15.01.1942 Rautatietykkipatteri tukee torjuntaa Muurmannin radalla noin 8 km Lumbusista pohjoiseen tammikuun pakkasessa 1942. Eräässä kuvatekstissä sanotaan, että kyseessä olisi Canet 152/45 (eli 152 mm, jonka putken pituus on 45 kaliiperia siis noin 6,8 metriä!), mutta toisessa lähteessä kerrotaan, että juuri tässä taistelussa olisi asialla ollut sotasaaliina saatu rautatietykkipatteri. Tykit olisivat tällöin venäläisiä 180 millisiä TM-1-180 tykkejä. Minusta lähin tykki näyttää pikemminkin 180 milliseltä kuin 152 milliseltä, mutta toisaalta maatuet näyttävät hennoilta 180 mm tykille ja ainakin venäläiset käyttivät tykin kanssa suojakilpiä. Oikeaa tietoa en tiedä. - Onkohan tuossa lumella kiskojen välissä jokin voima- tai tiedonsiirtokaapeli? - Kuvassa oikealla laidalla taitaa näkyä kuvan kehittäjän sormenjäljet!! - Kuva esiintyy kirjassa Suomi suursodassa ja SA-arkistossa.
Kommentit
| 21.06.2021 10:08 | Iiro Hyrsky: | Itse tapahtumasta/taistelusta en tiedä, mutta kuvassa oleva tykki on täysin varmasti 152/45C eli 152 mm 45 pituuskaliiperin ranskalais-venäläinen Canet-tyyppinen laiva- ja rannikkokanuuna. Venäjä hankki näitä (ja muita saman valmistajan/suunnittelijan tykkejä) 1890-luvulla, samalla ostettiin myös valmistuslisenssit. Itsenäistynyt Suomi peri n. 100 kpl 152/45C-tykkiä ja tämä ase sekä siitä kehitetty kotimainen pitempiputkinen 152/50T (T=Tampella) olivat Suomen kiinteän rannikkotykistön pääkalusto aina 1980-luvulle asti. Alkuperäiseen ranskalais-venäläiseen konstruktioon tehtiin Suomessa 1930-luvulla merkittävä muutos, kun näiden tykkien kehdot (se osa, joka yhdistää putken ja lavetin ja jossa sijaitsee laukauksen rekyylin vastaanottava joustolaite) käännettiin ympäri niin, että joustolaite tuli yläpuolelle. Näin tykin putkelle saatiin annettua suurempi korotuskulma ja pitempi kantama. Rautatietykkinä aseesta (ja lavetista/vaunusta) käytettiin nimikettä 152/45CRaut. Ensimmäinen tällainen tykki valmistui jo 1920-luvulla. Sikäli kun tiedän, näitä aseita oli yhteensä neljä. Kaksi ensimmäistä toimi jo talvisodassa "Rautatiepatterina", jatkosodassa tykkejä oli siis lopulta neljä ja yksikön nimi "2. Rautatiepatteri". Aiheesta on kirjoitettu kirja: OVe Enqvist: Rautatietykistö Suomessa, Kustantaja Laaksonen 2019. 152/50T-tykkien viimeiset (näytösluontoiset) kovapanosammunnat järjestettiin 2002. 152/45C ja 152/50T-museotykkejä on eri puolilla maata entisillä rannikkolinnakkeilla ja Salpalinjan museoiduissa linnoitteissa. Ilmeisesti yhtään museokappaletta tästä rautatietykistä ei ole säilynyt, sotavaltion käyttö loppui 1964. Tietääkö/tunnistaako joku, minkä tyyppinen syväkuormausvaunu tuossa tykin alla on? Ilmeisesti tässä on käytetty sekä 6-, että 4-akselisia vaunuja. Lisää kuvia löytyy SA-kuvagalleriasta. |
|
| 21.06.2021 10:42 | Teppo Niemi: | XOt, ja numerokin voisi löytyä 1950-luvun vaunumestarikurssin monisteesta telin K10 perusteella. |