05.03.1972 / Helsinki asema
05.03.1972 1950-luvun huipputuote KIITOJUNA on jo joutunut sivuraiteelle. Kolmivaunuisia (KCik+KEis+KEi) kevytmetallisia Valmet-junarunkoja oli kuusi. Niitä vedettiin pääasiallisesti muotoon sopivilla Dm4-moottorivaunuilla ja Hr11-pikajunadieseleillä. Toki muitakin tapoja on ollut. Tässä on poikkeava kytkentä säilytysraiteella: näkeepä rungon sisäisen lyhytkytkennän melko hyvin.
Kommentit
| 24.01.2005 23:07 | Juhani Pirttilahti: | Hmm... kiva nähdä jotain vanhasta kiitojunasta väreissä. | |
| 24.01.2005 23:48 | Ilari Eskelinen: | Nämä olivat ilmeisesti aikanaan melko edistyksellistä tekniikkaa. Olisi mukava nähdä sisäkuviakin näistä. | |
| 24.01.2005 23:49 | Teemu Lokka: | Hmm.... aikansa IC juna vai ei? | |
| 25.01.2005 03:23 | Juhana Nordlund: | Tämä taitaa olla kaikkien aikojen harvinaisin kuva, jonka olen 1950-luvun kiitojunakalustosta nähnyt. Upea kuva! Omat henkilökohtaiset muistikuvani ovat sellaisia, joissa Sr12 (Dv12 2701-2760) veti näitä vaunuja reitillä Hki-Pri. Yksittäisiä Dm4:iä tai Hr11:iä muistan nähneeni Pasilassa tai Linnunlaunun vaihteissa joskus 1970-luvun ihan alussa, mutta erillään näistä mainioista kiitojunanvaunuista. Meikäläisen muistikuvat siis ovat 1960- ja 70-lukujen vaihteesta ja sen jälkeiseltä ajalta. Kuvan kiitojunakalustoa alkujaan tietysti vedettiin lähes yksinomaan Dm4:illä ja toki Hr11:lläkin. Ihan kuin olisin joskus nähnyt jossain kuvan Hr1:n eli Ukko-Pekankin vetämässä tällaista vaunustoa? Poikkeustilanne? | |
| 25.01.2005 06:12 | [Tunnus poistettu]: | Nämä meni hylkyjonoon yllättävän nopeasti, kummaa eihän aluimiini edes ruostu. Joten ruosteporeidenkaan ei olisi luullut vaivaavan. Muotoilukin on mukavaa "justiinamallia" | |
| 25.01.2005 07:24 | Lauri Helke: | Suomen rautatiemuseo päätti sitten antaa mennä tuonkin sarjan romuksi. No, enpä lähde kommentoimaan museoalan "ammattilaisten" toimintaa. | |
| 25.01.2005 08:58 | Ilari Eskelinen: | Muistaako kukaan, minkänäköinen matkustamo näissä oli? Oliko se enemmän puuvaunutyyppinen, sinistä kalustoa vastaava vai jotain ihan muuta? | |
| 25.01.2005 09:08 | Juha Vuorinen: | Jack ja kumppanit: yksi KCik-päätyvaunu on säästynyt ja makaa tälläkin hetkellä haapamäellä. Jos se matkustamo kiinnostaa, niin tervetuloa talkoisiin(!), eiköhän siinä samalla ehditä vähän kiitojunanvaunua katsastaa... | |
| 25.01.2005 09:24 | Ilari Eskelinen: | -> Juha Vuorinen: Kyllähän tuo kiinnostaisi talkoisiin tulla. Se ei vaan täältä pohjoisesta käsin ole aina niin yksinkertaista. Tarkoituksena olisi kuitenkin tulla joku viikonloppu käymään. Miten talvella tuo majoituspuoli muuten siellä Haapamäellä onnistuuu? | |
| 25.01.2005 16:46 | Eero Heinonen: | Haapamäellä on majoitus käytössä tallissa sisällä salonkivaunu A 91 ja ulkona tarvittaessa käytössä postivaunu Po ja entinen A 2, eli Cmc. | |
| 25.01.2005 17:22 | Antti Busk: | Sattuisiko sinulla Jorma olemaan lisääkin kiitojunakuvia? | |
| 25.01.2005 21:32 | Jorma Rauhala: | On joku heikko esitys, mutta ei färeissä. Vain myöhempi Jvj-junakombinaatio on färillinen. Näkyisiköhän Juhanilla jonkin höyryn takana Kiitojunaa? | |
| 25.01.2005 22:07 | Jorma Rauhala: | Kiitojunan matkustamon istuimet olivat 2.lk:ssa kahden istuttavia putkisohvia, pehmustettu vaahtokumilla ja päällystetty punaisella plyyshillä. 1 lk:ssa oli sinisellä plyyshillä päällystetyt jousipehmustetut NOJATUOLIT. Samoin 1 lk:ssa oli sähköistetty keittiö, josta tarjoiltiin koko junaan oikeita ruoka-annoksia jne. KEis-vaunussa oli sähkökeskus, dieselmoottorin käyttämä generaattori kehitti sähkövirran. Vesilämmitys ja ilmastointilaitteet. Lisää tietoa VR:n 100-v historiikista. Muistelen, että 1.lk:n nojatuoleja pystyi, ainakin päädyssä, kääntelemään hieman mieleiseensä suuntaan ja katsella vaikkapa peräpään maisemia kulmaikkunoista. Jokin kiva kuva on 1.lk:n päädystä julkaistu VR:n esitteessä. Kehtaisikohan sellaista skannata tänne, vai onko se epäsopivaa? Joka tapauksessa KIITOJUNA on ollut aikanaan paljon hienompi ilmestys kuin jokin nykyajan IC. | |
| 25.01.2005 22:16 | [Tunnus poistettu]: | Joo kyllä Dm nelkkuja tuli jonkun verran kuvattua värille linja-ajossakin kiitojunan runkoineen vaikka höyryajan edustaja olenkin. Joskus tuli kuvattua kiitojunan runkoja kytkettyinä myös Hr11:sta kanssa (Turun junissa) ja jopa Hr13 (nyk Dr 13:sta) kytkettyinä pääradalla liikkuneissa pikajunissa. - Ehkä jossain vaiheessa kaivelin niitä esille. Olen kuitenkin pääsääntöisesti toisenlaisten kiskokulkuneuvojen kuvaaja. | |
| 09.12.2006 17:07 | Aleksi Perkio: | mitä pendo on tämän rinnalla?! | |
| 27.02.2008 16:03 | Pekka Rautanen: | Noikin katosi niin nopeasti :( | |
| 27.04.2020 11:21 | Hannu Vesamäki: | Eikös pääsyy Dm4 runkojen romuttamiseen ollut heikko voimansiirto, joka ei tahtonut kestää. Ei niinkään kori. | |
| 27.04.2020 12:40 | Petri Nummijoki: | Tarkoitatko Dm4-vetovaunuja vai kiitojunarunkoja? Kuvan http://vaunut.org/kuva/86928 yhteydessä Eljas erittelee syitä, miksi ne jäivät melko lyhytikäisiksi. Minulle ei tule mieleen, että voimansiirron heikkous olisi Suomessa ollut erityinen ongelma, kuin prototyyppiasteelle jääneissä Hr11-, Sv11- ja Vv12-vetureissa, Vr11/Dv11-sarjassa, Dr15-koeveturissa sekä ehkä Sr1:ssä 80- ja 90-lukujen taitteessa, kun niillä ryhdyttiin vetämään yli 1500 tonnin tavarajunia mutta ajomoottoreita ei vielä oltu varustettu lämpötilavahdeilla. |
|
| 27.04.2020 20:50 | Juhani Pirttilahti: | Mulla on jotain Valmetin papereita, jossa käsitellään kiitojunarungon telien vaihtamista Minden-Deutz teliin. Luonnos on päivätty 13.9.1960 muttei koskaan toteutettu. |