??.??.1964 Lämmittäjä kurkottaa ikkunasta nähdäkseen lähtöheilautuksen. Savupiippu on Porin radalle päin.
09.10.2016 11:22 | Arto Hellman: | Onkos tämä se "kolmen kirveen kone" :)? | |
04.02.2017 18:06 | Harri Valoma: | .. veturissa ja laivassa on korsteeni... ;-) |
|
04.02.2017 19:11 | Petri Sallinen: | Ivalon ja Airaksen mukaan höyryveturissa on savutorvi :) | |
09.06.2024 00:53 | John Lindroth: | Ansiokas nostalginen kuva HV ajalta! | |
09.06.2024 09:17 | Petri Nummijoki: | Olisiko Tampere-Vammala-ruuhkapaikallisjuna kysymyksessä? Poriin asti kulkevista matkustajajunista H461 lienee ollut 1960-luvulla yleisin Hv-juna mutta sen lähtöaika oli Tampereelta aamuyöllä klo. 4:00 jälkeen, joten tuskin sopii kuvaushetkeen. Helsingistä saapuneiden iltapikajunien jatkoyhteydet P45 ja H43 Poriin olivat varmaankin yleensä Dm4-vetoisia tuohon aikaan ja vaikka Hv2 olisi ollut tuuraamassa niin konduktöörivaununa olisi jälkimmäisissä luultavimmin EFi eikä F. | |
09.06.2024 10:16 | Erkki Nuutio: | Täsmällinen muistikuva on kadonnut neuroavaruuteeni. Kyse oli Porin iltajunasta, johon ilta-aurinko helotti jo melko alhaalta Rongankadun suunnalta |
|
09.06.2024 12:31 | Timo Salo: | Tuntuu jotenkin hassulta ajatella, että hyvin todennnäköisesti on ollut tuon kaunottaren vetämässä junassa... (Ja kivaa oli mukavan savuntuoksun tulviessa nokkaan. Onko tuolla nyt sitten koivuklapeja, vai hiiltä tenderissä. Piipusta kai(?) sen näkee ainakin) | |
09.06.2024 19:28 | Erkki Nuutio: | Halkokausi päättyi Tampereella Hv4 -paikallisjunien myötä (lähinnä Toijalaan ja Orivedelle) noin alkuvuonna 1962. Varsinaiset paikallisjunat Vammalaan ja Poriin olivat olleet jo tällöin joitakin vuosia pääosin lättiä. Viimeisiä halkoja poltteli ilmeisesti Hv4 751 Perkiön varikkotyömaan lämmittäjänä kevättalvella 1964 : http://www.vaunut.org/kuva/97527?tag0=0%7CHv4%7C751 . |
|
09.06.2024 21:48 | Petri Nummijoki: | Kesään 1962 ehdittäessä Tampereella oli Hv2- ja Hv3-vetureita yhteensä jo 13 kpl (590-593, 777-785), joten Hv4-vetureille ei varmaankaan ollut Tampereen varikon omassa käytössä enää säännöllistä tarvetta. Porin ja Haapamäen välillä ajettiin kai kuitenkin yhtä henkilöjunaparia Hv4-vetureilla noin kesään 1963 asti ja ko. junan aikataulusta johtuen kiertoon tarvittiin samanaikaisesti kaksi veturia. | |
12.06.2024 12:35 | Petri Nummijoki: | Jos kysymyksessä on iltajuna ja Poriin asti matkalla niin voisiko kuvausvuosi olla silloin paria vuotta aikaisempi eli 1962? Siinä tapauksessa 777 olisi vasta hiljattain Tampereen varikolle siirtynyt. Jos tilastoa on uskominen niin vuosi 1962 olisi viimeinen, kun Poriin asti kulkevissa henkilöjunissa on käytetty runsaammin höyryvetoa. 1963 on Peipohjan ja Porin välille (38 km) tilastoitu höyryveturiajoa henkilöjunissa enää 4000 km molempiin suuntiin eli vaihteluväli on 93-118 junaa vuoden aikana. Talvella 1963 oli neljä viikkoa kestänyt rautatielakko, joten tämä huomioiden voisi arvioida säännöllisen höyryveturikäytön päättyneen Porin henkilöjunissa viimeistään kesäaikataulun 1963 alkuun mennessä. 1964 on Peipohjan ja Porin välille tilastoitu höyryvetoisia henkilöjunia alle 500 km (enintään 13 junaa vuoden aikana) ja 1965 ei enää lainkaan. Sen sijaan Tampereen ja Peipohjan välille on tilastoitu höyryvetureille merkittävää ajoa henkilöjunissa vielä 1964 ja jonkin verran jopa 1965, joten Vammalan junista olisivat tästä päätellen poistuneet myöhemmin. Porin radan pikajunissa höyryvetureiden säännöllinen käyttö lienee päättynyt suunnilleen helmikuun lopussa 1962 eli siihen, kun Jämsänkosken makuuvaunuvuoro lopetettiin ja Jämsän radan junissa käytetty Dm4 voitiin siirtää Porin radalle kiertoon P45/H470. Tämä tosin oli jo aikaisemmin Hr11-juna mutta tilastosta tulkittuna ehti olla välillä höyryvetureilla sen jälkeen, kun Hr11-veturit siirrettiin keväällä 1961 Turun kiertoihin. |
|
12.06.2024 16:56 | Erkki Nuutio: | Varmuutta vuodesta en pysty tälle kuvalle antamaan, koska menetin kaikki negani jo vuosikymmeniä sitten. 1964 -merkintä johtuu osin siitä, että ostin Canon -puolikinokameran kesätyötuloillani elokuun lopulla 1964. Kuvan epätarkan vaikutelman perusteella oletan että Canon olisi ollut kamerana. Kyllä puolikinollakin sai teräviä kuvia 13x18 -kokoon asti, jos kuvausarvot olivat kohdillaan. Mutta ei kun nämä eivät olleet kohdillaan ja filmimateriaalikin oli veturikuviin vähemmän sopiva (kuten tässäkin kuvassa). Ennen Canonia kuvasin kesästä 1961 alkaen isältä jääneellä Zeiss-Ikon Nettar 6x6-kameralla. Sen haitta kaltaiselleni perehtymättömälle näppäilijälle oli mm. valotusmittarin puuttuminen ja onneton tähtäin. 1962 tuntuu aikaiselta, mutta varma en siis ole. Kesän 1963 olin sukulaisella Järvenpäässä, mutta näppäilin taas Tampereella alkusyksyllä. Pahoittelen epätäsmällisyttä, mutta kyse oli 14...15-vuotiaasta lapsesta ilman neuvojia. Rahaakin oli vain kehitykseen ja 6x6-paperikuvaan. Varma olen siitä, että kyse on ilta(pika)junasta, lähinnä P45 (lähtö 18.07). Ajankohta on elokuun loppu - syyskuun alku. Ilta-aurinko on jo matalalla, mutta H43 (lähtö 20.35) lienee liian myöhäinen. |
|
12.06.2024 18:16 | Rainer Silfverberg: | Tämä kuva on kuitenkin hyvin edustava eikä ajan hammas ole syönyt sitä. | |
12.06.2024 19:32 | John Lindroth: | Auringonlasku Tampereella 26.8.24 on klo 20.50.Toisaalta silloin ei kelloa siirretty. | |
12.06.2024 20:26 | Kurt Ristniemi: | 1. syyskuuta 1964 aurinko laski Tampereella klo 19.33. | |
12.06.2024 22:33 | Esa J. Rintamäki: | Herra Petri: - mikäli muistan oikein, Jämsä sai Dm4:n silloin, kun Dm2 nro 19 oli törmäillyt siellä "linjakohtauksen" merkeissä. Tieto on peräisin Hpk jnl Soini Sauron valokuvien perusteella saamastani käsityksestä. (Huom. Ei-tarkistettu, joten älä ota tosissasi!) |
|
13.06.2024 00:29 | Petri Nummijoki: | Jos kello on 18:00 pintaan ja vuosi 1964 niin entä sellainen teoria, että tämä ei olisi lähtevä juna vaan esim. Toijalasta hetki sitten Tampereelle saapunut? Tilastoon ei ole merkitty Porin radalle höyryvetoista pikajunaliikennettä vuosina 1963 ja 1965 lainkaan eikä vuoden 1964 osaltakaan suunnassa Peipohja-Tampere. Tampere-Peipohja-välille ilmoitetaan pikajunakilometrejä alle 500 vuonna 1964 eli enintään 5 junaa vuoden aikana. Todella harvinaisilta vaikuttaisivat höyryvetoiset pikajunat Porin radalla vuoden 1962 jälkeen ja vuoden 1962 osaltakin (57-65 junaa suunnassa Tampere-Peipohja ja enintään 5 junaa suunnassa Peipohja-Tampere) rajoittunee säännöllinen käyttö vain alkuvuoteen. | |
13.06.2024 09:10 | Erkki Nuutio: | Kyllä juna on lähtöpuuhissa Poriin. Se on Poriin lähtevien junien lähtöraiteen pohjoispäässä. Laiturivaunujen tarvitsema lankutus laiturin päässä näkyy veturin edessä. Tämä on vakiopaikka Porin iltajunalle. Minulla on paperikuvia iltajunasta myös Hv3 782 edessään melkein samassa kohdassa kuvattuna ja 782:n perässä on samanlainen lyhyt konduktöörivaunu. Varmaa vuotta minulla ei tästäkään ole. Ylipäätään en ole koskaan havainnut että Toijalasta päin tullutta junanrunkoa olisi siirretty edelleen Poriin lähtevälle raiteelle. Kakkosraiteen tukkinut Helsingistä saapunut pikajuna oli luultavasti yhä paikoillaan |
|
13.06.2024 10:19 | Petri Nummijoki: | Onko 782:stä otettu kuva teknisesti samanlainen, kuin tämä? Hv3-veturit 781-785 siirrettiin Tampereelta Kouvolan varikolle syksyllä 1963, joten ainakin 782:n kuva täytynee olla vanhempi, kuin 1964 otettu. | |
13.06.2024 13:33 | Erkki Nuutio: | 782 -kuvan terävysvaikutelma paperikuvasta arvioituna viittaa 6x6 -kameraan. Kesä 1962 on todennäköisin, mutta 1963 lienee myös mahdollinen. | |
13.06.2024 19:34 | Erkki Nuutio: | Todistelen epäsuorasti, että 1961...1964 ja ehkä vielä vähän sen jälkeenkin olivat Tampere - Pori -veturijunissa vain Hv1...3 mahdollisia. Höyryistä EI niissä käytetty : Hv4 ja Hk2 (ehkä ennen 1960 käytettiin). Ei koskaan käytetty Tk3, Tv1 tai Tv2. Ei myöskään Hr1, Tr1. Dieseleistä EI niissä käytetty Sv11, Vv15, Vv16, Sv12, eikä tietenkään myöskään Hr12. Dieseleistä näin Tampereella 1961...1967 Hr11:n vain ainokaisen kerran, enkä silloinkaan Porista tulleena tai sinne menevänä. Dm4 vetovaununa saattoi olla käytössä jollakin aikavälillä, mutta muistiini ei sitä ole jäänyt välillä 1961...1966. Siten Hv1...3 lienevät ainoat mahdolliset + lätillä hoidettiin tiheästi pysähtyvät junat. Tällä suunnalla ei lättiä mielestäni käytetty nopeina ja harvoin pysähtyvinä (pika)junina, päinvastoin kuin Itä-Suomessa. En muista katkaisiinko joitakin pitkiä Helsingistä tulleita 2 raiteelle tulleita ja osin Porin junien lähtöraiteelle jatkuneita pikajunia niin, että alkupään vaunut jatkoivat pikajunana Poriin ja loppupään pikajunana Haapamäen suuntaan (ennen Parkanon rataa). LISÄYS (korjattu): Vuodenvaihteessa 1966/67 oli tilanne jo toinen siten, että Linnavuoressa harjoitellessani palasin Sv12:n vetämässä Porin junassa H464 Siurosta (16.32) Tampereelle. Menosuuntaan Tampere -Siuro kuljin lätällä. Se lähti Tampereelta 6.15 (Siurossa klo 6.51 ja sieltä kipin kapin kävellen Linnavuoreen). Aamuherätys kotoa Kalevasta oli noin klo 5.00 . |
|
13.06.2024 22:42 | Petri Nummijoki: | Auvisen ja Pyrhösen Harmaan kiitojunan tarina-kirjassa on työkirjoista poimittuja kalustomainintoja Porin radalta sivuilla 173-176. Sieltä löytyy useita Dm4-havaintoja 60-luvun alkuvuosilta kierrosta H43/P46 Tampere-Pori-Tampere sekä maaliskuusta 1962 lähtien myös kierrosta P45/H470 samalla osuudella. Tietysti myös Porin kiitojuna MK49/50 oli Dm4-vetoinen. Tältä pohjalta en näkisi aihetta epäillä Rautatietilaston erehtyvän, kun siellä (vuoden 1961 ja Hr11-ajan jälkeen) on vaunujunat merkitty pääasiassa moottorivaunuilla hoidetuiksi 1960-luvun puoliväliin asti. Vuodesta 1960 lähtien Dm4 oli VR:n ainoa käytössä ollut moottorivaunutyyppi Porkkanajunien valmistumiseen asti, koska kiskoautot tilastoitiin erikseen, joten moottorivaunumerkinnät ovat pakosti Dm4-vaunuja. Hr12 ei ollut vakituinen vetäjä Porin radan matkustajajunissa noin varhain mutta juhlapyhien ruuhkaliikenteessä kulussa ollut lisäpikajuna P42B Pori-Helsinki merkittiin aikataulukirjassa Hr12-vetoiseksi jo hyvin varhain. Tilastosta päätellen Porin radalla olisi kulkenut vuosina 1962 ja 1963 noin tusinan verran dieselveturin vetämiä pikajunia molempiin suuntiin yhden vuoden aikana eli vastaisi paria vuoroa juhlapyhää kohti. Tässä mielessä aikataulukirjan merkintä Hr12-veturin käytöstä ei ole välttämättä pelkkää teoriaa. Sen sijaan pidän todennäköisenä, että Hr1:llä ajettiin säännöllisesti Poriin P45/H470 noin ajalla kesäkuu-joulukuu 1961 eli Hr11-kauden jälkeen. Tosin ainoa varma havainto Hr1:stä Porin radalla taisi olla joulun 1961 ruuhkaliikenteen P45:stä. Mutta vuoden 1961 rautatietilastossa on laskettu vetureiden keskipainoksi 108-109 t Tampereelta Porin suuntaan kulkevissa pikajunissa eli käytännössä P45:ssä. Jos tammi-maaliskuu ajettiin 66 t painavilla Hr11-vetureilla niin loppuvuoden osalta vetureiden keskipainon pitäisi olla yli 120 t mutta Hv1-3 painoivat täysin säiliöin 90-101 t ja tilastossa ei käsittääkseni edes käytetty veturin maksimipainoa vaan keskipainoa. Jollain Hv-vetureita selvästi painavammalla on siis pitänyt ajaa monta kertaa. P45/H470 sopisi myös hyvin Hr1-kiertoon, koska vuoden 1961 kesäaikataulusta lähtien H47/TK40 ei ollut enää kulussa Helsingistä asti vaan osuudella Riihimäki-Tampere ja ainakin aikataulukirjan mukaan se vaihtui tässä yhteydessä Hr1:ltä Hv-vetureille. Kysymys kuuluu, mihin junaan iltapäivällä Seinäjoelta Tampereelle H54:ssä saapunut Hr1 meni, jos jatko TK40:ssä etelään ei ollut illalla mahdollinen? Mikäli veturi jatkoi vasta aamuyöllä P95:ssä Pieksämäelle tai P96:ssä Helsinkiin, tulisi Hr1:lle yli puoli vuorokautta joutilasta aikaa Tampereella. Miksi sitä ei olisi hyödynnetty käymällä välillä Porissa, kun veturi ehti hyvin ko. reissun tekemään? |
|
13.06.2024 23:31 | Esa J. Rintamäki: | Pistänpä lusikkani tähän sekahedelmäsoppaan minäkin: VR:n juhlakirjojen (1962 ja 1987) sivuilta lainaan "jotain", mitä tulee kiskotukseen Tampereen - Porin rataosalla: Tpe - Pri, vuosina 1957 - 58: kiskonvaihtoa: K30 -> K43 (132,5 ratakilometriä) Pej - Rma, vuonna 1958: kiskonvaihtoa: K30 -> K43 (46,7 ratakilometriä) Pri - Mn, vuonna 1960: kiskonvaihtoa: K30 -> K43 (11,0 ratakilometriä) (K30 on porvoolaismuseorautatieläisten kielellä: "rautalankakiskoa".) Laajaa sepelöintiä on jo suoritettu - - - Tampereen - Porin radalla - - - . "Radan sepelöinnin yhteydessä on aina pyritty suorittamaan muukin radan peruskorjaus, jotta rata, sitten kun se on saanut myös uudet kiskot, olisi kaikin puolin kunnossa." (VR 1962, s. 132) K43-kiskotus mahdollisti raskaiden vetureiden käytön, eli juuri Hr1, Hr11 ja Hr12 käytön Porin-tiellä. VR 1987: "Tampereen - Porin radalla valmistui [v. 1962] kolme rataoikaisua, yhteispituudeltaan 4,1 km. Tällä radalla jatkui myös sepelöintityö pääasiassa Peipohjan ja Porin välillä 34,2 km:n matkalla." 1964: "Porin radalla valmistui liikennöitävään kuntoon kolme rataoikaisua. Kiikan ja Äetsän välinen oikaisu oli 1,1 km pitkä ja Vihnusjärven oikaisu 1,8 km. Heinoon oikaisusta valmistui osa eli 1,9 km." 1965: "Porin radalla saatiin Heinoon rataoikaisu kokonaisuudessaan käyttöön, ja Tampereen - Lielahden välillä oli käynnissä kaksoisraidetyömaa, johon liittyi myös pieniä oikaisuja." 1966: "Risteen oikaisusta Porin radalla saatiin 2,6 km pituinen osa liikenteelle 27.9.1966. Rata oli kiskotettu K54-kiskoilla. Koko oikaisun pituus on 5,5 km. Aikaisemmin liikenteelle avatulla Heinoon oikaisulla tehtiin penkereen vahvistamispaalutusta ja viimeistelytöitä." 1967: "Porin radalla valmistui Risteen oikaisu kokonaisuudessaan käyttökuntoon 6.6.1967. Se oli kiskotettu K54-kiskoilla ja sepelöity. Oikaisu lyhensi ratapituutta 713 m." "Lielahti - Pori - välin parantamistyöt alkoivat v. 1979. Tavoitteena oli C-luokan rata varustettuna K54-kiskoilla ja sepelitukikerroksella. Suunnitelmiin sisältyi seitsemän rataoikaisua, joista ensimmäiset valmistuivat 1980-luvun alussa. Parannustyöt ja oikaisut valmistuvat 1990-luvun vaihteessa. Tavoitenopeudet radalla ovat 120 km/h ja osin 140 km/h." |
|
14.06.2024 09:55 | Erkki Nuutio: | Mainioita asiantuntijakommentteja Petriltä ja Esalta. Ei korjattavaa eikä huomautettavaa. Koko maata sekä Hv1...3 ja Tk3 -sarjojen (ja viimeiset Tv1:t) poistoja 1963-1967 koskien oli keskeinen tekijä Sv12 (Dv12) -veturien tulo vuodesta 1963 alkaen (6 kpl 1963, 26 kpl 1964, 16 kpl 1965 ja 20 kpl 1966). Onko näiden jaosta valmistuttuaan eri konepiireille/varikoille ajoitettua yhteenvetoa? |
|
14.06.2024 11:19 | Petri Nummijoki: | Sv12- ja Sr12-vetureiden valmistuminen oli varmasti keskeinen tekijä Tv1-2-vetureiden poistumisessa sekä myöhemmin osassa Hr1- ja Tr1-poistoistakin ja Tk3-vetureihinkin vaikutti etenkin välillisesti sitä kautta, että Vr11-, Vv15- ja Vv16-vetureita riitti entistä enemmän vaihtotöihin ja jakelujuniin. Mutta Hv1-3-vetureiden poistumisessa ei Sv12- ja Sr12-sarjoilla tainnut olla lopulta kovin suurta roolia vaan Hv:n osalta vaikutti enemmän Lättähattujen lisääntynyt määrä, Dm4-vaunujen siirtyminen Lättähattujen tieltä entistä enemmän kaukoliikenteeseen sekä raskaan sarjan vetureiden (Hr1, Hr11, Hr12) lukumäärän kasvu ja ajopiirien laajentuminen ratojen kunnon parantuessa. Perustelu on siinä, että Hv1-3-sarjoilla ajettiin esim. 1956 yhteenlaskettuna noin 9,1 miljoonaa kilometriä mutta vuoden 1964 lukema oli enää 2,1 miljoonaa kilometriä ja käytännössä 1964 ei ollut Sv12-sarja ehtinyt vaikuttaa Hv1-3-vetureihin vielä juuri mitään. Sv12-vetureita saatiin kaupalliseen ajoon vasta 1964 lähtien ja aluksi lähes pelkästään tavaraliikenteeseen. Sv12-vetureiden vuoden 1964 kilometrisuoritteesta vain 4 % tuli henkilö- ja pikajunista. Noin vuodesta 1965 lähtien ehkä esiintyi sitä, että aivan viimeisiä jäljellä olevia Hv1-3-vuoroja siirtyi Sv12- ja Sr12-vetureille, joka saattaa ylikorostaa jälkimmäisten merkitystä Hv-vetureiden korvaajina. Sv12-vetureista numerot 2501-2532 sijoitettiin uutena Ouluun, 2533-2556 Seinäjoelle ja 2557-2568 Pieksämäelle. Sr12-vetureista ensimmäinen erä eli 2701-2712 sijoitettiin Helsinkiin. Muilla 1960-luvun puolella valmistuneilla Sr12-vetureilla 2713-2748 sijoitusvarikot vaihtelivat jo alkuvuosina. Varmastikin Tampereen voi sanoa olleen 2712:n jälkeen valmistuneiden Sr12-vetureiden tärkein käyttövarikko alkuaikoina mutta muutamia tästä erästä oli myös Helsingissä, Seinäjoella, Oulussa ja Pieksämäellä. |
|
16.06.2024 11:43 | Erkki Nuutio: | Kiitos selventävistä tiedoista Sv12/Dv12:n käyttöönotoista sekä arviosta sen ja raskaan kiskotuksen vaikutuksista mm. Tv2 -vetureihin. 8.64 tein VR:n kuukausilipulla Suomi-kierroksen. Pettymys oli tällöin todeta Oulun Tv2:t ulkojonossa ruostumassa, ehkä suoja piipun päällä. Puolikino-paperikuviani on säilynyt, mutta niitä ei ole täällä. Tapion ja Ilkan kuvia ulkojonosta löytyy täällä. Sensijaan löytyy täältä kuvani suuresta Tv2 -romutuksesta Joensuussa 8.67 http://www.vaunut.org/kuva/113194?tag0=0%7CTv2%7C: Tein harjoitteluni päätyttyä Lokomolla heinäkuun lopulla 67 taas Suomi-kierroksen VR:n kuukausilipulla. Anti oli höyrymielessä niukempi eikä junalla enää päässyt monille paikkakunnille, joille vuonna 64 vielä pääsi. Löytyi toki mm. Raahen 135, Eskolan veturijono ja Hyvinkään Knp:n HV1 575, josta jäljempänä. Yöpymiset kiertomatkoilla olivat alempaa reppuritasoa. Harjateltta, makuupussi, toilettivehkeet ja puolikinokamera kassissa ja kävellen leirintäalueelle - jos löytyi. Joskus tuli kylmä yöllä, koska rullattavia muovipatjoja ei ollut tarjolla eikä ollut sellaiselle tilaakaan kassissa. Kerran tulin illalla Haapajärvelle. Sumu oli niin tiheä ettei viittä metriä pidemmälle nähnyt. Oli pakko leiriytyä aseman nurkille. Aamulla kun sumu oli hälvennyt tulivat ystävälliset poliisit herättämään. Totesin telttautuneeni urheilukentälle. Tietysti kävin taas Rautatiemuseossa Helsingissä. Museon Arne Boström kertoi veljensä Bore Boström perustavan Veturien Ystävät ry:tä. Hän lupasi lähettää tiedon missä ja milloin perustava kokous on. Ei lähettänyt tietoa. Niinpä tulin vasta 9.67 jäseneksi n:o 15. Säästyinpä yhdistyksen huomionosoitukselta perustajajäsenilleen 50-vuotisjuhlassa. Pidän yhä luultavana loppukesää 1964 oheisen Hv2 777:n kuvaamiselle. On varma havainto (valitettavasti ei valokuvaa) Toijala-Tampere H409 -junasta sen pysähtyessä jonain 8.67 arkiaamuna Hatanpäällä klo 6.28. Olin siellä kertomassa terveisiä Lokomon aikaiselle työkaverilleni. Höyryveturit Valtionrautateillä mukaan Hv2 779 poistettiin liikenteestä 11.67. Se oli luultavimmin Hatanpäällä 8.67 seisahtunut veturi. 777 puolestaan poistettiin liikenteestä 5.1965. Estettä sen käytölle Porin junan edessä vuonna 1964 ei liene. Tuskin hiilikirjanpitokaan eritteli tamperelaishiiliä Toijalan suuntaan samoista hiilistä Porin suuntaan. Lokomon ensimmäinen, Hv1 575 poistettiin liikenteestä 4.65. Sitä ennen se piipahteli joskus Tampereellakin. Kuvasinkin sen sumusäällä syksyllä 1964. 8.67 se oli jo pahoin ruostuneena Hyvinkään knp:llä. Sain vuonna 71 kuvallisen kirjoitukseni siitä Tekniikka-kuukausilehteen. Kuinka ollakaan muutama viikko sen ilmestymisen jälkeen Aamulehti uutisoi, että RR Oy oli sopinut 575:n ulkoisesta kunnostuksesta ja siirrosta Lokomon pääportille. Ehkä sopimusta oli valmisteltu jo ennen kirjoitustani. Lokomo on siirtymässä Lahdesjärven alueelle. Toivon että arkkitehdille annetaan tehtäväksi sijoittaa 575 tulevien rakennusten sisään, vastaanottotilan komistukseksi. Hyvin valaistuna ja jopa liike+ääni -animoituna siitä tulisi vaikuttava kokemus tulijoille. |
|
18.06.2024 10:50 | Petri Nummijoki: | Mikä on varsinaisesti syynä sille, ettei Vammalan juna voisi olla kysymyksessä? Kyllähän klo. 16:15 aikoihinkin on jo ilta-aurinko, kun mennään tarpeeksi pitkälle syksyyn. Jos vuoden 1964 aikana ajettiin tilaston mukaan 1-5 kertaa pikajuna höyryveturilla Tampereelta Poriin niin voihan sellainen olla sattunut kameran eteen mutta jos Vammalan juna ajettiin höyryllä ehkä noin 350 kertaa 1964 niin sellaisen kuvatuksi tuleminen olisi todennäköisempää. Lisäksi pitäisin F-vaunua edelleen erikoisena valintana pikajunaan, koska siitä aiheutuu nopeusrajoitus mutta paikallisjunaan sopisi oivallisesti. P45:n vaunut tulivat vuodesta 1959 lähtien Helsingistä Tampereelle P61:n keulaan liitettyinä. Harmaan kiitojunan tarina-kirjassa sivulla 169 on P61 kuvattuna Helsingissä syksyllä 1962 ja siitä erottuu ensimmäisinä vainuina EFi ja Eis. | |
18.06.2024 12:43 | Erkki Nuutio: | Oletettamani vaihtoehdot ovat siis P45 Poriin (18.07) ja H43 niinikään Poriin (20.35). H473 Vammalaan (16.15) tuntuu liian aikaiselta. Klo 16 aikoihin oli samoihin aikoihin lähdössä höyryjunia Oriveden ja Toijalan suuntaan ja pikajuna Turkuun. Jälkimmäinen saattoi kylläkin jo olla dieselvetoinen, vaikkakin Turun Hv1:t olivat vielä käytössä. Tulevia junia ei ollut tulossa Porin suunnalta, mutta muualta kyllä. Klo 16 aikoihin olisin luultavasti ollut aseman eteläpäässä. Sieltämyöskin pääsi nopeammin mahdollisia hiilitäydennyksiä kuvaamaan. Kesällä 1964 olin posteljooni ja syksyllä koulussa, joten näppäily onnistui paremmin myöhemmin kuin klo 16 aikoihin. Tätä tieteellisempiä perusteluja ei minulla jälkikäteen ole. |
|
18.06.2024 12:57 | Teppo Niemi: | Museorautatieyhdistys oli saanut jostakin ilmeisestikin lähes täydelliset Tampereen liikennejakson /-piirin tiedotteet 1940-luvun lopult 1970-luvun loppupuolelle..Niissä oli kerrottu myös henkilöjunien kokoonpanoja. Harmi, kun niitä.ei 1980-luvun loppupuolella katsottu säilyttämisen arvoisekI, vaan ne siirettiin siivousvimmassa harmaaseen roskapönttöön ja edelleen sitten kaatopaikalle. | |
18.06.2024 14:20 | Esa J. Rintamäki: | Reagoinpa herra Erkin aikataululliseen kommenttiin: - joudun vain valitettavasti toteamaan, että kuvan ajankohtaan kuuluvaa turistia ei minulla ole, vaan sen sijaan kevätturisti 1963, eli ajanjaksolla 1.3. - 25.5.63. Tämä kuitenkin lienee jokseenkin lähellä...? Tampereelta Porin suuntaan lähteviä: H 469 (kiskoauto), lähtö Tpe klo 14.10, tulo Pri klo 17.03. Tämä oli muodostanut vaihtoyhteyden junalta MK 56 (kiitojuna Vaasasta Helsinkiin), tulo Tampereelle klo 12.32. Samoin 469 oli vaihtoyhteytenä junalle P 92, tulo Tpe klo 13.45. Se oli lähtenyt Spank Hillistä (Pieksämäeltä) aamukahdeksan tienoilla henkilöjunana H 92. Pikajunaksi se oli degeneroitunut Haapamäellä. P 92 sitten jatkoi matkaansa Helsinkiin, lähtö Tpe klo 14-reikä-reikä ja tulo Hki klo 17.00. Tosin 469:ään kerkesi myös junalta H 54 (postijuna?), tuloaika Nääsvilleen klo 13.17. Juna H 54 oli lähtenyt Vaasasta aamusella, klo 4.50. Verkkaisena kulkijana se oli Orivedellä odottanut junaa MK 56 (joka ei pysähtynyt Orivedellä), jonka se päästi ohitsensa. H 54:n pääteasema oli Tpe. 54:sta tulleita vaunuja (1. ja 2. lk, Vs - Tpe - Hki) liitettiin junaan P 92. Etelästä päin 469:ään kerkisi Riksusta tulleelta lätältä H 403, tulo Tpe klo 13.57. P 357 Turusta oli tullut Tampereelle klo 11.55 ja Helsingistä Ouluun kulkeva P 67 oli piipahtanut Tampereella klo 12.08 / 12.20. H 473 (veturijuna, arkisin, paitsi lauantaisin ja aattopäivinä, vain 2. lk vaunuja sekä työläisvaunuja Tampere - Siuro). Lähtöaika Tampereelta klo 16.15 ja tuloaika Vammalaan (ruotsiksi: "Invaliditet", heko heko!) klo 17.53. Verkkaisen rauhallisesti kulkenut juna: 59 km matkaan kulutti aikaa 1 tunnin ja 38 min.! (Pakostakin ollut höyryveturi vetämässä?) Samoihin aikoihin lähti työpäivisin kulkenut H 425 Tampereelta Orivedelle, lähtö klo 16.23. Toisen luokan vaunuja, ilmiselvästi veturijuna ja työläisvaunuja Tampere - Haviseva. (Ei pysähtynyt Kivilouhimon seisakkeella.) Tuloaika Orivedelle klo 17.42. Edelleen: Tampereelta lähti pikuri P 358 Turkuun klo 16.05 ja veturijuna H 408 (kulussa joka päivä) kohti Toijalaa klo 16.15, vaunuluokkana 2. Pysähtyi ässänä (eli tarvittaessa) lauantaisin, aattopäivinä ja sunnuntaisin Sääksjärvellä ja Kuljussa. Muuten pysähteli Hakkarista alkaen joka pysäkillä, kunnes tuli Toijalaan klo 17.11. (Mahdoinkohan tulkita H 408:n pysähdyspolitiikan oikein, minä vaan kysyn?) Tampereelta lähti myös H 410 klo 16.25 arkisin, ei la eikä pyhäpäivien arkiaattoina. Sekin oli ilmiselvä veturijuna, 2. luokan vaunuilla ja työläisvaunuja Tampere - Toijala. "Hoo neljäsataakymppi" kolusi joka marjapaikan ja saapui Toijalaan klo 17.41. Ja aikataulumärehdintä jatkuu: H 475 (kiskoauto) lähtö Tpe klo 17.15 (arkisin, ei lauantaisin ja aattopäivinä). Se oli Vammalan juna, tuloaika klo 18.28. Tampereelta etelään pääsi klo 17.30 lähtevällä pikajunalla P 42 (Tpe - Hki), joka tarjosi vaihtoyhteyden Haavasta tulleelle H 420:lle, tulo Tpe klo 16.56. Haapamäeltä 420 oli lähtenyt klo 14.18. Erkin mainitsema klo porilainen kuuden juna oli P 45, lähtö Tpe klo 18.05 ja tulo Poriin klo 20.15. Sen lähtöä ennen oli Tampereelle tullut "pohojalaanen" P 61, lähtö Hki klo 15.05, tulo ja lähtö Tpe klo 17.45 / 18.10. Määräasemana P 61:llä Kemi, jossa se muuttui henkilöjunaksi (H 61). Rovaniemelle 61 saapui klo 10.30 seuraavana aamupäivänä (makuuvaunuja Tampere - Rovaniemi ja Tampere - Kemi). Jos tässä junassa (P 61) ei Huru12 ollut veturina Tpe tullessaan ja lähtiessään, syön stetsonini chilikastikkeella maustettuna ja hikinauhoineen kaikkineen!!! Pori - Tampere - suunnassa oli kulkenut vain H 464, veturijunana (luokat 1. ja 2.), tuloaika Tampereelle klo 17.10. Porista se oli lähtenyt klo 14.05. Olisiko tässä ollut P 42:n runko Helsinkiin? Kyllä, turisti kertoo näin olleen ja että junaan olisi liitetty kahvilavaunu Tampereella. Eikä P 42:een otettu polkupyöriä kuljetettavaksi. Erkin mainitsema H 43 lähti Tpe klo 20.35, kohti Poria, tuloaika sinne oli klo 23.29. Siinä oli ollut 1. ja 2. luokkien vaunuja Helsingistä Poriin. Nämä olivat tulleet Tampereelle pikajunalla P 43, tulo Tpe klo 20.08. (P 43 oli lähtenyt Hki klo 17.10.) Niin ja MK 55, kiitojuna Helsingistä Vaasaan oli tullut/lähtenyt Tampereelle/-lta klo 20.20 / 20.30. Ei tämä kommenttini siis nyt niin poikkitieteellinen ollut, koska tässä oli kyse vuoden 1963 aikataulusta! Joka tapauksessa, Erkki-pojalla oli ollut aivan runsaasti nähtävää, koettavaa ja kuultavaa Tampereen asemalla, sen valaisemiseksi tämän kirjoitin. Muuten, vielä yksi tyhmä kysymys vanhalta fossiililta: - kuinka niin "nykyaikainen KVG-digi-touhotus" olisi muka parempaa...? Valtionrautatiet kuljetti muitakin ihmisiä kuin epäjumalan asemaan (turhaan!) korotettuja "pyhiä bisnes-miekkosia"! |
|
18.06.2024 23:17 | Petri Nummijoki: | Ehkä ei sentään voida sanoa, että P42:n runko tuli Porista. Siihen lisättiin 1960-luvun alkupuolella pari Porista saapunutta vaunua kyllä mutta pääosa vaunuista kulki vain välillä Tampere-Helsinki. P42 oli vuoden 1960 aikataulumuutoksesta lähtien varmastikin sunnuntai-illan tärkein ruuhkajuna Tampereelta Helsinkiin sekä alkuiltaan osuvan hyvän kulkuaikansa, että muita lisämaksuttomia kaukojunia nopeamman aikataulunsa vuoksi. | |
18.06.2024 23:46 | Petri Nummijoki: | Entä, jos kuva on otettu lauantaina (yleinen työaika päättyi puolilta päivin) tai sunnuntaina? Silloin klo. 16:00 aikoihin lähteneitä Toijalan ja Oriveden paikallisjunia oli vähemmän ja saattoi joku ma-pe veturijunana kulkenut olla korvattu Lättähatuillakin, jolloin Vammalan juna olisikin ehkä kaikkein mielenkiintoisin? Turun pikajunapari P357/358 siirtyi Hv-vetureilta Dm4:lle lokakuussa 1961 http://www.vaunut.org/kuva/78972 mutta sen jälkeenkin ajettiin Hv:llä kesäaikana ja juhlapyhinä, kun junassa oli Dm4:lle liian pitkä runko. Toinen Turku-Tampere-pikajuna P359/360 (joka saapui Tampereelle illalla ja lähti aamulla) oli Hv-vetoinen ympäri vuoden. Toijalan ja Turun välille valmistui raskas kiskotus vasta vuoden 1965 lopulla ja viimeistelytöitä tehtiin vielä seuraavanakin vuonna, joten näitä ei voitu siirtää dieselvetureille kovin varhain. Tosin Hv-vetureiden säännöllinen käyttö lienee näissä päättynyt noin kesäaikataulun 1965 alkuun mennessä, vaikka raskas kiskotus ei vielä silloinkaan ollut valmis. P359/360 muuttui tässä vaiheessa Vv16-vetoiseksi ja junaan P357/358 löytyi Dm4-vaunuja tarvittaessa jo parivetoonkin. |
|
18.06.2024 23:50 | Petri Nummijoki: | Viimeinen säännöllisesti Hv-vetureilla Tampereelta Poriin ajettu matkustajajuna lienee ollut aamuyöllä Tampereelta lähtenyt H461 ja paluujunana mainittu H464, joka saapui Tampereelle klo. 17:00 jälkeen iltapäivällä. | |
19.06.2024 01:29 | Esa J. Rintamäki: | Herra Petri ja Erkki myös: vuoden 1963 kevätturistissa Tampere - Pori osuudella oli merkittynä H 461, lähtöaika Tpe klo 4.10. Vaunuluokkamerkintänä 2. lk ja ilmiselvä veturijuna, kun siinä kulki myös makuuvaunu Poriin. 461:n tuloaika Poriin oli klo 7.35. Ennen Vammalaa 461 pysähtyi Lielahdessa, Nokialla, Siurossa ja Karkussa. Vamnalan jälkeen se pysähteli vähän joka paikassa, paitsi Karhissa, Ahh - veenuksessa ja Tattarassa. Makuuvaunu tai -vaunut tulivat Tampereelle junassa P 95, lähtö Hki klo 22.15 ja tulo Tpe klo 1.16. P 95 kulki Haapamäen kautta Pieksämäelle. Porista oli makuuvaunuyhteys Helsinkiin: lähtö Porista klo 22.00 junalla H 470. Tulo Tampere klo 0.57. Sieltä edelleen Pieksämäeltä tulevalla P 96:lla (tulo Tampereelle klo 3.02) ja lähtö klo 3.30. Tuloaika Helsinkiin klo 7.30. Neljä tuntia Tampereelta Helsinkiin, tekee keskinopeudeksi etwa 47 km tunnissa! Kun makuuvaunujuna lähtee lähtöasemaltaan sopivaan aikaan ja tulee perille myöskin sopivaan aikaan, niin väliaika jää kulkemiseen. Eipä se ollut niin "Aspergerintarkkaa" silloin ennen vanhaan! |
|
19.06.2024 06:05 | Erkki Nuutio: | Lauantai ja sunnuntai ovat mahdollisia viikonpäivien ohella. Muuten en osaa täydennellä varmaa käsitystäni, että kyse oli iltajunasta. Nähdäkseni kyse on ollut elo-syyskuusta. |
|
19.06.2024 20:46 | Eljas Pölhö: | Kuljettajien virantoimituskirjoista, joita olen kopioinut, kaksi sattui Tampereelle ajalle 1962-1964. Toisessa kaikki Hv2-junat olivat Toijalaan ja Orivedelle. Toisessa Hv2-junia oli vain Toijalaan. Porin junista H461 (makuuvaunujuna Tpe-Pri) ja H464 (päivävuoro Pri-Tpe) olivat ainakin 1963 kesäkauden alusta Vv16-vetoisia joka kerta kun sattuivat ajovuoroon (aika usein tästä kauden vaihdoksesta lähtien). Muita henkilöliikenteen veturijunia Porin suuntaan ei ollut kummallakaan. | |
20.06.2024 19:06 | Esa J. Rintamäki: | Resiinasta nro 3 / 2022 löysin Jarmo Oksasen kirjoittamasta makuuvaunuliikennettä koskevasta artikkelista: Kohta 22: Helsinki - Pori Linjan pituus 322 km, Liikennöintivuodet 1919 - 1939, 1941, 1942 - 1944 ja 1945 - 1964. - - - "Helsinki-Pori-makuuvaunulinja oli lyhyt. Päiväyhteyksien nopeutuminen tämän mittaisilla matkoilla pudotti makuuvaunumatkustajien lukua. Porin ja Helsingin välillä vaikutuksensa oli varmasti myös uuden valtatie 2:n valmistumisella, eikä vähiten vuonna 1958 alkaneella pikavuoro [linja-auto] liikenteellä. Liikennöinti makuuvaunulinjalla Helsinki - Pori päättyi 30.5.1964. Jos aikataulukirjan merkinnät pitävät paikkansa, niin Porin makuuvaunu on kulkenut viimeisinä vuosinaan Vv16-veturin vetämänä Tampereelta Poriin ja Dm4-moottorivaunun vetämässä junassa puolestaan Porista Tampereelle." - - - |
|
20.06.2024 20:14 | Petri Nummijoki: | Rautatietilaston perusteella sopisi hyvin, että H461/464 siirtyi Hv-vetureilta Vv16-vetoiseksi noin kesäaikataulun 1963 alusta. Vuoden 1962 osalta läpi kulkevia Tampere-Pori-henkilöjunia on tilastoitu höyryvetureille 356-381 vuoroa vastaava määrä eli noin juna päivässä mutta dieselvetureille vain 6-13 vuoroa vuoden aikana eli täysin satunnainen käyttö. Sen sijaan vuoden 1963 osalta höyryjunia oli enää 93-118 vuoron verran, joka vastaisi yhden päivittäisen junan ajamista 4-5 kuukauden ajan huomioiden neljä viikko kestänyt rautatielakko talvella 1963. Sen sijaan dieselvetureilla ajettiin jo 224-231 vuoroa eli runsaan 7 kuukauden käyttöä vastaava määrä yhdessä junassa. | |
20.06.2024 20:48 | Juha Toivonen: | Porin Yöpikajuna. Huh huh! Täysin käsittämättömältä kuulostaa nykyaikaan suhteutettuna. Vielä jos kyseistä junaa on vedetty Vv16 kalustolla, niin.... kerrassaan mykistyn. | |
20.06.2024 20:50 | Juha Toivonen: | Eikös Porista ajettu makuuvaunujunaa myös mierontietä pitkin, eli Pri - Pko - Hpk - Jy - Pm - Sl - Par. Ja ennen sotia jopa Elisenvaaraan asti? | |
20.06.2024 22:05 | Petri Nummijoki: | Porin makuuvaunu ei kulkenut Tampereelta Poriin pikajunassa vaan henkilöjunassa. Jälkimmäiseen Vv16 soveltui varmaankin aika hyvin mainion lähtökiihtyvyytensä vuoksi ja 85 km/h huippunopeuskin lienee ollut mutkaiselle Porin radalle siihen aikaan riittävä. Helsingin ja Tampereen välillä Porin makuuvaunu kulki pikajunassa eli P95/96 mutta siinä oli vaunuja myös Jyväskylään, Pieksämäelle, Seinäjoelle ja Vaasaan sekä helmikuun 1962 loppuun asti myös Jämsänkoskelle. | |
20.06.2024 22:15 | Petri Nummijoki: | Joensuun yöjunasta Parikkalassa erotetut Savonlinnan vaunut ajettiin Hv-ajan jälkeen http://vaunut.org/kuva/135224 eli vuodesta 1970 lähtien noin vuosikymmenen ajan Vv16/Dv16-veturilla. Tämä lienee kytkintankodieseleiden merkittävin yömatkustajajunakäyttö, joskin Vv13-veturillakin ehdittiin vetää monta vuotta makuuvaunua Pännäisten ja Pietarsaaren välillä. | |
21.06.2024 09:20 | Erkki Nuutio: | Petrin ja Eljaksen asiakirja-aihetodisteet vuotta 1964 (ja myöskin vuotta 1963) vastaan ovat vahvat. Lähinnä paperikuvan puolikinovaikutelmaan perustunut käsitykseni vuodesta 1964 täytyy siksi hylätä. Kyse on siis ollut 6x6 negatiivista ja vaikutelma lienee seuraus lievästä ylivalotuksesta, joka on vienyt kuvalta sävyjä. Johtopäätös on siis : loppukesä-alkusyksy 1962. Toki myös 1961 olisi mahdollinen. Silti kyse on Poria ajatellen Hv-kauden viime vaiheista. Hurjalta kuulosti välivaihe Vv16 -vetoisena (onneksi ei sentään Vv13). Näin kylläkin 1962-1963, silloin Amurissa asuneena lyhyehköjä Vv16 -tavarajunia kulkevan Haarlan kaarteessa Porin suuntaan. |
|
21.06.2024 14:57 | Esa J. Rintamäki: | Herra Juha T.: vastaukseksi kysymykseesi: Edelleen Resiina 3/2022, makuuvaunuasiaa, by Jarmo Oksanen: Linja 48: Pori - Pieksämäki Linja 48 Parkanon kautta, linjan pituus 352 km. Liikennöintivuodet 1939, 1948 - 1951, 1952 - 1956 ja 1957 - 1958. Kun Pri - Hpk-rata avattiin yleiselle liikenteelle 15.11.1938, saatiin suorempi yhteys Porista Savon radalle. Makuuvaunujen kulku alkoi samana päivänä ja oli ainoa koskaan Pori-Haapamäki ("Mierontietä) -rataa kulkenut makuuvaunulinja. Liikennettä kesti aluksi vain yhdeksän kuukautta, 30.9.1939 asti. Kun sodat oli sodittu ja rauha palannut, alkoi liikenne uudelleen - tosin vasta kesäaikataulun astuessa voimaan 1948. Tällöin ei enää ollut kyseessä vain kesäaikainen liikenne, vaan se jatkui päivittäin läpi vuoden syksyyn 1951 asti. Talvella 1951 - 1952 jouduttiin henkilöliikenteen junien määrää supistamaan tilapäisesti ja tässä yhteydessä myös Pri-Pm - makuuvaunulinja jäi tauolle. Vuonna 1952 kesäaikataulu astui voimaan toukokuun 15. päivänä. Makuuvaunulinjaa oli ilmeisesti tarkoitus liikennöidä vain kesäkuun puolivälistä syyskuun puoliväliin, mutta syksyllä ilmestyneessä Turistissa rajoitus oli poistettu. Katkon aiheuttivat vasta alkuvuoden 1956 ankarat sääolot ja yleislakko. Liikenne tällä linjalla oli keskeytyksissä 6.2. - 2.6.1956. Kesäkuun alussa liikenne saatiin käyntiin, mutta se taukosi jälleen marraskuun lopussa. Vielä yhden rupeaman [ajan] linjalla liikkui makuuvaunuja, nimittäin 2.6.1957 - 28.2.1958." Huom. Koeluontoista makuuvaunuliikennettä Pori-Pieksämäki-välillä oli ajettu kesällä 1937, mutta se kulki Tampereen kautta (Mierontie oli vielä rakenteilla). Tulokset ei ilmeisesti kovin rohkaisevia olleet, kun sitä ei seuraavana kesänä uusittu, silloinkin Mierontietä vielä rakennettiin. (Sama lähde.) |
|
21.06.2024 22:52 | Petri Nummijoki: | 777 siirtyi Turusta Tampereen varikolle toukokuun 1962 lopulla http://www.vaunut.org/kuva/41935, joten veturin esiintyminen tätä ennen Porin suunnan junassa lienee kyseenalaista. Tosin Tampereen Hv3-vetureista 781, 784 ja 785 olivat kesän ja syksyn 1961 lainassa Helsingissä http://www.vaunut.org/kuva/9258. Olisiko sitten Tampereella voinut olla samaan aikaan korvaava veturi Turusta? Rautatietilaston puolesta vuosi 1964 sopii kuvausvuodeksi ongelmitta sillä edellytyksellä, että kysymys olisi lyhytmatkaisemmasta paikallisjunasta eli ei kulkenut ainakaan Peipohjaa edemmäs. Mutta jos mielikuva nimenomaan Porin junasta on vahva niin sitten todennäköisimmäksi vaihtoehdoksi jäänee, että tässä on jonkinlainen poikkeustilanne kysymyksessä ja kuva ehkä otettu juuri sen vuoksi. Esimerkiksi Helsingistä (P61, P43, MK55) tai Seinäjoelta (P68) saapuva yhteysjuna on ollut niin paljon myöhässä, että Poriin on laitettu kulkuun ylimääräinen juna Hv-vedolla. Vaikka aikataulukaudella 1962-1963 oli tilaston perusteella vielä vakituista henkilöjunaliikennettä höyryvetureilla Poriin asti niin ilmeisesti yleisin höyryjuna oli tuo sittemmin Vv16-vetureille siirtynyt H461/464, joka ei aamuyölle ajoittuvan Tampereen lähtöaikansa vuoksi voine olla tässä kuvassa kysymyksessä. |
|
22.06.2024 02:06 | Eljas Pölhö: | Jukka Nurmisen muistiinpanojen perusteella tämä olisi H473 Tampereelta Vammalaan. Jukan muistiinpanot ovat kuitenkin aikataulukauteen liittyvät vs Tapani Kilpisen tiettyyn päivään liittyvät. Täten pieni epäilys voi olla johonkin poikkeukseen, mutta minusta lyhyt koppi edessä poistaa H43:n mahdollisuuden (Jukan muistiinpanoissa se oli Dm4). H473 lähti Tampereelta 16:15 tai niillämain, joten jos auringon suunta jotenkin sallii sen, niin minä tuen Petrin käsitystä junasta. | |
25.06.2024 17:30 | Jorma Rauhala: | Edellä mainittiin Vv16-veturit Tampereen-Porin tavarajunissa. Porista veturikierto jatkui Haapamäelle ja edelleen Vilppulaan sekä Mänttään. Jonka jälkeen eestakaisin junissa Mänttä-Vilppula-Haapamäki. Sitten Mäntästä Vilppulaan, Haapamäelle, Poriin ja lopulta kotiin Tampereelle. Reissu otti jonkin päivän ja tällai liikennöitiin esim. 70-luvun alkupuolella. |