17.05.2016 / Ylöjärvi
17.05.2016 Komsorin Dv35 oli tuonut Ylöjärvelle 17.5 kolme sepelivaunua lastattavaksi. Taustalla näkyy myös Komsorin kaivinkone.
Kommentit
| 27.05.2016 19:38 | Tommi K Hakala: | Tää täytyy käydä kuvaamassa ja etenkin äänittämässä...jos on vielä tupla GM pellin alla. | |
| 27.05.2016 21:55 | Mikko Herpman: | Ehdottomasti hyvä ajatus nauhoittaa ääniä. Vielä jos saisi videota pimeällä kun on täydet tehot niin saisi hyvät kipinät talteen muistikortille. | |
| 27.05.2016 22:09 | : | Oliko niin että tuossa veturissa nuo GM:t ovat kaksitahtikoneita? | |
| 28.05.2016 09:45 | : | Tämä veturi sinänsä liikkeessä hankala kuvata/äänittää, kun Komsorin aikataulut lisätään kulkutietoihin niin myöhään, ettei kuvaaja ehdi välttämättä edes paikalle | |
| 28.05.2016 20:58 | Petri Koskela: | Jos siinä alkuperäisen kaltaiset moottorit/moottori on niin kaksitahtisia hyvinkin, tuollaisia: https://www.youtube.com/watch?v=pFrpqvf5zMA ja https://www.youtube.com/watch?v=adEy5j4XiJk - kaksitahtidiesel on hivenen eri juttu kuin kaksitahtiottomoottori, näissä on pakoventtiilit ja huuhtelu eli raikkaan ilman toimitus sylintereihin tapahtuu mekaanisen ahtimen voimin. Kolmas keinuvipu per sylinteri on mekaanista ruiskusuutinta varten, kaksi pakoventtiileille. | |
| 29.05.2016 00:30 | Jorma Toivonen: | Vanhan miehen vanhoja epämääräisiä muisteluita - en muista, että Petrin viittaimia dieselin rouskutuksia olisi kuulunut kaksoisdieseliestä. V.1973 (talvi/kevät) oli Riihmäen varikon huoltovastuulla useampikin Vv13-sarjan veturi (Hämeenlinna, Heinola, Loviisa, Lohja(?), Kerava(?)). Yksi oli valmiina palvelukseen, toinen huollossa ja ehkä kolmas moottorin vaihdossa. Valmiit, korjatut, voimayksiköt tulivat Turusta (?), Kuopiosta (?), vaihto onnistui Riihimäen varikolla. Hyville urakoille usein pääsi myös alkutaivaltaan veturimiesuralleen haikaileva harjoittelija, asennus, koekäyttö, koeajo Riihimäeltä Turenkiin jne. | |
| 29.05.2016 02:08 | Eljas Pölhö: | Keravalla ei ollut Vv13/Tve3 ainakaan 70-luvun alussa. Ri-Ke-Prv-Ke-Psl järjestelijä (Vv/Dv15 -> Sv/Dv12) taisi tehdä työt (ehkä Jorma voi vahvistaa?). Osaako joku tehdä vaihtovetureiden nettisivutiedoston? Siihen sisäänkirjautunut saisi lisätä tietoja sarakkeisiin "liikennepaikka-veturisarja-numero-mistä pvm-havainto pvm-mihin pvm" niin voisi pikkuhiljaa laittaa tietoja kuka haluaa. "Mistä pvm - havaintopvm - mihin pvm" eroteltuna siksi, että osasta on tiedossa tarkat muutospäivät, osasta vain havaintoja. Haku voisi olla ainakin veturisarjalla, numerolla ja paikkakunnalla. Minulla olisi tietoja, mutta en osaa tehdä moista sivua. Sitten kun lähivuosina kupsahdan, niin arkistoni menee Norrköpingin kaukolämpölaitokselle hyödyttämään ainoastaan tämän kaupungin asukkaita ja sen jälkeen mahdollisuus kattavaan historiatiedostoon voi tulla vaikeammaksi. |
|
| 29.05.2016 10:13 | Reino Kalliomäki: | Saalasti toimitti 2.1.1963 Otso ykkösen (50/63?) Keravalle. En sitä nähnyt, mutta 70-luvun puolivälissä Keravalla toimi Tve2 445. | |
| 29.05.2016 12:21 | Eljas Pölhö: | Näinhän se tosiaan oli kuten Reino sanoo. Porvoon järjestelijäkin ajettiin jossain vaiheessa Otsolla. | |
| 29.05.2016 14:08 | Jorma Toivonen: | Tosiaan, Keravalla vaihtotyöt hoidettiin Otsolla, myöhemmin Tve4:llä, joka hoiteli loppuvaiheessa myös Porvoon liikenteen. Otsoja oli myös Tikkurilassa ja Malmilla. Pasila huolehti näistä vetureita. | |
| 29.05.2016 19:24 | Petri Nummijoki: | Missä muualla Riihimäen Vv13-vetureita on ollut töissä, kun niitä on ollut siellä parhaimmillaan ainakin 8 kpl? Hangossa varmaan on ollut ainakin. Onkohan ollut Riihimäen omilla ratapihoilla, Hyvinkäällä tai Hyvinkään konepajalla? | |
| 30.05.2016 00:33 | Jorma Toivonen: | Juuri yritin etsiskellä tietoja 70-luvun vaihteesta. Varmuudella ainakin Hämeenlinnassa ja Lohjalla, veturien vientejä/hakuja Karjaalle/-lta, ilmeisesti Hangon vaihto? Hyvinkää??? Mielestäni myös Heinolassa päivysti Vv13, ehkä myös Loviisassa? Listaan muutamat tiedot lähitulevaisuudessa ken haluaa tietää. | |
| 30.05.2016 15:50 | Eljas Pölhö: | Heinolassa ja Loviisassa oli kummassakin yksi ajossa, usein myös toinen varalla. Lahdessa oli yksi tai kaksi, mahdollisesti lähinnä varalla. Hämeenlinnassa oli yksi, samoin Lohjalla. Karjaalla en muista olleen säännöllisesti, joten lienee Hangon veturi, ellei sitten Lohjan veturi ollut viikonloppuja Karjaalla? Hyvinkäällä kävi milloin mitäkin Riihimäeltä (Vr1, Vr5, Pr1, Tv1, Vv13, Vv15), tosin havaintoni loppuivat lähes kokonaan kun pääsin koulusta 1968. | |
| 30.05.2016 15:58 | Eljas Pölhö: | Heinolan viimeinen Tve3 (468) poistui sieltä 5/80-8/81 välillä. Ensimmäinen Tve4 (501) saapui 30.8.1978. Loviisan viimeinen Tve3 (464) poistui samaten 5/80-8/81 välillä. Ensimmäinen Tve4 (509) saapui Loviisaan 5.6.1979. | |
| 30.05.2016 18:07 | Reino Kalliomäki: | Kirkniemen pikku Saalastin kuljettaja muisteli kaiholla edellistä veturia, joka oli Vv13. Tve1 kun oli aika heikko, sillä joutui viemään vaunuja tehtaille useamman keikan. | |
| 30.05.2016 18:29 | Petri Nummijoki: | Mielenkiintoinen käyttökokemus. Pidettiinköhän näistä vielä Tve4-vetureihin verrattuna? Tämä ilmeisesti oli kestävämpää tekniikkaa, vaikka ei olisi ergonomian puolesta tehnyt vaikutusta. Tve1-vetureissahan oli vielä sekin haittapuoli, ettei niiden perään saanut suojastetulla radalla lähettää junaa, koska eivät välttämättä pystyneet pitämään suojastusväliä varattuna. Tässä mielessä Vv13/Tve3-veturin hitaus ei ehkä ollut aivan yhtä suuri ongelma kuin Tve1-veturin hitaus, vaikka huippunopeudessa ei ollut eroa. | |
| 30.05.2016 19:47 | Kimmo T. Lumirae: | Hanko on muuten mun ainoa muistikuva noiden käytöstä. Kävimme noin vuonna 1973 Hangossa ja siellä murisi Vv13 ratapihalla, kun kävimme isän kanssa pyynnöstäni asemalla ja isä kävikin sitten kollegiaalista juttelua kuljettajan kanssa. Eräs entinen ratatyökoneen kuljettaja, nykyinen vek, kertoi kuulleensa termin "jäljestää" tuosta suojavälin varaamisesta. Että kaikki vanhat Tka:t eivät "jäljestäneet" kun niissä oli Sisun alkuperäinen "perä" ja olivat muutenkin kevyitä. Otettiinkohan sitten joskus vaunu mukaan "jäljestämään" ? Tve4:hän oli käyttäjän kannalta miellyttävä peli ja tuskin voi tuohon murinamyllyyn verrata. Hauskin Vv13 "Sputnikin" lempinimi on mielestäni "Terrieri": kuin terrieri narun päässä, kauhea murina mutta mitään ei välttämättä tapahdu ;o} |
|
| 30.05.2016 21:42 | Petri Nummijoki: | Tka:t olivat huomattavasti nopeampia, kuin Tve1 tai Kisko-Kalle, joten niiden siirtoajot olivat helpommin järjestettävissä. Kuulemma ainakaan Helsingin puolessa ei ollut tapana ottaa Tve1:n siirtoajoille vaunua mukaan, vaikka se olisi helpottanut kulkuvälin löytämistä, kun Tve1:n perään olisi saanut lähettää junan. | |
| 31.05.2016 01:57 | Reino Kalliomäki: | Tve3:sen käytöstä Kirkniemessä. Kuvan http://vaunut.org/kuva/111137 sarjassa. | |
| 17.07.2016 20:41 | Tommi K Hakala: | Vieläköhän tämä työskentelee Parkanon radalla? Aivan kuin olisin mökille kuullut tämän mouruamista tänään 19.30 tienoilla, Takamaan tienoilla... | |
| 25.08.2016 19:58 | Kimmo T. Lumirae: | Tuli mieleeni seikka, jota ei keskustelussa ole vielä sivuttu: onko tässä Suomen vanhin toimiva tai käytössä oleva dieselveturi? | |
| 25.08.2016 21:18 | Tommi K Hakala: | Eikös Toijalan Move5 ole tätä vanhempi, se on ainakin toimiva kun sai hurunkin pihalle tallista? |