28.05.2016 Gr-319, joka on lainassa Eestin Museorautatieltä on jälleen tänä vuonna (2017) kulussa huhtikuun 13 ja 29, toukokuun 13 ja 27, kesäkuun 10 ja 24, heinäkuun 8 ja 22, elokuun 5 ja 19, syyskuun 2 ja 16, lokakuun 14 ja 28 sekä marraskuun 11 ja joulukuun 23 päivänä. Rautatie on sikäli mielenkiintoinen, että siellä on vakinaista matkustajaliikennettä ja yksi aikataulunmukainen juna kulkee höyryllä yllä olevina päivinä. Muutakin historiaa on. Suomalaisia kiinnostanee että Viron vapaussodan aikana Valgaa vapauttamassa oleet vapaaehtoiset "Pohjan pojat" eivät saaneet jarruja päälle vaan etenivät Latviaan panssarijunan kanssa Aluksneen asti. Olivat siellä kolmisen päivää ja heidät vaihdettiin virolaisiin joukkoihin, Viron ja Latvian sopimukseen kuului kummanin osapuolen pidättäytyminen omalla alueellaan. Radan toinen päätepisteessä Gulbenessa taasen oli Latvian Rautateiden varikko, jossa Tampellalta ostetut K3 veturit pitivät majaa.
Kommentit
| 20.03.2017 01:07 | Jorma Rauhala: | Esittelytekstissä kirjoitetaan Viron vapaussota. Suomessakin on käyty Vapaussota, vuonna 1918. Jotkut tahot puhuvat jostain muustakin, mutta puhutaanko Virossa heidän omastansa samanlaisin kiertoilmauksin? | |
| 20.03.2017 01:24 | Esa J. Rintamäki: | Virossa tiämmä oli valkoisia vastassa huomattavasti suurempi määrä Venäjän tukemia/Venäjältä tulleita punaisia, kuin mitä Suomessa. Tietääkseni Virossa puhutaan aina vapaussodasta. Meillä Suomessa kiertoilmausten määrä lisääntyi suomettuneisuuden myötä. | |
| 20.03.2017 10:38 | Erkki Nuutio: | Viron vapautti Eesti Vabadussoda ilman tarvetta rinnakkaisnimiin. Vastassa oli selkeästi Puna-armeija, siihen kuuluvine venäläisine ja muine (mm. punasuomalaisia) ja venäjänvirolaisine sotilaineen. Apuna oli yliräväköitä, pääosin oman sotamme käyneitä valkosuomalaisia, jotka jopa olivat vähällä saada Trotskin vangituksi Narvassa. Sota on suurelta osin panssarijunasotaa ja säälitöntä. Viron saksalaiset eivät liittyneet virolaisiin, vaan Saksan kaaduttua taistelivat Baltiassa kukistumisiinsa asti erilaisina epämääräisinä vapaaehtoisarmeijoina oman valtansa pystyttämiseksi. Yhtä tällaista komensi Suomesta 11.1918 poistumaan joutunut kenraali von der Goltz. Suomen 1918 sodalle on monta nimeä. Niistä kukin kuvaa yhtä piirrettä. Sota oli selkeästi epäonnistunut kapina. Se käynnisti sisällissodan maassa, jossa yhteiskunnallisen vallan haltija oli oikeudellisesti ja käytännössäkin varsin epäselvä. Veljessota on synonyymi kansalaissodalle. Yhteiskunnallisilta piirteiltään sodassa oli myös ripaus luokkasotaa, etnistä puhdistusta (venäläisiä ja niiksi kuviteltuja) ja kielellistä apuharvennusta (kuten punaisista suomenkielisiin). Ja tietysti se oli vapaussota keisarivallan jäänteitä ja bolsevikkivallan alkuja vastaan - edellistä vastaan eri puolilla Suomea (aseistariisumiset ym) ja jälkimmäistä vastaan lähinnä Kannaksella (kuten Raudussa). Tämä olisi ollut paljon laajempaa, mutta Brest-Litowskin rauha ja saksalaisuhka mm. Itämerendivisioonan muodossa rajoitti bolsevikkien osallistumisen aseapuun ja rajoitettuun määrään vapaaehtoisia. Halua olisi toki ollut ja hävinneinä kostonhimoiset paenneet punaiset vaativat uusintaa. Vuonna 1919 Lenin, Trotski (Puna-armeijan ylipäällikkö), Zinovjev (Pietarin diktaattori), Eino Rahja (Leninin lähin ystävä ja tärkein punaisten edusmies) ja Kullervo Manner (Eduskunnan puhemies 1916/17, punakaartin ylipäällikkö) pitivät ns. Viiden konferenssin. Siinä todettiin kapinan virheet ja hyväksyttiin Rahjan suunnitelma perusteellisesti valmisteltavasta hyökkäyksestä Suomeen vuoden 1921 vaiheilla. Sen kohdista ehdittiin toteuttaa lähinnä massiivinen punaupseerien koulutus (Stalin murhautti näistä valtaosan). Tilaisuus meni kuitenkin ohitse ja oli järkevää tehdä rauha Tartossa vuonna 1920. Miten tähän kaikkeen ajauduttiin oli seuraus Nikolai II:n vuoksi tapahtuneesta kansakunnan jakautumisesta toisen sortokauden (1908-1917) aikana sekä Venäjän väliaikaisen hallituksen ja bolsevikkien toimista 1917/18. |
|
| 20.03.2017 11:35 | Esa J. Rintamäki: | Luin jostakin että kaikki sai alkunsa jo 1904 syntyneen kruununperijä Aleksein DNA:ssa olleesta pienen pienestä geenivirheestä: seurauksena verenvuototauti. Ilman tätä ei olisi ollut Rasputinia, Leniniä, vallankumouksia 1917, Stalinia, Neuvosto-Venäjää, tai muutakaan sittemmin tapahtunutta häpnaadia... Millaiseksi historia olisikaan saattanut muodostua? |