??.??.1990 / Valmet Oy Kiskokalustotehdas

??.??.1990 NAPAVAIHDE

Ajomoottori pyörittää napavaihdetta, joka muuntaa momentin pyörälle sopivaksi. Napavaihteen laakerointi toimii samalla myös veturin pyörän laakerointina. Napavaihde on jousitettu pyörän kehän suhteen kumikiekoilla, mikä kumijoustoinen pyörä mahdollistaa pyöränrenkaan vaihdon ilman akselin irrotusta.

JOUSITUS

Veturissa on ilmajouset, joiden varassa teli kääntyy kaarteissa. Ilmajouset on kytketty keskenään niin, että vetovoima pysyy radan geometriavirheistä huolimatta mahdollisimman suurena.

JARRUJÄRJESTELMÄ

Veturi on varustettu sekä paineilma- että sähköjarrulla. Pääjarruna on sähköjarru, millä ratkaisulla on pyritty vähentämään ilmajarrun kitkamateriaalin kulumista.

Jokaisella pyörällä on yksi jarruyksikkö joka säätyy automaattisesti. Seisontajarruna toimii jousijarruyksikkö, joita kummassakin telissä on yksi.

Telien välinen palkki välittää veto- ja jarruvoimat teleistä veturin runkoon ja tasaa akselipainoja telin sisällä vetotilanteessa sekä ohjaa pyörien asettumista kaarteissa

Kuvan tiedot

Kuvauspaikka: Valmet Oy Kiskokalustotehdas

Kuvaaja: Kari Suominen
Kuvasarja: N-veturi. Lajinsa ainoa.
Lisätty: 21.04.2017 01:49

Työkoneet
Ttm1:

Yksityisveturit
Muu:

21.04.2017 17:17	Heikki Jalonen:	Tässä kuvassa mukana myös epäonnisen äNnän pahin pulmakulma: pyörien laakeroinnit jotka olivat navan (napavaihteen) osana. Muistankos oikein, että tuo "pyöräkohtaiset ajomoottorit" olivatkin aika erikoinen ratkaisu: akselikohtaisesti ajomoottorissa oli yhteinen staattori ja sen sisällä erilliset pyöräkohtaiset roottorit molemmissa päissä. Siis koko veturissa neljä staattoria ja kahdeksan roottoria ja tietysti myös kahdeksan napavaihdetta (planeettaa). Moottorit ovat tietysti (taajureilla ohjattuja) asynkronimoottoreita (oikosulkumoottoreita), jolloin moottorin sisäinen luisto mahdollistaa tarvittaessa hieman erilaiset nopeudet sisä- ja ulkokaarteen pyörille ja näin (teoriassa) esteettömämmän kaarrekulun tiukoissa kaarteissa. Oikosulkomoottorihan pyörii kuormituksen mukaan hieman vaihtelevalla alisynkroninopeudella (tai ylisynkronisella, jos negatiivinen kuormitus). Toisaalta: sitten menee samalla lapsi pesuveden mukana. Normikaarteissa ja suorilla 100% jäykän akseliyhteyden puuttuminen haittaa pyöräkerran kulkua normaalikartiokkuuden ohjaamana. Silloinhan tuloksena voi olla omituisia vaimentumattomia siniliikkeitä ja jatkuvaa hunttausta. Liekö sillä ollut osuutensa niihin laakeroinnin murheisiin? KS: jos satut tämän lukemaan, niin osaatko tarkentaa tätä tai kertoa lisävalaistusta asiaan?
22.04.2017 12:08	Kari Suominen:	Valitettavasti en tunne asiaa itsekään muuten kuin esitetietojen perusteella.
22.04.2017 19:14	Heikki Jalonen:	OK. Toisen käden tietojen varassa olen minäkin. Jopa samainen esitekin minulla pitäisi jossain vielä olla jäljellä. Ehkä. Pitänee ryhtyä "kirjahyllyarkeologian" toimeen. Osastolle "Kadonnut esite ja pölypallojen ristiretki"... Tuossa puumerkillä KS tosin tarkoitin entistä esimiestäni Kai S:ää, joka aikoinaan oli mukana tämän veturin (kuten myös Dr16:n) suunnitteluryhmässä Härmälässä. En vain tiedä, lukeeko Kaitsu tätä foorumia... Tai Esko K, joka taisi olla tuon itseohjautuvuuden ideassa mukana melko vahvasti. Liekö Eskokaan tämän foorumin lukijoita, en tiedä.

Kirjoita kommentti

Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!