??.??.1942 / Salla (Venäjän puolella)
??.??.1942 Sarja 1, kuva2. Tämä toinen kuva on niinikään joltain asemarakennukselta. Taustalla olevasta korkeasta tunturista päätellen jostain päin Lappia. Oma epäilykseni on Kuolajärven (vanhan Sallan) asema ennen jatkosotaa tai sen aikana. Ratahan rakennettiin Talvisodan jälkeen ja jäi sodan jälkeen käyttämättömäksi Kelloselästä eteenpäin. Isoisäni oli helsinkiläinen, mutta hän liikkui paljon Sallan suunnalla ja asuikin siellä ennen ja jälkeen sotien aina 50-luvun alulle saakka. (kuva: Erkki Herrasen kokoelma)
Kommentit
| 10.01.2005 21:16 | Jorma Rauhala: | Tuntuu tosiaan jatkosodan aikaiselta poseeraukselta jollain itäkarjalaisella SNTL:n entisellä asemalla. Ei ole suomalaisten rakentamia taloja. Mutta voisiko olla alempaa kuin Sallan-Kiestingin rata? Ollaanko Karhumäen suunnalla? | |
| 10.01.2005 21:53 | Niila Heikkilä: | Karhumäen korkeuksilla ei aivan noin korkeita nyppylöitä ole :) Hyvin mielelläni yhtyisin kuvanlaittajan pohdintaan että kyseessä olisi todellakin Kuolajärven (Sallan) asema. Kuvan suunta sopisi maantieteellisesti siten että tuo ensimmäinen tunturi on vanha Sallatunturi (636m) ja sen takaa kurkottaa sitä hivenen korkeampi, aivan nykyisellä rajalla sijaitseva Rohmoiva.(658m) | |
| 15.01.2005 23:01 | Juhana Stolt: | Jos tämä kuva on Kuolajärven asemalta, on johdonmukaista, että talo ei ole suomalaistyylisesti rakennettu. Vanhaan Sallaan rautatien vetivät venäläiset välirauhan aikana. Rauhanehtojen mukaan suomalaisten oli vastaavasti rakennettava rautatie Kemijärveltä Kelloselälle ja uudelle rajalla, missä raiteet oli tarkoitus yhdistää. Näin tehtiinkin 15.5.1941, vaikka radan rakennustyöt olivat Kemijärvellä vielä kesken. Rata avattiin liikenteelle 3.7.1941 jatkosodan jo alettua ja sitä käytettiinkin hyväksi etenemisvaiheessa. Luin kirjaa Sallan historiasta ja siinä oli muutamia kuvia vanhasta kirkonkylästä. Kuvien taustalla näkyvien tunturien muodot ja sijainti vastaavat tässä kuvassa olevia, joten tämä kuva on suhteellisen suurella todennäköisyydellä Vanhasta Sallasta. | |
| 28.07.2005 02:04 | Niila Heikkilä: | Kun kävin läpi kuviani huomasin äkkiä erään mielenkiintoisen seikan. http://tinyurl.com/e4by4 <-- Oheisen linkin takaa löytyy eräs vanhassa Sallassa otettu valokuva. Tunturien )Sallatunturi ja Rohmoiva) muodot näyttäisivät täsmäävän. Lyötäneen siis lopullisesti lukkoon että tämä oli Salla. | |
| 29.05.2017 23:52 | Esa J. Rintamäki: | Kolmas oikealta näyttäisi olevan saksalainen sotilas, ainakin hihamerkkinä oleva V-kuvio paljastaa. Viisas englanninkielinen kirja kertoo soltun arvoksi "Lance corporal" eli saksaksi Gefreiter. Näin ainakin maavoimissa eli Wehrmachtissa. Kuvasta ei selviä mahdollinen toinen vaihtoehto: SS-Sturmmann, olihan noilla leveysasteilla tuohon aikaan hampaitaan kiristelemässä saksalainen XXXVI Armeijakunta, johon kuuluivat 169. Divisioona ja SS-Divisioona Nord. Armeijakunta vaikutti siis Savukosken - Sallan suunnalla. Armeijakunnalle oli vielä alistettuna suomalainen 6. D. Molemmat edellä mainitut sotilasarvot vastasivat korpraalia. Saksan varsinaiset vuoristoarmeijakunnat olivat pohjoisempana. Niksmannisoltaatin päässä näyttäisi keikkuvan suikka. Neljäs herra oikealta näyttäisi myös olevan saksalainen, ainakin olkalaput poikkeavat suomalaisesta mallista. Kuvaa tarkemmin tutkiessani, näyttäisi kauluslaattojen (Litzenien) malli viittaavan maavoimiin. SS:n kauluslaatat veisivät vähemmän tilaa ja olisivat sävyltään tummempia. Olisipa kuvaaja ottanut pari askelta lähemmäs... | |
| 22.04.2021 19:28 | Antti Grönroos: | Tämä on Salla (Venäjän puolella) kuten täällä sanotaan mutta tuolla näyttää olevan nimikyltti & siinä oleva nimi epäselvä, pituus näyttää viittavan Kuolojärveen. | |
| 23.04.2021 05:04 | Kari Haapakangas: | SS-Nordin uroteot Sallan rintamalla olivat sitä luokkaa, että Wehrmacht lähetti sen hyvin nopeasti suomalaisten tueksi Kiestinkiin. Siilasvuo ei varsinaisesti ilahtunut, oli näet pyytänyt suomalaista 6. Divisioonaa, mutta siitä saksalaiset eivät halunneet luopua. | |
| 23.04.2021 13:42 | Esa J. Rintamäki: | Siilasvuon mielestä SS-Nordin päällikkö SS-Brigadeführer Karl-Maria Demelhuber ei olisi kelvannut hänelle keittiömieheksikään. Oli osoittautunut, että pelkästään ideologisen armeijan taisteluarvo oli vähäinen; vaati lisäkoulutusta. |