??.??.???? Muokkasin uudelleen paikan Kirkkonummeksi. Kuvausaika 1933- elokuu 1934.
04.02.2017 16:42 | Hannu Peltola: | Hieno kuva, mutta se ei taida olla Pasilasta. Kuvauspaikaksi veikkaisin Kirkkonummea tai mahdollisesti jopa Kökkeliä. Jos kuva olisi Kauklahdesta, junan peräpään kohdalla pitäisi kuitenkin näkyä lasitehtaan rakennukset. | |
04.02.2017 18:36 | Eero Aro: | Köklaks näin asiasta mitään tietämättömän silmin näyttäisi mahdolliselta: http://www.vaunut.org/kuva/42642?s=1 Kauklahden asemalla on nykyisinkin parkkipaikan vieressä nyt siniseksi maalattu rakennus, jossa on samanlaiset ikkunat kuin tuossa rakennuksessa seinän yläosassa. Mutta onko kuvan vasemmassa laidassa tavaravaunu, vai joku muu? Jos se on vaunu, niin onko se kiskoilla? Kauklahdessa oli 1923 neljät kiskot. |
|
04.02.2017 18:59 | Timo Salminen: | Ainakin lähimmät vaunut taitavat olla sarjaa Ek. | |
04.02.2017 19:01 | Petri Sallinen: | Ainakin kaksi ensimmäistä vaunua kuuluu Ek-sarjaan. Tähän tunnistaa pystysuorasta otetangosta, joita ei käytetty muissa vaunuissa. Veikkaan, että suurin on junan vaunuista on samaa sarjaa — niitä käytettiin pääkaupunkiseudun lähiliikenteessä. | |
04.02.2017 19:28 | Hannu Peltola: | Kuvassa on tosiaan yksi raide enemmän kuin vuoden 1923 kaaviossa Kauklahdesta. Toisaalta ratapiha olisi saattanut laajentua 10 vuodessa, 1960-luvulla raiteita oli jo kuusi. Kökkelin osalta tosiaan taustalla pitäisi näkyä lasitehtaan rakennuksia tai vähintään savupiippu. Ratapiha on myös aika pitkä Kökkeliin. Kirkkonummella on samanlaiset asemarakennus ja makasiini kuin Kauklahdessakin ja tämän kuvan rakennukset voisivat olla Kirkkonummeltakin. Vuoden 1923 ratapihakaaviossa ratapihan puolessavälissä on vaihdekuja vasemmanpuoleisimmalta raiteelta kohti keskimmäisiä raiteita. Se puuttuu tästä kuvasta, mutta voisiko se olla purettu 1920-luvun jälkeen? |
|
04.02.2017 21:35 | Eero Aro: | Taidan olla kanssasi samaa mieltä, Kirkkonummi näyttää todennäköisemmältä. Kirkkonummen makasiini ei enää ole pystyssä, mutta rakennukset ovat olleet aivan samassa suhteessa toisiinsa kuin Kauklahdessa. Sama arkkitehti, Bruno Granholm. Raidemäärä natsaa paremmin. Olisiko vaihdekuja sen verran etäällä, että se ei erotu tuossa kuvassa? Optiikka saattaa harhauttaa. http://www.vaunut.org/kuva/42641?s=1 Olisiko Kirkkonummi voinut olla tämän junan lähtöasema takaisin Helsinkiin? Kovin on vähän väkeä näkyvissä. Kuljettajallakin on ollut aikaa ottaa valokuva. |
|
04.02.2017 22:02 | Antti Taina: | Koska kuvassa esiintyvän tyyppiset vaunut litteroitiin uudelleen Ek:ksi? Mustan kirjan lehti 11r vuodelta 1941 käyttää edelleen E-litteraa. Kuvanottohetkellä ne lienevät olleen vielä E-vaunuja. | |
04.02.2017 23:52 | Petri Sallinen: | Näinhän se meni. E-vaunut litteroitiin Ek-vaunuiksi muistaakseni silloin, kun rakennettiin uusi sähkövalaistu vaunusarja vuosina 1944-46. | |
09.11.2017 00:06 | Esa J. Rintamäki: | Käskylehden kertomaa: - KL27/47-2: 4-akseliset postivaunut: litteraksi on määrätty Po. 2- ja 3-akselisten litterana on edelleenkin P. Vuodesta 1927 alkaen valmistetut 2-akseliset paikallisjunavaunut merkitään: Not 919 - 1116 ovat Ek ja n:ot 369 - 383 ja 388 - 407 jne merk. Dk. Muut pysyvät E- ja D-vaunuina. | |
28.07.2024 18:41 | Juhani Katajisto: | Hyvä dokumentointi yhdestä vähiten kuvatusta N1-sarjan veturista sarjalleen luonteenomaisessa työssä. Tämähän poistui sarjastaan ensimmäisenä liikenteestä ja romutettiin myös ensimmäisenä, joka tosin oli pitkä pitkä prosessi. Aikainen poistuminen vaikutti varmaan, että kuvat Pr1 768:sta ovat vähälukuisia. Tämä lähti marraskuun alussa 1965 Pasilasta Kuopioon romutettavaksi. Veturi kaatui komeasti saappaat jalassa, kun se matkalla eri väleillä veti raskaita tavarajunia saapuen Kuopioon 8.11.1965. Tapani Kilpinen havaitsi Pr1 768:n 15.6.1966 Kuopion konepajalla romutettavana. Vuoden kuluttua 28.6.1967 Kilpisen havaintoja Kuopion konepajalta Pr1-vetureista. Pr1 768:n romutus on vielä samassa vaiheessa, kun vuosi sitten. Siitä oli juuri edellisenä päivänä haettu osia konepajalla olleisiin muihin Pr1-vetureihin. Pr1 773 seisoi konepaja-alueella korjausta odottamassa, minne se oli tuotu Pasilasta seisomasta. Veturi oli jo osittain joutunut työn alle, siitä oli joitakin varustimia poistettu. Itse asiassa veturi olisi saattanut yhtä hyvin mennä romuksi, mutta haastateltavani nimenomaan väitti, että se on tuotu korjattavaksi. (Pr1 773 korjattiin ja tuli vielä takaisin etelään Pasilaan ja Riihimäelle työhön). Pr1 765 oli juuri korjattuna Kuopion konepajalla. Se oli koelämmityksessä. Sillä oli tarkoitus tehdä alustava koeajo seuraavana päivänä. Veturi ei vielä ollut täydessä kunnossa, mistä syystä täyttä höyrynpainetta kattilassa ei voinut pitään. Pr1 769 oli juuri korjattu konepajassa ja se oli täydessä höyryssä veturitallissa odottamassa poisvientiä. Se havaittiinkin Pieksämäellä 1.7.1967. |