28.01.2005 / Helsinki, välillä Pasila asema–Käpylä
28.01.2005 IC2 kaarteli tänään Transpointin kohdalla kohti Pasilaa, ja taisi 3227:lla olla väärähkö virroitin ylhäällä, sikäli kun se nyt on ylhäällä...;)
Kommentit
| 28.01.2005 21:35 | Eero Heinonen: | No on sillä merkitystä, koska VR:llä säädökset tuostakin on olemassa...;) | |
| 28.01.2005 21:49 | Juhana Hietaranta: | Ei esteettisyys ratkaise... Olikos se niin, että virroittimen rikkoutuessa taaimmainen virroitin ei vaurioita muita katolla olevia häkkyröitä, mutta etummainen voi tehdä niin..? Mutta vaikka esteettisyys ei ole syynä, niin kyllä tuo aika hölmöltä näyttää, kuten tässäkin: http://www.seisake.net/kuva.php?tiedosto=sr2_22.jpg | |
| 28.01.2005 22:52 | Mikko Martimo: | Kenties takimmainen virroitin ei ole noussut? | |
| 28.01.2005 22:53 | Mikko Martimo: | Miksiköhän muuten Helsingin Variotrameissa käytetään "väärinpäin" olevaa virroitinta? | |
| 28.01.2005 23:31 | Juhana Konttinen: | Joskus selitykseksi tarjottiin, että toisinpäin ollessaa virroittimen polvi olisi alaslaskettuna jonkun luukun tai muun tarpeellisen käyntikohteen tiellä... liekö vaan urbaanilegendaa sitten. | |
| 28.01.2005 23:54 | Jorma Rauhala: | Ei ole legendaa, vaan ihan oikeasti totta. Kun ajatellaan yksipolvista virroitinta niin se vie tilaa jalan kiinnityskohdasta vain polven suuntaan. Variotramissa on jotain elimellisen tärkeää ohjaamon katon kohdalla virroittimen etupuolella, joten näin se homma hoituu. Vanhemmissa vaunuissahan on tekniikka lähinnä lattian alla, kun taas matalalattiaisissa kaikki mahdollinen pitääkin nostaa katolle. Niinkuin Sm4:ssäkin. | |
| 29.01.2005 13:28 | Mikko Martimo: | O ja K | |
| 01.01.2012 12:17 | Joonas Lassila: | Saako veturista säädettyä, että kumpikin (etummainen ja takimmainen) virroitin on ylhäällä? Eihän tätä tietenkään käytetä, mutta onko se mahdollista? |
|
| 01.01.2012 13:54 | Kimmo T. Lumirae: | Ei saa eikä missään tapauksessa saakaan saada. Jos veturilla, jossa on molemmat virroittimet ylhäällä, ajettaisiin erotusjaksoon, ylettyisivät virroittimet erotusjakson eristysosuuden yli ja toisessa virroittimessa olisi 25 kV ja toisessa 25 kV 120 asteen vaihe-erolla ja jännite-eroksi tulee tällöin 43,5 kV. Tuloksena on aikamoinen leimahdus, sähköradan syöttöjen (l)aukeaminen ja on siinä jo virroittimen hiiletkin vaarassa. Esim. Saksassa yksihiilinen virroitin ei kestänyt riittävää virtamäärää, ja ennen sotia siellä ajettiin molemmat virroittimet ylhäällä tästä syystä. Ajojohtovirran syöttösysteemi on kuitenkin siellä kokonaan erilainen ja siksi tämä ei aiheuta erotusjakso-ongelmia; erotusjaksoja siinä mielessä, kuin meillä ne tunnetaan, ei Saksassa ole. |