??.??.1969 / Riihimäki, Riihimäki
??.??.1969 Oli se vaikuttavan kokoinen kun sen ensi kertaa näki, valitettavasti jo kylmänä. Muistikuvani mukaan ei hytti eikä tenderi olleet vihreät vaan likaisen mustanharmaat, siis ei ollenkaan vihreäksimaalattujakaan, oliko näin? Tr2
Kommentit
| 18.02.2005 19:30 | [Tunnus poistettu]: | Näinhän se oli. Ehdin kuvaamaan värille 14 Trumppaa, joista suurin osa seisoi jo kylminä Riihimäen ja Hyvinkään ratapihoilla. Tämä konehan oli keväällä 1967 ajanut vikan ajonsa. Mulle kuvauksellisesti hyviä Trumppa hetkiä oli, kun 1304 ja 1310 (siis eri valmistajien koneet) seisoivat vierekkäin lämpiminä Riksun talleilla toukokuussa 1967. Ne olivat juuri mainitsemassasi soraratojen nostaman pölykerroksen peittämiä tummia järkäleitä. Joissain värikuvissa olisi värien puolesta voinut aivan huoleti käyttää mv-filmiä, kun esim. Trumppa seisoi mustan puhuvana mustan hiili jätteen vierellä kuonamontun päällä. Loppaikoina Trumpilla ajettiin Riksusta usein Karjaalle. | |
| 18.02.2005 22:01 | Reijo Salminen: | Pyörät on pienet, mutta vetovoima on varmaankin ollut sen mukainen. Oletan vanhempien harrastajien kunnioittavista kommenteista näiden olleen aika arvostettuja koneita aikanaan, voisitteko te näitä työssä nähneet kertoa omia kokemuksianne meille nuoremmille? | |
| 18.02.2005 23:17 | Tero Korkeakoski: | Minkä takia näitten kattiloita ei kunnostettu ja haettu lisäaikaa? Luulisi että näin voimakkaille vetureille olisi ollut käyttöä. Vai olivatko nämä jossain määrin susikappaleita? | |
| 18.02.2005 23:27 | Jorma Rauhala: | Neuvostoliitossahan näiden jenkkivetureiden sisarkoneilla (todellakin, niitä myytiin sinne vaikka kuinka paljon) ajeltiin tosiaan vielä huomattavasti pitempään kuin Suomessa. Näissähän ei lämmittäjäkään joutunut niin koville kuin äkkiä saattaisi luulla. Hiilet kolistelivat tenderistä tulipesään stokerilla eli ruuvikuljettimella. Ainoita sellaisia meidän maassa. | |
| 28.05.2017 14:01 | Esa J. Rintamäki: | Tietoa Tr2-sarjan valmistajista: (lähteenä Wikipedia) Baldwinin veturitehdas perustettiin 1831. Kaikkiaan se valmisti vetureita yli 70 500 kpl, joista suurin osa oli höyryvetureita. Vuosina 1904 - 1943 se valmisti yhdessä Westinghouse Electric Co:n kanssa sähkövetureita. Myös dieselsähkövetureita oli sen valmistusohjelmassa. Kuitenkin Baldwin ei oikein pärjännyt kilpailussa General Motorsin dieselvetureille. Baldwinin veturivalmistus loppui vuonna 1956 ja yritys lopetti vuonna 1972. American Locomotive Company (ALCO) taas perustettiin 1901 yjdistämällä seitsemän eri veturitehdasta. ALCO oli toiseksi suurin höyryveturivalmistaja Baldwinin jälkeen. Se valmisti höyry- ja dieselvetureita yhteensä yli 75 000 kpl. ALCO valmisti myös autoja vuosina 1905 - 1913.Vuosi 1948 oli viimeinen, jolloin höyryvetureita valmistettiin Schenectadyn tehtaissa. Ensimmäinen kaupallisesti onnistunut dieselsähköveturi valmistui vuonna 1924 (General Electric valmisti sähköosat ja Ingersoll-Rand moottorin). 1955 yhtiö muutti nimensä: Alco Products Inc. Vuonna 1964 Worthington-yhtiö hankki Alcon omistukseensa. Tässä vaiheessa veturituotanto käsitti vain 20 % kokonaistuotannosta. Mainittakoon, että Alco valmisti ydinenergialaitteita vuosina 1954 - 1962. Veturituotanto loppui 1969. Yhtiön toiminta sellaisenaan loppui samana vuonna. |