??.??.1963 / Tampere asema

??.??.1963 Puhdas Kalkkuna, konepajan jäljiltä. Millainen oli höyryveturien värimaailma 1960-luvulla? Pitäisikö pienoismallien olla tätäkin harmaasävyisempää väritykseltään?

Kuvan tiedot
Kuvaaja: Erkki Nuutio (Lisännyt: Reino Kalliomäki)
Lisätty: 06.07.2016 23:45
Muu tunniste
Sijainti: Asemalla/Ratapihalla

Kommentit

07.07.2016 11:12 Erkki Nuutio: Vr5:n virallinen värimaailma näkyy Kari Salon erinomaisen kirjoituksen kahdessa kuvassa Resiinassa 2/97. Niissä ovat ensimmäisen yksilön (1405) uusi kotimainen ohjaamo + polttoaine/vesisäiliö veturinvihreitä, kattilan verhopellit ja kuvut kiiltävää terästä (maalaamattomia, luultavasti kevyesti öljyttyjä, vain peltien sidevanteet maalattuja, ehkä mustaksi). Piippu, nokipesä ja sylinterit ja alusta ovat mustaksi maalattuja.

60-luvulle tultaessa edes pajalta tulleet Vr5:t eivät tainneet saada näin edustavaa käsittelyä, vaan palasivat käyttöön suurinpiirtein oheisen kuvan mukaisina:
- Mustaksi oli (pohja)maalattu piippu, nokipesä, sylinterit ja nyt myös kattilan verhous ja ainakin hiekkakupu.
- Vaikuttaa siltä, että ohjaamoa ja polttoaine/vesisäiliötä ei maalattu veturivihreäksi.
Tuskin maalattiin lainkaan pintamaalilla, vaan ehkä jollain ruosteenesto-pohjamaalilla.
Yleisvaikutelma näistä on harmaa, mutta 1414:n värikuva ja muut Vorgin Vr5-värikuvat viittaavat alta kuultavaan
haalistuneeseen veturinvihreään alkuperäiseen pintamaaliin.
- Jos veturinpuhdistajat vielä puhdistivat näiden peltejä, tehtiin se kai petrooliin kostutetuilla räteillä.
Harmaata vaikutelmaa lisäsi pohjamaalin vähittäinen liukeneminen rätteihin, likaantuminen ja haalistuminen
- Alusta ja sylinterit olivat pölyisiä ja öljyisen likaisina pääosin mattatummia, vain kanget oli pyyhitty ja öljytty.

Säilytysraiteelle joutuneena oli ruostetta etenkin verhouksen ja ohjaamon+säiliön pinnoissa.
Ruostunut pinta on mattaa, tyypillisesti kuivana tummanharmaata ja kosteana mustanharmaata ja hyvin mattaa.

Luonnolliselta vaikuttaakseen tulisi pienoismallin värityksen olla vieläkin haaleampi ja harmaavoittoisempi.
Jos esimerkiksi 1:160 -mittakaavaista veturia tarkastellaan esimerkiksi 60 cm:n päästä, vastaa se 1:1 veturin tarkastelua noin 100 m päästä. Tällä matkalla ilmakehä jo suodattaa pois pääosan värien kirkkaudesta ja lisää harmauden tuntua.
Uudenkirkkaaksi vakioväreillä maalattu pienoismalli näyttää epäaidolta. Onneksi suomalaisveturien peltien väritys ei valtaosin ollut mustaa. Sielläkin missä missä puhdasta mustaa oli, on se mallissa aidompaa tummanharmaana.
07.07.2016 11:37 Petri Sallinen: Höyryvetureiden yksityiskohtaiset maalausohjeet pohjustusta myöten löytyvät koneosaston määräyskokoelmista. Määräysten mukaan kattiloiden pellitys oli "kiiltopeltiä", eli sinistettyä teräspeltiä (=Russian Iron). Höyry- ja hiekkakupujen osalta kiiltopeltiä käytettiin vain vanteilla varustettujen kupumallien keskiosassa — kupujen ala- ja yläosat sen sijaan maalattiin ajanmukaisella värillä. Kuvassa näkyvät kupumallit sen sijaan maalattiin kokonaan ajanmukaisella värillä, esim. tässä tapauksssa veturin vihreällä. Määräyksen mukaan myös sylinterien sivut pellitettiin kiiltopellillä. Kattilan sidevanteet olivat määräyksien mukaan mustat.

Määräyksistä poikkeavia väritysmalleja käytettiin mm. Vr4- ja Tr2-sarjoissa. Monissa tuontivetureissa saattoi olla tehtaan oma väritys ensimmäiseen suureen konepajakorjaukseen asti.
07.07.2016 14:30 Jussi Laukkanen: Kävin Riihimäellä vuonna -69 ja -70 katselemassa kalkkunoita. Kiinnitin huomiota väritykseen, koska olin tekemässä pienoismallia. Ne - kuten muutkin höyryveturit - olivat käyttöikänsä loppuaikoina melkoisen noen mustia.

Silloin, kun vetureiden metallipinta sattui olemaan öljyinen, tuli sieltä ikäänkuin kuultamalla esiin veturinvihreä sävy tai sinistetty teräs. Riippuen siitä, minkä värinen kyseinen kohta alun alkujaan oli. Muistan, että hankasin peukalolla yhden veturin hytin peltiä nähdäkseni paremmin, minkä värinen maali siinä on. Nokisen pinnan alta tuli esiin vihreää. Veturin numero taisi olla 1413.

Suhtaudun aina tietyllä varauksella ihmisten muistikuviin, myös omiini. Kun tässä tapauksessa aikaakin on jo ehtinyt kulua muutama vuosi, ei täyttä varmuutta enään voi taata.
07.07.2016 17:46 Petri Koskela: Vahvistan Jussin ja kaiman lausuntoja tällä kuvalla, vihreä se oli: http://vaunut.org/kuva/5011 - kuvanottovuosi saattaa olla myos 1969 jos Jussi on tuota samaa konetta rapsutellut sen kylmettyä, tuossa vielä hyvinkin lämpimänä.
23.01.2018 17:06 Esa J. Rintamäki: Vasemman laidan vaunun numero "671", uskoisin sen tarkoittavan BE 0671:tä. Jos näin on, on se vuodelta 1957, oltuaan sitä ennen DE 560 vuosimallia 1933. Se taas oli rakennettu E 895:n aluskehykselle. E oli vuodelta 1905. BE 0671 hylättiin 1969.

Kirjoita kommentti Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!