa kommentissa sanoa asiat liian suoraan? | |
| 25.04.2024 16:34 | Jussi Laukkanen: | Saahan asioista puhua suoraan. Ei siinä mitään pahaa. Mutta jos ajattelee ryhtyvänsä johonkin laittomuuteen ja kertoo suoraan, mitä ajattelee, kannattaa varautua siihen, että kommentti poistuu. | |
| 25.04.2024 19:30 | Mikko Mäntymäki: | Onneksi veturi oli Dv12, sen ohjaamoon ei ole kuollut yhtään kuljettajaa? | |
| 25.04.2024 19:42 | Mikko Mäntymäki: | Uudet kuljettajat pitäkää huoli ettei Dv12:n maine saa tahroja. | |
| 25.04.2024 22:59 | Mikko Ketolainen: | Taitaa olla vetureista vain Dr13 ja Sr1 joiden ohjaamoon on kuljettaja menehtynyt törmäyksessä. | |
| 26.04.2024 00:00 | Petri Nummijoki: | Vr11-veturiin on julkisen selityksen mukaan menehtynyt Maanselän onnettomuudessa. Siitähän oli tosin jonkun kuvan yhteydessä pohdintaa, oliko kysymys onnettomuudesta ensinkään vai tahallisesta teosta. Moottorivaunuihin ja höyryvetureihin on myös menehtynyt mutta jätetäänkö ne pois laskuista? | |
| 27.04.2024 10:11 | Raimo Harju: | Myös Ukko-Pekan 1005 ohjaamoon, vaikkakin on höyryveturi. | |
| 27.04.2024 10:18 | Raimo Harju: | Laitoin tämän Ukko-Pekan sen vuoksi, kun kyseessä oli raskas ja varsin järeä rakenteeltaan oleva veturi. |