??.??.???? / Hiitola
??.??.???? Käsinväritetty postikortti. Kuvan suurennos paljastaa työn suurpiirteisyyden. Kenttäpostina 25.10.41 kulkenut "Terveiseni täältä"-kortti. Vaikka Hiitola on risteysasema, niin melko tuntemattomaksi se on jäänyt.
Kommentit
| 21.07.2016 11:40 | Panu Breilin: | Mielenkiintoista, että Huutokosken tyylisiä asemarakennuksia on ollut myös toinen. | |
| 22.07.2016 11:24 | Erkki Nuutio: | Vaikka käsinvärjäys onkin tehty hutaisten, on itse kuva melko tarkka. Hiitola - Kuvat kertovat (Hiisi-säätiö) -kirjan mukaan kuva olisi 30-luvulta. Kirjassa on hienoja ilma- ja muita valokuvia Hiitolan asemalta ja pysäkeiltä ja myös Pekonlahden kapearaiteisesta (http://vaunut.org/kuva/91714?paik=Pekonlahti). Kuvan esittämä Hiitolan toinen asema (Thure Hellström) on vuodelta 1914 ja sitä on laajennettu 1929 ja 1938. Laajennuksen jäljiltä verhoamattomista hirsistä ja myllätystä edustasta voi arvailla kuvausvuodeksi noin 1930. Talvisodassa hyökkääjä ei päässyt lähellekään Hiitolaa, mutta brutaalin Moskovan rauhan seurauksena hiitolalaisista tuli evakkoja. Kuvia heidän mukaansa saamien maatalousvälineiden lastauksesta Hiitolan asemalla on Rautatiet sotavuosina TK-miesten kuvaamana -kirjassa. Jatkosodassa 10D ja sen JR43 valloitti Hiitolan 8.8.41. Taisteluissa vihollinen oli menettänyt vahvuudestaan noin 40 % , mutta ehti pahasti hävittää Hiitolan (mm. poltti aseman) ennen pakoaan ja evakuoimistaan Laatokan kautta. Myöskään 1944 ei vihollinen päässyt lähellekään Hiitolaa, mutta Moskovan välirauhan seurauksena kotiseudulleen palanneet joutuivat uudelleen evakkoon. Asutusalueeksi tuli Rauman ympäristö. Hiitolan pitäjäjuhla on tänä vuonna 8.8. Porissa. |
|
| 22.07.2016 11:53 | Petri Sallinen: | Sama kuva on julkaistu "Radan varrella" -kirjassa. Kuvatekstin mukaan kuva on peräisin noin vuodelta 1920. Kirjan tekstin mukaan asemarakennus paloi vuonna 1941, jonka jälkeen paikalle rakennettiin väliaikainen asemarakennus, joka jäi kuitenkin pysyvään käyttään. |