??.??.1953 / Tunnistusta vaille, Turku asema
??.??.1953 Jokin työmaa jossain ja joskus, eli tähän kuvaan kaivataan tarkennusta
Kommentit
| 30.01.2017 22:23 | Heikki Jalonen: | Ohoo! Onpas työmaakuva, kiitos ja kumarrus. Sehän on Wolff F15 rakennusnosturi, valmistettu 1935. Nostokyky 1500...4000 kg nostosäteestä riippuen. Kuvassa päämaston pystyynnosto on juuri alkanut, päämasto ohjaamoineen ja nostokoneistoineen on juuri lähtenyt kohoamaan kasauspukeilta. Päämasto on nivelöity toisesta reunastaan alavaunuun. Päämaston (vielä) yläreunassa näkyy ohjaustappi pultteineen, joilla pystyyn saatu masto varmistetaan paikalleen ennen varsinaisten kuormaa kantavien laippaliitosten pulttaamista. Oikealla näkyvä ristikkopuomi on nosturin varsinainen nostopuomi, tässä sitä käytetään päämaston pystyynnostovipuna; apuharus näkyy hyvin kuvassa. Puomin päästä lähtee toiseen suuntaan vetoköysi, josta vetämällä päämasto nousee. Vetokone on voi olla nosturi itse, siinä vaikuttaa olevan kapstaanivinssi tuolla alavaunun keskellä. Kuvan ulkopuolella jossain oikealla on taittoploki, joka on kiinni jossain jämerässä. Vaihtoehtoisesti, pystyynvedon voi tehdä myös iso telatraktori. Tämä ei kuvasta oikein selviä. Kun päämasto on saatu pystyyn ja varmistettua, hinataan nostomaston toinen pää harusköyden avulla kääntökehällä (päämaston yläpäässä) oleviin niveliin ja pistetään niveltapit kiinni. Sitten vedetään puomin nostotalja ja varsinainen taakan nostoköysi paikoilleen. Tämä nosturihan ei ole nykyisin rakennusnostureissa tuttua nostokissamallia (jossa nostopuomi on aina vaakasuorassa ja sitä pitkin kulkee rissakissa), vaan nostoköysi kulkee puomin pään taittopyörän kautta ja nostosädettä hallitaan nostopuomin kulmaa muuttamalla. Kääntökehän toiselle puolelle hissataan vielä (korvakkeet näkyvissä vielä maston alapuolella) lyhyempi vastapainovarsi. Se ja alavaunun betonipainosarja ovat jossain kuva-alan ulkopuolella. Ellei tuo halkokasan näköinen pino sitten ole kasa hieman epämääräisiä betonilaattoja tai ehkä romua (ratakiskon pätkiä tms), joilla alavaunu painotetaan. Nosturi toimi kokonaan sähköllä, syöttävä muuntajakin (koko rakennustuomaan myös) näkyy vasemmalla, tuo korkea lautakoppero. Etualalla on tehty jonkinlainen rakennuspohjan tasaus, isompi työmaa on kyseessä. Missä se sijaitsi, siinäpä vielä avoin kysymys. Taustarakennukset kertovat kun vain tunnistaisi... Voisiko se olla Helsinki/Malmi, taustalla Hankkija-Maatalouskonetehdas-kompleksia? Tämä olisi silloin jokin niistä teollisuusrakennuksista siinä pääradan toisella puolella, isompi rautatiehän tuossa välissä menee. Toisaalta, Turun seutuakaan ei voi jättää laskuista. Kupittaankin seutu voisi olla pätevä arvaus. Savimailla joka tapauksessa ollaan, nosturin takana on paalujuntta asemissa. Ajankohta on vähän helpompi, kun kuva on otettu Suomessa. Tuo nosturi ja toinen samanlainen tuotiin Suomeen (Turkuun) vuonna 1953, ostajina rakennusliikkeet Otto Vuorio ja Armas Puolimatka. Kuten jo mainittu, ne oli valmistettu jo vuonna 1935 joten kyse oli nykyisin niin tutusta uustuonnista, joskaan kyseessä ei ollut "Jahreswagenit"... Siis, tuon kuvan ottamisen ajankohta voisi olla 1953...54. Ne olivat Suomen ensimmäiset varsinaiset rakennusnosturit, ainakin nykytiedon mukaan. Itse tosin olin kerran mukana romuttamassa Schwing-rakennusnosturia, josta löytyi valmistuslaatasta "Baujahr: 1950". Mutta sen maahantulovuodesta ei ollut mitään tietoa. Toinen noista Wolffeista on jopa säilynyt nykypäivään: se Forssan muistomerkki siinä kakkostien pielessä on tämmöinen. Se on luultavasti Puolimatkan yksilö. |
|
| 30.01.2017 22:40 | Heikki Jalonen: | Lisätään vielä pari pientä huomautusta: tämä nosturi on selkeästi kiskoajoneuvo. Alavaunu liikkuu kiskoilla, sähkövoimalla niin pitkään kuin syöttökaapelin pituus tai kiskot sallivat. Joku saattaa muuten ihmetellä tuota ohjaamoa, sehän on pyörimättömässä osassa. Ergonomisesti ei mikään ihanne rakennuksilla, ei ainakaan nykypäivän standardeilla. Mutta aikoinaan monissa muissakin oli samalla tavalla, jopa vielä 1960-luvulla. Lisäksi, juuri nämä nosturit oli ensisijaisesti alunperin ajateltu satamakäyttöön. Siellä työskentelysuunta oli melko vakio. Eikä nivelpuomin "räystäsrajoituksesta" ollut niin pahasti haittaa. |
|
| 30.01.2017 23:05 | Jaakko Tuominen: | Kiitos Heikki opettavaisesta selostuksesta, aina hieman miettinyt miten tuollainen kootaan ilman apunosturia. | |
| 31.01.2017 12:01 | Heikki Jalonen: | Nykyaikaiset rakennusnosturit pystytetään eri tavalla. Useimmiten mobiilinosturia apuna käyttäen, käy nopeimmin, usein myös ainoa keino kun osat alkavat olla isonpuoleisia. Päämaston jatkamiseen on vielä omat menetelmänsä. Mutta, nyt kysymys Turun maisemien tuntijoille: voisiko tuo paikka olla Raunistulan viljasiilon työmaa? Sellainen olisi sen kokoluokan työmaa, jossa nosturille löytyy käyttöä betonikipan heittelyyn pitemmäksikin aikaa. Tuohon aikaan tavallinen kerrostalo nimittäin saatiin pystyyn ihan kottikärry- ja tiilihissipelillä. Ja kinttailla. |
|
| 31.01.2017 18:20 | Timo Lähteenmäki: | Alavaunun päällä seisovien miesten välissä voisi näkyä Pääskyvuoren linkkitorni mutta se on rakennettu vasta 1964. Silloin joen ja radan välissä olevalla nykyisellä joutomaalla olisi rakennuksia vaikka kuinka paljon. Oikeassa laidassa pitäisi ehkä näkyä Kuuvuoren laitaa. | |
| 31.01.2017 19:33 | Jarmo Pyytövaara: | Olisiko nosturi Turun kaupungin teurastamon rakennustyömaalla? Teurastamo on valmistunut vuonna 1957. Kuvan vasemmassa reunassa oleva talo, sopii erinomaisesti linkin rakennukseen: https://www.google.fi/maps/dir/60.4492981,22.3046505//@60.4498825,22.3053576,266m/data=!3m1!1e3?hl=fi |