??.??.1969 / Lahti, Lahti
??.??.1969 Keväistä tunnelmaa. Kuvan opetus: vaihda filmi vaikka itsesi varjossa, muuten tulee tuollainen pystyhaamu kun valo luikertelee kasetin sametin välistä. Eläköön muistikortit - virheet ovat niissä totaalisempia. Vr5
Kommentit
| 10.04.2012 00:55 | Jyrki Längman: | Ou tässähän on tosi hieno kuva | |
| 24.10.2015 07:13 | Jouni Halinen: | Ihan mielenkiinnosta, onko Vr:lä vielä töissä veturinkuljettajaa joka olisi työskennellyt höyryveturissa (vakiliikenne) tuskin, koska viimeinen on eläköitynyt?. Ehkä lämmittäjän apparina ollut -55 syntynyt tallipoika, joka meni VR:le töihin -70, ja on jäänyt/jää lähiaikoina eläkkeelle voisi olla tälläinen?. Eikö 70 luvun alussa käynyt niin, että jo seisomaan laitettuja höyryjä otettiin veturipulan takia uudelleen käyttöön, kuljettajia ja lämmittäjiä (koneapulaisia) oli tietenkin siirretty (ja koulutettu) kovalla vauhdilla runsastuvan uuden kaluston puikkoihin?, joten siinä on ollut ehkä tallipojan mentävä reikä, päästä heittämään hiiltä pesään. Toinen kysymys on että mistä saadaan kuljettajia höyryihin, (on kuitenkin aika tiukat paineastiapätevyys vaatimukset) ja muihinkin museovetureihin. Kuinka vanhaksi eläköitynyt kuljettaja saa yleensä ajaa vetureita, onko sama systeemi kuin ajokortissa, eli lääkäri päättää, ja nyppää tarvittaessa lisenssit parempaan talteen?. Saavatko VR:n palkolliset yleensä toimia museoliikenteen parissa?. Kimmo T L taitaa olla sen verran nuorimies, että ei ole hiililapion varteen joutunut tarttumaan. Mikä muuten on tänä päivänä VET eläkeikä? |
|
| 24.10.2015 16:35 | Kimmo T. Lumirae: | Ei varmasti ole, museoliikenne siis erikseen. Viimeiset höyrythän ajettiin esim. Tpe 1973 ja samana vuonna aloitti Tpe oma veturimiesoppilaskoulu, jossa ei enää edes tutustutettu höyryihin. Aloitin ko. oppilaskoulun 1978 enkä tiedä höyryveturilla työskentelystä mitään. Veturinkuljettajilla on nykyään normaali 63-65 vuoden eläkeikä. Höyrykuljettajapuoli on ihan hyvässä mallissa, kattilapätevyyssäännöt ovat muuttuneet ja koko joukko nuoria veturinkuljettajia on hankkinut tai hankkimassa höyryveturin kuljettajan pätevyyksiä. Museoajojen tulevaisuus näyttäisi tältä osin turvatulta. |
|
| 28.10.2015 09:44 | Reino Kalliomäki: | Hollannissa höyryveturien käyttö loppui parikymmentä vuotta aikaisemmin kuin VR:llä. Museoradat olivat vaikeuksissa kuljettajien suhteen jo 80-luvulla. Hämmästytävästi netistä pikaisesti katsoen jo pelkästään normaaliraiteisilla museoradoilla on kuutisenkymmentä höyryveturia! Sikäläiset viranomaiset hyväksyivät 4 kouluttajaa, kirjeenvaihtokaverini oli eräs heistä. Olen nähnyt kurssimonisteen, ”Cursus Stoommachinist”, noin 60-sivua lähinnä kattilatekniikkaa, ja sen hoitoa. Kurssi + vähintään 50 matkaa lämmittäjänä 2 vuoden aikana, ja viranomaisten suorittama koe. Koulutus siis perustuu eräänlaiseen ”kisälli”-menetelmään. JT-koulutus erikseen. Kattilan valvojan ei tarvitse olla mukana veturissa. Tuttavani on jo nuorena perusteellisesti kunnostanut pienen tankkiveturin, ja on toiminut kuljettajana museorautatie ZLSM:llä (Zuid Limburgse Stoomtrein Maatschappij) 1973 -83. Tilannehan on meillä erilainen, tavallisesti liikutaan yleisellä rataverkolla. Kokemukset ovat hyviä. Koulutettavat ovat asialle omistautuneita. Veturit ovat suuriakin, ZLSM:llä on mm. ruotasalainen B-sarjan veturi. Joukkoon luotetaan. Erikoinen tapaus (joka toi ”sulan hattuun”) oli talvitulva parikymmentä vuotta sitten. Satoi enemmän kuin sähköpumput kykenivät hoitamaan, ja vesi alkoi nousta jo joidenkin talojen portaille. Harrastajahöyrymiehet kutsuttiin hätiin. Kyseisellä paikalla oli muistaakseni 5 veturitekniikkaan perustuvaa höyrypumppua (noin 1000Kw). Ensimmäinen saatiin toimimaan jo vuorokaudessa, olivat olleet hyvässä varastorasvassa vuodesta 1955. Alkuperäisiä hoitajia ei vaan enää ollut. Paikallinen väki kuulemma kantoi kahvia ja herkkuja kannustaakseen porukkaa. Ensimmäinen pumppu saatiin käyttöön vuorokaudessa. Meillä media kyttäsi katastrofia, päivittäin uutisoitiin murtuvatko Reinin padot vai eivät. |