??.??.1957 / Kuopio asema
??.??.1957 "Juna lähtee Kuopiosta". Erkki Nuution hiirimatto, Kuopion kulttuurihistoriallinen museo. Museon kokoelmissa on hienoja rautatiehistoriallisia aarteita.
Kommentit
| 21.02.2017 19:43 | Erkki Nuutio: | Pieksämäen kone ainakin kesäkuussa 1956 (Eljaksen listan mukaan) ja vaellus päättyi hylkäykseen 1964. | |
| 21.02.2017 20:23 | Eljas Pölhö: | Ilahduttavaa huomata, että listojani seurataan. Kaikki Hk3:t hylättiin maaliskuussa 1964, mutta ne oli poistettu liikenteestä kesäkuun 1958 ja kesäkuun 1961 välillä. Viimeisenä ajossa oli 485 Pasilassa. Kuvan veturi lopetti ajonsa Kuopiossa kesäkuussa 1960. Se myytiin romutettavaksi 23.9.1964 Oulun Romuliike A. Kitinojalle. 472 kuului alkujaan sarjaan H4. Sellaisena se ajoi viimeksi lokakuussa 1927 Joensuussa. Sitten se muutettiin kompoundikoneesta kaksoiskoneistoiseksi sarjaan H5 ja jatkoi sellaisena Tampereella maaliskuussa 1928. | |
| 05.03.2017 02:13 | Esa J. Rintamäki: | Kuva-arkistosta puheen ollen niin sanomalehtien toimituksissa on myös arkistoituna rautatieaiheisia valokuvia. Muistan kun kävin parisen kertaa tonkimassa tamperelaisen Aamulehden kuvia, niin siellä oli suoranaisia aarteita. Muun muassa muistan nähneeni kuvan vastavalmistuneesta pitkätenderisestä H9:stä ja Dm1 nro 16:sta liitevaunun kanssa (numero oli jotain 22200-sarjaa, eli kuva oli otettu ennen tammikuuta 1939, jolloin numerot muutettiin 22400-sarjaan), puhumattakaan muista rautatieaiheisista valokuvista. Ainakin Aamulehdellä niitä oli PALJON. Minun mielestäni ne kuuluisivat rautatiemuseolle tutkijoiden suureksi riemuksi... | |
| 05.03.2017 09:09 | Petri Sallinen: | Kaikilla pitkään toimineilla lehdillä tai lehtitaloja palvelevilla kuvatoimistoilla on rautatieaiheisia valokuvia. Yksi parhaimmista on Lehtikuva Oy, josta löytyy mahtavia höyrykauden kuvia — peräti harvinaisuuksia ja ennen kaikkea hienosti kuvattuja otoksia. Kuvatoimistokuvilla on kuitenkin hintansa. Kertakäyttöjulkaisuoikeus maksaa noin 100-150 euroa. Kuvien julkaisuoikeuksien myyminen on kuitenkin kuvatoimistojen liiketoimintaa. Toisaalta museoiden arkistojenkin ylläpitäminen maksaa. Siksi tutkimuskäyttöön tarkoitetuilla kuvillakin on hintansa. Tiedätkö muuten, mitä tutkimuskäyttöön tarkoitettu kuva Rautatiemuseolla maksaa nykyisin? SA-kuva teki aikanaan radikaalin linjauksen, kun se antoi kaikki kuvansa korvauksetta kansalaisten käyttöön. Kuvia saa myös julkaista korvauksetta — nettipalvelussa on saatavilla täysresoluutiokuvat — kunhan mainitsee lähteen julkaisun yhteyteyssä. Ratkaisuun vaikutti kuvien syntyhistoria: puolustusvoimien kuvat ovat syntyneet verovaroin, joten voidaan olettaa, että tällä periaatteella kuvien pitää olla myös kansalaisten käytettävissä korvauksetta. Sama pätee muuhunkin valtiolliseeen toimintaan, kuten rautatielaitoksen toimintaan, joka ainakin yhtiöittämiseen asti toimi osana valtion halllintoa ja sai varansa eduskunnan budjetista. Historiallisten rautatieaiheisten kuvien voidaan siis olettaa syntyneen verovaroin samalla periaatteella kuin SA-kuvatkin ovat syntyneet :) — pitäisikö tämän näkyä Valtionrautateitä koskevien historialllistan kuvien käyttöoikeuksissa? Tämä sama ei päde tietenkään yksityisten henkilöiden ja yksityisten orgasaatioiden hallitsemiin kuviin — he päättävät itse kuviensa käytöstä ja hinnoittelevat niiden käytön niin kuin parhaaksi näkevät. Toisaalta museoille luovutetuissa alkujaan yksityisissä kuvakokoelmissa voi olla käyttöä rajoittavia ehtoja tai tekijänoikeudellisia rajoituksia. Tällaiset kuvakokoelmat on kuitenkin helppo rajata pois julkisin varoin syntyneistä kuvakokoelmista. |
|
| 09.03.2017 01:08 | Esa J. Rintamäki: | Kompoundikoneessa kattilasta tuleva höyry kulkee ensin korkeapainesylinteriin, jossa työnsä tehtyään jatkaa välittäjän (laivakoneissa, ei yleinen vetureissa) kautta matalapainesylinteriin (halkaisijaltaan isompi) ja siellä työnsä tehtyään jatkaa vetopuhaltimeen ja savutorven kautta ulos. | |
| 30.09.2018 14:22 | Erkki Nuutio: | Ei löydy kuvia H5 / Hk3 numeroista 476-477, SVR:n ensimmäisistä alusta lähtien tulistajalla varustetuista vetureista. Koematkoista kertoo vetureiden konstruktööri SVR:n Konekonttoorissa, insinööri A.Rh. Örnhjelm kirjoituksessaan: https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1119255?page=10 ja viittaa veturien leikkauspiirustuksiin: https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1119255?page=6. Alunperin 1908/9 tulistaja tuli vetureihin 476-486, vasta 1923 myös vetureihin 471-475, siis kuvankin veturiin 472. Mitäpä meidän tuliset tulistamiehet, korjaan tulistajahenkilöt asiasta lisää kertovatkaan? |