08.06.2007 / Davos Platz, Sveitsi
08.06.2007 Ge 4/4 II -sarjan sähköveturin vetämä pitkä pikajuna saapumassa Davos Platzin asemalle. Junassa on tietysti ensimmäisen luokan vaunu, kuten Sveitsissä joka junassa kuuluu ollakin! RhB:n rataverkko on todella laaja 384 km pituudellaan: https://en.wikipedia.org/wiki/Rhaetian_Railway#/media/File:Mappa_ferrovie_retiche.svg
Kommentit
| 28.08.2016 00:42 | Hannu Peltola: | Kuten tämän kuvan linkissä olevasta ratakartasta voi huomata, RhB:llä on yhdysliikenne Matterhorn-Gotthardbahnille Disentiksessä. Yhdessä nämä muodostavat varsin huomattavan kapearaiteisen verkoston. | |
| 28.08.2016 02:06 | Eljas Pölhö: | Tämä sarja Ge 4/4 II (numerot 611-633) oli aikanaan RhB:n vetovoiman runko. Veturityyppi pohjautui SBB:n (valtionrautateiden) malliin Re 4/4 II. Sittemmin (1990-luvulta alkaen) malli Ge 4/4 III on vetänyt tärkeimmät junat. Ge 4/4 II suurimpana rajoitteena sanottiin olleen vaatimus pitää akselipaino alle 12,5 tonnin. Ilman vertailukohtia nämä veturit menisivät mielestäni kuvissa ihan täydestä normaaliraiteisina, joskin nokan maakuntatunniste olisi silloin aika kookas. | |
| 28.08.2016 14:22 | Hannu Peltola: | Hyvä täsmennys Eljas, nämä Ge 4/4 II:t on rakennettu Re 4/¤ II:sten jälkeen ja aika luontevaa on, että niissä on käytetty samaa tekniikkaa. Ja kieltämättä muotoilukin on hyvin samankaltainen! | |
| 28.08.2016 15:14 | Kimmo T. Lumirae: | Rohkenen olla hieman eri mieltä saman tekniikan käyttämisestä. Re 4/4 II (ja III) olivat sekavirtamoottorivetureita, joissa sähkömekaaniselta käämikytkinsäädöltä tuleva vaihtovirta ohjattiin sellaisenaan ajomoottoreihin. Niissä ei siis ole edes dioditasasuuntausta, kuten BLS:n rinnakkaistyypissä Re 4/4 :ssä, saati sitten tyristorikuormakytkintä, kuten esim. DB:n 111:ssa tai 151:ssä, tai jopa vastaavalla laitteistolla tehtävää hienosäätöä, kuten DB:n 143:ssa. Ge 4/4 II on selvästi seuraavan sukupolven veturi. Siinä on vaiheenleikkausperustainen tyristoreilla toteutettu tehonsäätö, jonka tasasuuntaama virta ohjataan tasavirta-ajomoottoreihin. Myöhemmin tehonsäädön ohjaus on uusittu prosessoripohjaiseksi hieman Sr1:ssä olleiden kokeilujen tapaan (onko Sr1:ssä muuten tehty muutostyönä tehonsäädön prosessoriohjaus koko sarjaan, löytyykö joltakulta tietoa?) |
|
| 28.08.2016 16:04 | Hannu Peltola: | Kimmo varmasti kirjoittaa asiaa! Eljashan kirjoitti, että Ge 4/4 II POHJAUTUU SBB:n Re 4/4 II:teen. Tulkitsin tämän vähän liian laveasti yhtenevään tekniikkaan. No, ainakin muotoilu on samankaltainen... | |
| 28.08.2016 20:27 | Kimmo T. Lumirae: | Joo, tarkoitukseni ei ollut halkoa millään muotoa hiuksia, mutta jäin oikein miettimään, mitä yhteistä näillä vetureilla voisi olla. Teli on erilainen, muuntaja pienempi jne jne Mutta ulkomuodon puolesta ehdottomasti kyllä, tämä on 2/3-versio Re 4/4 II:sta! Kolmas sivuikkuna, ja ristivaakuna keulalle niin äkkinäisen olisi vaikea erottaa tätä isoveljestään. Valmistusvuosista muuten: isoveljeähän valmistettiin vuodesta 1963 alkaen, ja tämän pikkuveljen ensimmäinen valmistussarja 1973. Mutta sitten tätä pikkuveljeä rakennettiin lisää 1984 ja kappas vain: SBB oli päättänyt olla tilaamatta Re 4/4 IV-sarjaa, joka jäi neljään protoveturiin, ja uusi tyyppi, josta myöhemmin tuli Re 460 / Sr2, oli vasta tulossa piirustuslaudalle taajuusmuuttajatekniikan kehittyessä, ja kun vetureita tarvittiin kuitenkin lisää, SBB tilasi vielä lisää Re 4/4 II-sarjaa eli sekä isoaveljeä että pikkuveljeä valmistettiin samaan aikaan. |