??.??.1928 Edelleen sama paikka. Lämmittäjä ovella.
29.01.2017 18:18 | Antti Taina: | Veturin piipussa näkyy olevan kauttaaltaan korkea tuulikaulus. Toisessa, edestä otetussa kuvassa kauluksen etupuoli on myös korkea eikä siinä näy tässä näkyvää saranaa joka on niitattu kauluksen kylkeen. Sitä ei siis ole käännelty ympäri kuten toisessa kuvassa arveltiin. Kyseessä lienee myöskin myönnytys molemmin päin ajoon, aivan kuten hytin tähystyskomerokin. Enpä ole ennen moista kaulusta nähnyt. | |
03.03.2024 17:06 | Eero Aro: | Kouvolan - Kymintehtaan "paikallisjuna" ajoi välin parhaimmillaan 16 kertaa päivässä. Olisiko veturi työntänyt junan Kouvolasta Kymintehtaalle ja vetänyt takaisin Kouvolaan? Tuskin veturia ruvettiin kääntelemään joka välissä? Tämä kuva ajoittuu jonnekin 1928-1933 välille. |
|
03.03.2024 18:00 | Erkki Nuutio: | Kyseessähän on ns. Forney -veturi (kahden vetoakselin takana 2-akselinen juoksuteli). Ei ollut tarpeen kääntää, koska sallittiin samat nopeudet kumpaankin suuntaan. Kulkuominaisuudetkin olivat yhtäläiset kumpaankin suuntaan. | |
03.03.2024 18:34 | Teppo Niemi: | Kun katsoo Vaunut.orgista löytyvää Kymintehtaan ratspihakaaviota http://vaunut.org/kuva/88362?paik=Kouvola&tag0=17%7CSekalaiset%7CRatapihakaavio , niin tuskin ovat palanneet Kouvolaan työntämällä. Ratapihakaaviosta pystyy päättelemään, että Kymintehtaalla pystyi tekemään ympäriajon eli veturi pystyi siirtymään junarungon toiseen päähän paluumatkaa varten. | |
03.03.2024 19:08 | Esa J. Rintamäki: | Sellaisiakin Forney - vetureita on ollut, joissa vetoakseleita on ollut enemmän kuin kaksi. Suomen Forneyille ilmeisesti kaksi "aksilaa" oli erinomaisen riittävä määrä. Kymintehtaan mottina lienee myös Bm 1:tä ajeltu...? |
|
04.03.2024 01:02 | Eljas Pölhö: | Paikallisveturisuunnittelija M.N. Forneyn 1873 patentin mukaan Forney-veturin pyörästö oli 0-4-4T. Siinä tenderi oli korvattu kehyksen jatkolla taaksepäin ja sitä kannatti 2-akselinen teli. Ajan kanssa "Forney" nimeä alettiin huolimattomassa kielenkäytössä käyttää kaikista tankkivetureista, joissa ei ollut vetopyörien edessä akselia tai teliä. Esimerkiksi William Masonin 1876 lanseeraamat Forneyn näköiset veturit eivät olleet Forneytä, vaikka niiden pyörästöt olivat 0-4-4T, 0-4-6T, 0-6-4T ja 0-6-6T. Niissä oli Fairlien periaate eli koneisto ja vetopyörät olivat telinä kattilan alla (näitä oli myös 2-4-4T, 2-4-6T, 2-6-6T, 2-8-6T). Perus-Fairliessa oli kaksoiskattila, savutorvet kummassakin päässä, hytti keskellä ja pyörästöt teleinä, eivät kiinteässä rungossa. Masonilla oli vain yksi kattila ja toinen teleistä oli juoksuakseliteli. Fairlien periaatteeseen oli kuitenkin niin paljon yhtäläisyyksiä, että niitä olettiin kutsua nimellä Mason-Fairlie, vaikka satunnaisen ohikulkijan silmissä näyttivät Forneyltä. |