??.??.???? / Tampere asema
??.??.???? Kulkematon postikortti.
Kommentit
| 14.04.2016 12:13 | Erkki Nuutio: | Kuva on miljöö- ja vaunuhistorikon aarrearkku. Jännittävä tuo etäämpänä oleva ylikulku toiselle laiturille. Se tuntuu katkaisevan ykkös- ja kakkosraiteen. Ajoitustietoa antaa kirkko, asuintalo ja korkealle yltävä piippu. Ortodoksinen kirkko rakennettiin 1896-1898 ja kenraalikuvernööri Bobrikov kävi sen vihkimässä 5.11.1899. Sen viereen, alapuolelle rakennettiin 1902 koulu venäläislapsia varten. Kyseinen 1987 purettu rakennus jää asemarakennuksen taa. Kirkon torni ei liene korjauksessa, vaan kuvaa on taidettu käsitellä niiltä osin. 1918 Tampereen punaiset antautuivat 6.4. ja kirkon esineistö joutui ilkivallan kohteeksi. Tietääkseni itse rakennus, torni tai kupolit eivät kärsineet. Yläkerrokseltaan puinen asuintalo on Mikko Tammisen suunnittelema As.Oy Sorinahde vuodelta 1912. Piipun täytyy olla Ratinan höyryvoimalaitoksen 80,5 m korkea piippu. Laitosta alettiin rakentaa keväällä 1917, talvella 1918 käytiin välillä sotimassa, ja jäljelle jääneet jatkoivat. Lopullinen käyttöönotto oli 23.12.1919. Arvio kuvausvuodesta: 1919-1920. |
|
| 14.04.2016 13:29 | Mikko Otava: | Takana oleva ylikulku lienee Sorin silta, ei kulku laitureille. | |
| 14.04.2016 14:39 | Erkki Nuutio: | En tarkoittanut Sorin siltaa, vaan taaempaa kahdesta aseman kohdalla olevista matkustaja-ylikuluista ykkös- ja kakkosraiteen ylitse toiselle laiturille. | |
| 25.04.2016 10:28 | Erkki Nuutio: | Korjaus koskien kuvan Ortodoksikirkon torneja/kupoleita: Kaukovallan Tampereen seudun kapinahistoria (Otava, 1921, 433 s.) kertoo Tampereen piiritystä koskien: "Jo aamulla [26.3.18] tuotiin [punaiset toivat] tänne ainakin 3 tykkiä: yksi oli melkein Venäjänkirkon edustalla, ...."..... "Ryssänkirkkoon, jossa valkoiset kai luulivat olevan tähystäjän, osui useampia pommeja: joka kerta kirkko peittyi savuun, mutta ei luhistunut." Valokuva on siis paikkansapitävä kirkonkin osalta. Ilmeisesti se näyttää tornien korjauksen alkuvaihetta: päätornin uudet tukipilarit näkyvät, mutta tornipinnat ja sipulikupolit vielä puuttuvat. Kirkon satavuotishistoria ei mainitse mitään näistä vaurioista eikä niiden korjauksesta. |
|
| 04.02.2017 18:23 | Harri Valoma: | Oikean puoleinen piippu lienee Haarlan paperitehtaan. | |
| 04.02.2017 21:52 | Erkki Nuutio: | Luulisin niin. Valokuvaajan huonoa tuuria lienee, että piippu on istahtanut rautatieaseman yhden savupiipun "jatkeeksi". Raevuoren Haarla-yhtymä 1903-1953 -kirjan kuvassa piippu näkyy osittain korttelin Tuomiokirkonkadun puoleisella reunalla nykyisen Bodega-Saludin kohdilla. |
|
| 05.09.2019 15:56 | Kurt Ristniemi: | Sama kuva löytyy Finnasta sekä pieni- että suuriresoluutioisena: https://rautatiemuseo.finna.fi/Record/musketti_rautatie.M014:SRMV1:4070 Suuriresoluutioisesta kuvasta erottuvat vaunujen luokkamerkinnät ym. vähän paremmin: - Ensimmäinen vaunu oikealta on selvästi III lk vaunu (E). Sen yhtiömerkinnät ja numero ovat ajan haalistamat, mutta luokkamerkinnät on maalattu aivan hiljattain uudestaan. Ja epätavalliseen tapaan: III LUOKKA-KLASS. Toinen vaunu oikealta näyttäisi minusta luokkamerkintöjen mukaan olevan II lk vaunu (D), mutta sen numero 745 kuuluu vuonna 1900 Pietarissa rakennetulle III lk vaunulle (E). Vuoden 1911 'Liikkuva kalusto' -kirjan kuvassa 198 III lk vaunu 745 onkin samannäköinen. Vaunu on rakenteeltaan varsin samanlainen kuin ensimmäinen vaunu. Katon kalusteet näyttävät kuitenkin olevan vaunun keskilinjalla. Kolmas vaunu oikealta on nähtävästi II lk vaunu (D). Se on vuoden 1911 'Liikkuva kalusto' -kirjan kuvan 154 mallinen. Vaunun kumpaankin päähän on merkitty luokkamerkinnän alle paikkalukumäärä. Vaunu on rakennetyypiltään ja yksityiskohdiltaan samanlainen lyhyt vaunu kuin kaksi edellistäkin. Konduktöörivaunu (F) on tyypiltään vuoden 1911 'Liikkuva kalusto' -kirjan kuvan 240 kaltainen vanha lanterniinikattoinen vaunu. Äärimmäinen vaunu vasemmalla voi olla katettu tavaravaunu (Ga), mutta myös vanha matkatavaravaunu (Ge), vuoden 1911 'Liikkuva kalusto' -kirjan kuvan 345 kaltainen. |