12.07.1992 / Garmisch-Partenkirchen, Saksa
12.07.1992 E69 museoveturit, Br151 yksityisen ex BR41?:n edellä.
Kommentit
| 10.01.2005 13:18 | Valtteri Keski-Säntti: | Noita pikkusähkövetureita Suomeen! ===))) | |
| 10.01.2005 15:33 | Petri Liedes: | Nämähän ovat Garmischin museovarikon vetureita. http://mitglied.lycos.de/bwgarmischp/index.html | |
| 08.01.2011 16:59 | [Tunnus poistettu]: | Tältä tulee sähkökaluston näyttää! | |
| 16.02.2011 15:48 | Johannes Erra: | Punainen pikkuveturi on E 69 03. | |
| 03.08.2011 16:21 | Kimmo Säteri: | Samaa mieltä Petrin kanssa: 151170 on juuri sen näköinen, kun sen pitäisi olla vielä tänäkin päivänä. :( | |
| 06.04.2012 23:25 | Oskari Kvist: | Krokotiilin pikkuveljet. | |
| 30.05.2017 01:14 | Esa J. Rintamäki: | DDR:läinen kirja Ellok-Archiv (kirj. Fiebig ja Bäzold vuodelta 1971)) kertoo kuvan vetureista: Lokalbahn AG hankki veturin nro 2 vuonna 1909 rataosan Murnau - Oberammergau liikenteeseen. Se oli suunniteltu käytettäväksi henkilöjunissa, toisin kuin LAG 1. Radan kolmas veturi LAG 3 saapui 1913. Veturit valmisti Krauss, sähköisen puolen ollessa berliiniläisen Siemens-Schuckert-Werken käsialaa. Niiden piti kyetä vetämään 85 tonnista junaa 30 promillen ylämäessä 23 km/t nopeudella. Vuonna 1936 muutettiin LAG 2 radan omassa konepajassa Murnaussa, uuden sähkövarustuksen asensi Brown, Boveri & Cie Mannheimista. LAG 3:n muutostyö tehtiin 1940, radan ollessa jo Deutsche Reichsbahn Gesellschaftin alainen, Raw Munchen-Freimannin konepajalla. Näiden muutöstöiden jälkeen vetureilta vaadittiin vetokyvyksi 110 tonnin junan kiskomista 30 promillen ylämäessä 28 km/t nopeudella. DRG otti nämä veturit haltuunsa 1938, ja antoi niille numeroiksi E69 02 ja E69 03. Kun rataosan virtajärjestelmää muutettiin 15 kV:lle, harkitsi DB veturin E69 02 hylkäämistä. Kuitenkiin päädyttiin muuttamaan molemmat veturit 15 kV jännitteelle sopiviksi. Sen jälkeen, 1955 molemmat veturit sijoitettiin vaihtotyötä tekemään Heidelbergiin. 1. kesäkuuta 1964 molemmat veturit olivat jälleen Garmisch-Partenkircheniin sijoitettuna hoitamaan liikennettä rataosalla Murnau-Oberammergau. DB myöhemmin (1968) muutti sarjamerkintäjärjestelmäänsä ja sen myötä vetureiden merkiksi tuli 169 002 ja 169 003. Pyörästöjärjestelmä Bo, pituus puskimenpäitse 7 350 mm, pyörästön pituus 3 500 mm, vetopyörän halkaisija 1 000 mm. Muutostöissä 1936 ja 1940 vetureiden aluskehystä vahvennettiin ja koria korotettiin hiukan, jotta uusille sähkölaitteille saataisiin tilaa. Vetureissa oli Westinghouse-ilmajarrut. Myöhemmin niihin asennettiin "kuolleen miehen kytkin", mallia BBC. Virroittimetkaan eivät ole alkuperäisiä. Öljypääkytkin vaihdettiin myöhemmin suurjännitesulakkeisiin. Päämuuntajassa 908 V "väliotto" junanlämmitystä varten. Molemmissa vetureissa elektromagneettinen ohjaus, vuosien 1936 ja 1940 muutoksissa asennettiin 12-portainen käsikäyttöinen tehonsäätölaite. Lisäksi toiseen ratamoottoriin järjestettiin erityisellä vipukytkimellä kytkettävä virtapiiri, jolloin esimerkiksi talliin ajettaessa toiseen ratamoottoriin syötettiin matalaa, vakiosuuruista virtaa. Edelleen vuosien 1936 ja 1940 remonteissa korvattiin alkuperäiset ratamoottorit vahvemmilla moottorivaununmoottoreilla. 1949 ja 1950 vaihdettiin näiden mainittujen tilalle vielä voimakkaammat . Ratamoottorien tuuletus kuului myös asiaan. Näiden suurin sallittu ajonopeus on 50 km/t (alunperin 40 km/t), tuntiteho 352 kW nopeudella 33 km/t, vetovoima liikkeellelähdettäessä 8 400 kg, paino työkunnossa 26,0 tonnia, päämuuntajan tyyppiteho 324 kVA, talvella 404 kVA, kaksi ratamoottoria, joiden kierrosluku suurimmalla nopeudella ajettaessa on 1 332 kierr./min, suurin moottorin jännite 284 V, voimansiirtona tassulaakeri välityssuhteella 72:15. Mainittakoon vielä spesifinen teholuku 10,5 kW tonnia kohden. Lokalbahn AG:n historiasta sen verran että koeliikenne aloitetiin marraskuussa 1904 ja säännölliselle liikenteelle rataosa Murnau-Oberammergau avattiin 24.1.1905. Virtajärjestelmäksi oli valittu yksivaihevaihtovirta 16,67 Hz 5,5 kV. Aluksi liikennettä hoidettiin kolmiakselisella sähkömoottorivaunulla. Ensimmäinen (Bo-pyörästöinen) sähköveturi tilattiin 1905 (LAG 1). Kyseinen veturi oli Saksan ensimmäinen normaaliraiteinen yksivaihevaihtovirtaveturi. Sillä hoidettiin rataosan tavaraliikenne. Vuonna 1954 sillä oli takanaan jo 1,5 miljoonaa ajokilometriä. DB tuli siihen tulokseen, että uuden virtajärjestelmän vaatimaa muutostyötä ei kannattanut tehdä, joten se hylättiin (numero tällä oli E69 01). DB kuitenkin kunnosti sen lähes alkuperäiseeen asuun ja sijoitti muistomerkiksi AW Munchen-Freimannin alueelle. LAG 1 oli hieman "heiveröisempi" kuin kuvan veturit. LAG hylkäsi viimeisen moottorivaununsa 1919. LAG 4 (Bo-veturi, valm. Siemens-Shuckert-Werke 1902 koeveturiksi) saapui 1922. LAG 5 hankittiin 1930. 1938 niille annettiin numeroksi E60 04 ja E69 05 (vuodesta 1968 alkaen 169 004 ja 169 005). Mitoiltaan ja arvoiltaan ne olivat hiukan isompia kuin kuvan veturit, pyörästöjärjestelmä oli sama: Bo. |