04.04.2016 / München, Berg am Laim, Saksa
04.04.2016 Yksi kuljettaja, 30 rekkaa. Vähemmän uusiutumattomien luonnonvarojen käyttöä, hiilidioksipäästöjä, muita päästöjä, pölyä, suolaa, ruuhkia, ohituksia, ylinopeuksia, onnettomuuksia, suojateillä allejääneitä, jne. Älykäs liikennepolitiikka huomioi kustannuksissa kaikki tekijät. Kuormauspaikat kun on Suomessa purettu, niin niitä voisi alkaa taas rakentamaan uudelleen.
Kommentit
| 05.04.2016 12:57 | Jouni Hytönen: | Mikähän mahtaa olla tuorein tavarakuljetusten kulkumuotojakauma Saksassa? EU-maista Baltian maat ovat olleet rautatiekuljetusten hyödyntäjinä aivan omaa luokkaansa noin 50 %:n osuuksilla. Selityksenä on tosin suuri transiton määrä Venäjältä ja Valko-Venäjältä. Kotimaan liikenteessä rautateiden markkinaosuus tavarankuljetuksissa ei ole läheskään niin suuri. Baltian maiden jälkeen Suomi ja Ruotsi ovat olleet perinteisesti noin 25 %:n tuntumassa ja muiden EU-maiden, etenkin Länsi-Euroopan maiden rautateiden osuus tavaraliikenteessä on ollut selvästi alhaisempi. Uusimmassa Tåg-lehdessä (3/16) kerrotaan, että peräti puolet Green Cargon liikevaihdosta syntyy vaunukuormaliikenteestä, mutta artikkelissa oltiin syvästi huolissaan vaunukuormaliikenteen tulevaisuudesta. Suomessahan vaunukuormaliikenne on hiipunut viime aikoina melko vähiin ja kuvanmukainen perävaunujen tai yhdistelmien kuljettaminen junassa on käytännössä loppunut kokonaan. | |
| 05.04.2016 14:01 | Riku Outinen: | Oliko Green Cargolla jonkinlainen tehostamisohjelma, ja useilta paikkakunnilta loppui viime vuonna tavaraliikenne? Esimerkkinä oli joku Stora Enson tehdas rannikolla, jonka liikenne koostui satunnaisen säännöllisistä kaasuvaunujen toimituksista, mutta viime vuonna vähäinenkin liikenne loppui. Kuinka paljon Baltiassa on kunkin maan sisäistä tavaraliikennettä kun alueella ei ole raskasta teollisuutta kovinkaan paljon? Kuljetetaanko Virossa liuskekiveä tms. vientiin? |
|
| 05.04.2016 14:34 | Joonas Viita: | Viennistä en tiedä mutta palavaa kiveä kärrätään laitoksille, puuta jonkin verran, sitten suurimmaksi osaksi pytty transitoa ja 7 konttijunaa mm Kazakstaniin,Uzbekistaniin ja Venäjälle. ja Vtadeilla kaikkea mitä voikaan kuljettaa, korjatkaa tai lisätkää jos joku tietää enemmän. | |
| 05.04.2016 22:49 | Jouni Hytönen: | Vuoden 2014 Latvian kuljetettujen miljoonien tonnien jakauma: rautatie 57,039 (45,64 %), maantie 62,239 (49,80 %), putkikuljetus 5,694 (4,56 %) ja lento 0,015 (0,01 %), yhteensä 124,987 miljoonaa tonnia. | |
| 05.04.2016 23:00 | Jouni Hytönen: | Kuljetetusta tavarasta 37 % oli öljyä tai öljytuotteita ja 35 % kivihiiltä. Tuosta 57,039 miljoonasta tonnista 49,408 (86,62 %) oli tuontia, josta 45,343 (79,49 %) suoraa transitoa satamiin. Vientikuljetuksia oli 4,521 (7,93 %), josta satamiin 1,698 (2,98 %). Kotimaan liikennettä oli vain 1,257 miljoonaa tonnia (2,20 %) ja kauttakulkua maitse 1,853 (3,25 %). | |
| 05.04.2016 23:09 | Jouni Hytönen: | Liettua 2014: kuljetettu 49,0 miljoonaa tonnia, josta 10,3 (21,0 %) transitoa, tuontia 20,1 (41,0 %), vientiä 4,1 (8,4 %) ja kotimaan liikennettä peräti 14,5 (29,6 %). | |
| 05.04.2016 23:31 | Joonas Viita: | Viro 2014 kuljetettu 36,3 milj tonnia, sisäisiä kuljetuksia 20,1 milj tonnia, pääasiassa palavaa kiveä, transito 14,1 milj tonnia, öljyä ja kemian tuotteita ja 1.1 milj tonnia vienti, pääasiassa mineraalituotteita. Tämä on 17% vähemmän kuin v.2013. | |
| 05.04.2016 23:39 | Joonas Viita: | 2007 näyttäisi olevan korkein piste kuljetuksissa, tavaraa kuljetettiin Viron rautateilla 69 milj tonnia, 2006 notkahdus 61 milj tonniin, 2005 68 milj tonnia ja 2004 n.65 milj tonnia yhteensä. | |
| 06.04.2016 12:23 | Jouni Hytönen: | Eikös pronssisoturikiista ollut kuumimmillaan vuoden 2007 keväällä? Kävin Tallinnassa Eesti Raudteen varikolla toukokuun 20. päivän tienoilla ja silloin siellä oli alakuloinen tunnelma: liikenne oli hiipunut eikä ollut tietoa, miten ongelma voitaisiin ratkaista. En usko tuohon 69 miljoonaan tonniin vuonna 2007, huippuvuosi on joku sitä aikaisempi vuosi eikä liikenne ole sen jälkeen palautunut vanhoihin lukuihin. | |
| 06.04.2016 13:32 | Joonas Viita: | Niinhän taisi olla mutta tämä taulukko väittää toista. https://statistikaamet.wordpress.com/2015/02/02/mullu-kasvas-kaubamaht-sadamates-ja-vahenes-raudteel/ | |
| 06.04.2016 14:05 | Jouni Hytönen: | Nyt loppuu viron arvailutaidotkin kesken. :) EVR:n vuosikertomuksissa esiintyy mielestäni tuon harmaan pylvään luku, noin 38 miljoonaa tonnia. Niistä puuttuu tietysti Edelaraudteen verkolla ajetut tonnit, mutta ne ovat ymmärtääkseni vähäisiä. Olisiko niin, että 69 miljoonaa tonnia on bruttotonnit, joka sisältää myös kaluston painon ja henkilöjunakaluston liikkeet, josta syntyy tietysti bruttotonneja, mutta kuljetetun tavaran luku ei kasva. Ja 38 miljoonaa tonnia on kuljetetun tavaran määrä. Samoin nuo laittamani Latvian ja Liettuan luvut ovat kuljetetun tavaran määrä, ei bruttotonnien määrä. | |
| 06.04.2016 14:07 | Jouni Hytönen: | EVR:n vuoden 2007 vuosikertomuksessa kerrotaan, että tammi-huhtikuussa mentiin hienosti 48 miljoonan kuljetetun tavaratonnin vuosivauhtia, mutta liikenne romahti toukokuussa ja ohjautui enimmäkseen Latviaan. | |
| 06.04.2016 16:09 | Joonas Viita: | Yritin selvitellä mutta viron statistiikkatoimisto sanoo että tavaraa yhteensä kuljetettu 68 milj tonnia v.2007 vaikka oudolta tuntuukin, Olihan tavaraa ajamassa Spacecom joka sanoo että kuljetti 5.1milj tonnia v.2007, Transoil ja AS Coal Terminal Trans. Oli miten oli mutta huomattavasti väheni kuljettaminen. http://pub.stat.ee/px-web.2001/igraph/MakeGraph.asp?gr_type=1&gr_width=950&gr_height=750&gr_fontsize=12&menu=y&PLanguage=2&pxfile=TS14201646534993p1.px&wonload=950&honload=750&rotate= |