??.??.1959 / Seinäjoki asema
??.??.1959 Hr11-vetoinen juna lähdössä Seinäjoen asemalta Haapamäen suuntaan. Taustalla näkyy lättähattu. Kuva 1959 julkaistusta teoksesta "Seinäjoki – vauraan Etelä-Pohjanmaan keskus". Kuvan vuosiluku ei ole tarkka.
Kommentit
| 04.10.2016 00:11 | Reino Kalliomäki: | Kirja on julkaistu 1959 loppuvuodesta, juhlistamaan Seinäjoen tuloa kaupungiksi seuraavana vuonna. Kuvan teksti kuuluu: "Juna saapuu Seinäjoelle". Kirjan kolme värikuvaa on ottanut valokuvaaja K. Mäkinen. Taustalla näkyy, paitsi lättähattu, myös asemalaiturin katos. Kun noihin aikoihin matkustettiin lätällä Suupohjan radalle, lähti Vaasan juna yhtä aikaa, oli siis kaksi raidetta sinnepäin. Mutta mikä on tämä juna? Mielestäni liian pieni P 68:ksi. Eikä makuuvaunujuna. Voisiko se olla lisäpikajuna tai moottorikiitojunan korvaava vaunusto? Kirjassa on kovasti tsempattu esiin modernia vaikutelmaa. "A vieuw of the centre"-kuvaan on saatu 6 autoa, "Ryppypeppu" porhaltaa siinä keskellä. Kirjassa on myös mv-kuva MK 56:sta. Lisään sen kohta. | |
| 04.10.2016 08:23 | Raimo Harju: | Tämä oikein mahtava kuva vahvistaa mun muistikuvaa ensimmäisestä junamatkastani Alavudelta-Tampereelle, kun veturi näytti tällaiselta, ja oli Hr11. Saattoi olla vuotta tai kahta aikaisemmin. | |
| 04.10.2016 09:39 | Heikki Kannosto: | Rohkenen arvella että juna on riittävän kokoinen ollakseen (M)P 68. Tämä myöhempien aikojen peruspikajuna oli tuohon aikaan sen verran hidas että pohjoiseen matkustettiin mieluiten yöjunalla - itse asiassa pari 67 / 68 liikennöi alkuvuosina Ouluun asti vain kesäisin, muun osan vuotta sen muodollinen pääteasema oli Seinäjoki josta vaunusto kaiketi jatkoi sellaisenaan Vaasaan. Kokovuotinen Oulun liikenne alkoi kai vasta noin 1961. Moottorikiitojunaa korvaava vaunustokaan ei ole mahdottomuus mutta olisipa se sentään sattuma kerrakseen. | |
| 04.10.2016 10:09 | Petri Nummijoki: | Ei P67/68 hidas ollut vaan päinvastoin aika nopea oman aikakautensa mittapuun mukaan mutta kysymys oli siitä, että juna kulki Ouluun saakka ympäri vuoden vasta aikataulukaudesta 1962-1963 lähtien. Sitä ennen juna ajoi Ouluun vain kesäisin ja talvella käytiin Vaasassa kääntymässä. Nimenomaan talvikaudella Vaasaan ajettaessa juna oli ilmeisesti aika mitätön kokoonpanoltaan ainakin Tampereen pohjoispuolella. Olisikohan tavallisin kokoonpano ollut CEi+Ei+EFi Vaasaan ja Rk Seinäjoelle eli 4 vaunua? Siihen nähden kuvan kaltainen 6 vaunun juna on jo aika hulppea. | |
| 04.10.2016 11:09 | Eljas Pölhö: | P67/P68 oli muistaakseni ainoa (tiedossa oleva) Hr11-juna Haapamäen ja Seinäjoen välillä (laitoinhohan jo aiemmin Pekka Honkasen keräämistä merkinnöistä Hr11 käytöstä Tampereen pohjoispuolella johonkin kommenttiin vai jäikö se tekemättä?). Olen edellisten kanssa samaa mieltä, että tämä on ihan riittävän suuri P68:ksi vuonna 1958/1959. | |
| 04.10.2016 18:25 | Petri Nummijoki: | Tai 5 vaunua tuossa taitaa tarkemmin katsottuna olla mutta syyskuun ja toukokuun väliselle ajalle riittää mainiosti sekin. Hr11-vetureiden ajoista Seinäjoelle oli keskustelua kuvan http://vaunut.org/kuva/92621 yhteydessä. Joka tapauksessa erittäin mielenkiintoinen kuva. | |
| 04.10.2016 19:32 | Raimo Harju: | Tästä ei millään selviä veturin numero, onhan vaihtoehtoja viisi. ja tämähän voi olla vaikka se Hyvinkäällä ruostuva. Keltainen väri tulee hiukan korostuneesti esiin. | |
| 05.10.2016 17:42 | Reino Kalliomäki: | Turistin "nopeimmat junat" osassa P68 taittoi matkan Helsinkiin 7:ssä tunnissa ja 2:ssa minuutissa. Aamupäivän MK 56:lta matka kesti 5,5 tuntia. Meno on ollut mukavaa silloisella raiteella! Parkanon oikaisun jälkeen aika lyheni jopa 3,5 tuntiin. Vaasasta H 506/P 68:aan sai ostaa paikkalippuja, eli ainakin yksi vaunu liitettiin. Minulle oli tuttu lättäyhteys Suupohjan radalta, ehkä juuri H 528:n runko erottuu taustalla. Kuvan väri on hyvin kirjan kuvan mukainen. Outo keltaisuus johtunee siitä, että värikuvaus-, ja painotyö oli alkutaipaleellaan. Paikanvarausta minulla ei koskaan ollut. http://vaunut.org/kuva/114463 | |
| 05.10.2016 21:43 | Petri Nummijoki: | MK56 oli huomattavasti nopeampi mutta muista pikajunista P62 ajoi Seinäjoelta Helsinkiin 7 h 5 min vuonna 1959, P64 7 h 37 min ja P66 8 h 20 min. P68 oli veturijunaksi nopea ja varsinkin P67, jonka matka-aika toiseen suuntaan oli samalla välillä 6 h 38 min. | |
| 06.10.2016 13:20 | Petri Nummijoki: | Vuoden 1960 aikataulukirjassa on P67/68:n osalta merkitty Hr11-veturille Tampereen ja Seinäjoen välille junan kokorajoitukseksi 28 akselia eli käytännössä 7 kpl 4-akselisia vaunuja. Vaihtoehtoisena veturina aikataulussa on Hr12, jolle ei ole rajoitusta junan akselimäärän suhteen. | |
| 06.10.2016 20:33 | Heikki Kannosto: | Hitauden voi ymmärtää lähinnä siten että ennen kiitojunia kaikki pohjoisen junat olivat hitaita ja ihmiset matkustivat mieluiten yöjunalla. Päiväjunalle ei kaiketi arveltu olevan paljoa kysyntää eikä sille ilmeisesti ollutkaan kun Ouluun asti ulottuva 67/68 pysyi kesäjunana vuoteen 1962 asti. Porkkanamoottorikiitojunapari 57/58 tuli liikenteeseen kesällä 1965 eikä sekään tainnut pariin vuoteen kulkea talvisin. Vasta Parkanon rata toi todellisen muutoksen. | |
| 06.10.2016 21:06 | Petri Nummijoki: | Ouluun oli päiväjunayhteys myös Helsingistä klo. 7:00 lähteneellä P91:llä mutta silloin piti tyytyä matkustamaan Haapamäeltä eteenpäin Lättähatulla. Varmasti kysynnän vähäisyys vaikutti siihen, että P67/68 muuttui ympärivuotiseksi Oulun junaksi vasta 1962 mutta asiaa perusteltiin Rautatieliikenne-lehdessä myös sopivan kaluston puuttumisella. Tätä perustelua ei tarkemmin avattu mutta ehkä höyryjuna koettiin näin pitkällä matkalla liian kalliina talvikauden pienemmälle matkustajamäärälle ja Lättähattuja nopeampaa moottorikalustoa päästiin hyödyntämään vasta sitten, kun raskas kiskotus valmistui vuoden 1961 lopulla ensin Ylivieskaan ja vuoden 1962 lopulla vihdoin Ouluun asti. P67/68 olikin moottorikalustolle siirtyessään 1963-1964 ensin Dm4-juna Seinäjoen ja Oulun välillä, ennen kuin siirtyi kokonaan veturijunaksi. | |
| 06.10.2016 22:18 | Eljas Pölhö: | Pekka Honkanen alkoi kaivaa omia muistiinpanojaan 1956 lähtien ja sieltä löytyi mm. seuraavaa: Kun P67 ajettiin Tampereelta pohjoiseen Dm4:llä, se jatkoi Vaasaan junalla H509, palasi seuraavana päivänä junalla H502 ja sitten Tampereelle junalla P68. Näin oli keväällä 1957. Syksyllä 1956 Hr11 kiersi tyypillisesti Tampere-Hki-Tampere junissa MK50-P41, P42-MK49, P68-P67 ja P48-P45. Yleisimmin höyryllä (Hv1, Hv2, Hv3 ja Hr1) korvattiin P48-P45 (20 aks kumpikin). Talvella 1957-58 MK50-MK49 oli Dm4 ja Hr11 kiersi P42-P41 (P41 on se aamujuna, josta myöhemmin tuli P91 Hki-Tpe-Jy-Sl). Vaihtoehtoinen kierto oli P48-P41, jolloin se oli usein höyry (Hv1-3, Hr1). P68-P67 kierto oli vaihtoehtoisesti Dm4 (esim. 30.1.58 P68 = 1608 ja 31.1.58 P67 = 1608). |
|
| 07.10.2016 16:55 | Petri Nummijoki: | Kiitos tiedoista. Eipä Hr11-vetureiden varhaisista ajoista ole aikaisemmin juuri näkynytkään havaintoja. Hr11-vetureiden ajosuoritteet olivat ennen vuoden 1958 korjausta vaatimattomia, joten varmaankin korvauksia muulla kalustolla on pilvin pimein, jos Helsingin ja Tampereen välillä on Hr11-kierrossa ollut neljäkin junaparia 1956. | |
| 09.10.2016 00:32 | Eljas Pölhö: | Pekka kiitti kiinnostuksesta ja sanoi, että jos tosiaan vielä löytyy 50-60-luvun merkinnöistä kiinnostuneita, niin hän antaa kanssa kaikki muistikirjansa nettiin laitettavaksi. Eli niitä alkaa ajan kanssa tulla "PH" merkinnällä omien havaintojeni seuraksi. Nyt PH tutkii mitä Hr11 merkintöjä löytyy vuosilta 1959-60. Siihen asti Petrin arvioon on vahvistus, että diesel-kuljettajien vuorot olivat sellaisia, joissa höyry esiintyi vain äärimmäisessä hädässä (tyyppiä MK50-MK49). Diesel+höyry-kuljettajat ajoivat vuoroja, joissa saattoi olla kumpi tahansa (tyyppi P48-P41) ja lopulta "vain-höyry"-kuljettajilla oli ne vuorot, jotka ajettiin "aina" höyryllä (tuolloin yöjunat). PH:n merkinnät siis perustuvat suurelta osin Tampereen kuljettajien päiväkirjoihin ja omiin havaintoihin Helsingissä ja Tampereella. | |
| 09.10.2016 11:47 | Petri Nummijoki: | Ainakin minä olen kiinnostunut kaikista kalustohavainnoista. Varsinkin näistä vanhoista, kun ovat ainutlaatuista materiaalia. Toivottavasti on muitakin kiinnostuneita. Taisi moottorikalustoon olla vielä 50-luvun puolivälissä pätevyyksiä hyvin rajatulla joukolla kuljettajista, joten ehkä vuorokierrot oli pakko tehdä sellaisiksi, että diesel- ja höyrykaluston käytössä oli jyrkät rajat. Ilmeisesti kuitenkin Dm4-vaunuja käytettiin Hr11-vetureiden rinnalla niissäkin vuoroissa, jotka olivat pelkille diesel-kuljettajille varattuja? | |
| 09.10.2016 12:04 | Eljas Pölhö: | Pekan siteeraamissa päiväkirjoissa Dm4 ja Hr11 vuorottelivat samojen kuljettajien ajamina, joten ainakin Tampereella oli dieselkierrossa ajokortti hankittuna kumpaankin. |