??.??.1908 / Tammisaari
??.??.1908 Kuvauspäivä on viitteellinen. Osasuurennos postikortista. Hyvinkää-Hanko junamatka jäi monelle viimeiseksi matkaksi Suomessa. Siirtolaisuus oli helppoa, koska agentit järjestivät matkat. Tenderissä halot ihmetyttävät. Ovatko ne halkoja? Joskus Suomessa on kokeiltu myös palavan kiven käyttöä, se jäi vähäiseksi. Vosiko tässä olla palavan kiven käyttöä?
Kommentit
| 05.05.2016 12:28 | Niko Padatsu: | Vai olisiko turvetta? | |
| 05.05.2016 12:59 | Eljas Pölhö: | Veturitilaston mukaan Hangon, Karjaan ja Riihimäen henkilöliikenneveturit muutettiin haloilta hiilille 1907-1909, joten siitä ei ole apua. Aikakausi on vähän aikainen turpeelle, mutta ainahan joku kokeilu on mahdollista. Näihin aikoihin Ruotsissa tehtiin brikettejä skånelaisesta hiilestä, joka muutoin oli paljon huonompaa kuin tuontihiili. En kyllä tiedä kokeiltiinko niitä Suomessa. | |
| 05.05.2016 22:16 | Reino Kalliomäki: | Mielestäni liian suuria turve-, tai kivihiilibriketeiksi. Nykyaikaiset halot taas näyttävät tikuilta näihin verrattaessa. Olisiko jotain samaa kuvan http://vaunut.org/kuva/99187?liikp1=2011 tenderin lastin kanssa? | |
| 06.05.2016 00:21 | Niko Padatsu: | Kyllä tuossa on aika reipasta yhdennäköisyyttä. | |
| 06.05.2016 06:02 | Pave Saarinen: | Ei koivu, vaan mänty? | |
| 11.12.2017 14:28 | Kurt Ristniemi: | Veturi ei ole litteraltaan A3, vaan A6. A6 on tämän tyypin ainoa malli, jossa kulkusillan kaiteessa on sivulla viisi pystytankoa. Kaikissa muissa niitä on vain neljä. Lisäksi lankkihattu oli vasta A6:n tuoma uutuus. Tosinhan niitä myöhemmin oli korjausten jäljiltä muissakin A-sarjojen vetureissa, mutta tuskinpa kulkusillan kaiteita oli samalla tarvetta vaihtaa. Kuvassa on myös Ge-matkatavaravaunu. Pahoin pelkään, ettei Pave tunnisteita jälkikäteen muuta, mutta olkoon tämä tiedoksi muille. |