??.??.1955 / Helsinki
??.??.1955 1950-luvulla oli vilskettä ja vipinää kun Ruskeasuolla oli runkolinja-asema jossa matkustajat vaihtoivat ratikasta bussiin ja päin vastoin. Nykyään tuossa ei ole enään mitään mikä muistuttaisi runkolinja-ajasta Kuva Helsingin kaupungin museo Kuvan käyttöoikeudet: CC BY 4.0
Kommentit
| 05.02.2017 21:25 | Jorma Rauhala: | Kuva on aivan Runkolinjan alkupäiviltä. | |
| 05.02.2017 23:11 | Tuukka Ryyppö: | Mistä sen havaitsee? | |
| 05.02.2017 23:22 | Vesa Kauhajärvi: | Missä tämä on tarkalleen? | |
| 05.02.2017 23:50 | Heikki Kannosto: | Oikealle lähtee Koroistentie ja kympin raitsikka kääntyy nykyisin risteyksestä vasempaan. | |
| 06.02.2017 06:27 | Juhana Nordlund: | Nykyään kymppi tosiaan kääntyy vasemmalle, mutta siten että tästä samasta kuvakulmasta kympin kiskoja ei näkisi lainkaan. 1990 alkaen kympin kiskot ovat olleet Mannerheimintien autokaistojen välisellä alueella, sitä ennen taas kadun itäreunalla (kuten tässä kuvassa). Muutos tehtiin vuonna 1989, jolloin linja 10 kääntyi Kuusitien silmukassa. Osa kuvassa näkyvästä kestopäällysteestä on hyvin tuoretta, joten senkin puolesta liityntäterminaali näyttää tuliterältä ja runkolinja upouudelta. Ratti-Kariassa on muuten otsakilven maitolasi näkyvissä ja linjanumero siihen asetettuna. Sekään näkymä ei ollut kovin pitkäaikainen. |
|
| 06.02.2017 09:35 | Erkki Nuutio: | Oliko kapea reunakaista pyörätie? Helsingin runkolinja oli olemassa 29.8.55 - 1.4.58, osaksi supistuen jo tätä ennen. Lopetus johtui matkustajien aggression kasvusta kaupungin johdolle vaarallisiin mittoihin. Aika näyttää onnistuuko Tampereen runkolinjan syöttöliikenne paremmin. |
|
| 06.02.2017 10:13 | Jorma Rauhala: | Matkustajien aggressiot olivat kovat jo ennen kuin liikenne edes alkoi. Tampereen raitiotiellä ei ole juurikaan mitään tekemistä tämän Runkolinjan ideologian kanssa, eli niitä ei kannata ruveta vertailemaan. |
|
| 06.02.2017 11:41 | Juhana Nordlund: | Enemmän kai Tampereen raitiotie poikkeaa kuvan runkolinjasta teknisesti kuin ideologisesti. Tampereella itse raitioyhteys tehdään alusta pitäen sujuvaksi ja luotettavaksi. Helsingin paljon manattu raitiorunkolinjahan ei sellainen ollut. Aika näyttää, kuinka tamperelaiset tottuvat siihen, että vaihdoton bussiyhteys on korvattu vaihdollisella bussi + raitiovaunu -yhteydellä. Totuttelukauden jälkeen ei luulisi olevan ongelmia. |
|
| 06.02.2017 12:25 | Heikki Kannosto: | Reunakaista on jonkinlainen jalkakäytävä-pyörätie; toisella puolen oli ainakin 1960-luvun lopulla ja 1970-luvulla taustan risteyksestä Tullinpuomille asti huomattavasti leveämpi raitti jossa oli eri kaistat pyöräilijöille ja jalankulkijoille. | |
| 06.02.2017 15:26 | Tuukka Ryyppö: | Niin, 1920-luvullahan Helsingin pyörätieverkosto oli huomattavasti parempilaatuinen ja laajempi kuin tänä päivänä. 50-luvulta 70-luvulle se pääosin purettiin pois siellä, missä sen koettiin olevan autojen tiellä. Vuonna 1955 lienee vielä ollut pyörätieverkosta paljon jäljellä. | |
| 06.02.2017 16:20 | Heikki Kannosto: | 1970-luvulla kevytraitti jatkui toiseen suuntaan Lapinmäentien vartta Munkkivuoren ostoskeskukselle ja Vihdintietä ja Pitäjänmäentietä lähelle Pitäjänmäen asemaa. Kuvan risteyksestä erkani vasempaan Kytösuontie jonka varrella oli romuliikkeitä ja autopajoja. Nykyisen Pikku-Huopalahden paikalla oli mittaamattoman laaja joutomaa jorpakoineen ja virtahepoineen (tjs) ja ulkoiluteineen. Etelähaagalainen varhaisnuori pääsi siis ajankulukseen fillaroimaan aika pitkiä matkoja joutumatta tekemisiin raskaan liikenteen kanssa kun E-Haagan ja Munkkiniemen pikkukaduillakaan ei ollut sanottavasti liikennettä - ja Keskuspuistoonkin pääsi Kivihaan ohi ja se ulottui Nordenskiöldinkadulta Vantaan rajamaille. |