??.06.1971 Tällainen yksityinen raidenosturi oli Jätkäsaareen johtaneen sillan pielessä Ruoholahdenrannassa Laivapojankadun läheisyydessä. Nosturilla kauhottiin alusten kuorma autoille.
14.05.2017 23:02 | Heikki Jalonen: | Kiitos jännästä kuvasta! Ollut ehkä ihan suotta laatikon pohjalla, ei anneta pienen vinouden häiritä suotta. Näitä aikansa arkipäiväisyyksiä ei monikaan hoksannut ajallaan kuvata. Silloin kun vielä oli kuvattavaksi. Ja nyt manaamme kun kuvaa "ei kannattanut" ottaa... Kuvan nosturi on sähkökäyttöinen, hieman erikoisella yläkautta menevällä syöttökaapelilla. Kaapelin suojusputken ohjauskaari näkyy hyvin tuossa hytin yläpuolella. Kaapeli menee kääntökeskiön kohdalta alas sisälle. Kaapelin suojusputki lepää ohjauskaaren tukemana. Suojusputken päässä on rulla, joka kannattaa putkea ja päästää sen kääntymään nosturin liikkuessa. Kaapeli roikkuu tässä kuvassa jokseenkin suoraan koneen takana ja menee sieltä jonnekin kosketinkaapille. Järjestelyllä vältettiin kalliin (!) liukurengasyksikön tarve. Joka oli tuontitavaraa. Ei tuo kuitenkaan taida olla se Hakkilan kone. Puomi on tuossa koneessa kattopukkisovituksella, vähän Coles-koneiden tyyliin. Ylävaunun kansitasolla (etureunassa) puolestaan ei ole puomille tarjolla mitään nivelpisteitä, joihin puolestaan Hakkilan koneen puomi on tyvestään nivelöity. Katolta puolestaan puuttuu puomitaljan köysipyörästö, jollainen siinä Hakkilan koneessa puolestaan on. Alavaunu voi olla millä hyvänsä raideleveydellä; omalla pätkällään tuo kaiketi oli eikä yhteydessä raideverkkoon. Vanhoissa Koneen siltanostureissa, kokoluokka 5 tonnia, aikakausi 1940-lukua, oli kovasti samantyylinen vaunu - useimmiten tietysti korkealla katon rajassa. Ja raideleveydeltään yleensä hyvinkin leveämpi. Ehkä tuo kone on tehty kotimaassa. Voisikohan valmistaja olla Kone Oy? Jotenkin se on sellaisen oloinen, heti sodan jälkeisen ajan henkinen. Ehkä pula ja puute vaikuttivat (Saksasta vaikeasti hankittavan) liukurengasyksikön välttelyyn? Ja siksi siis erikoinen kaapeliratkaisu? Jälleenrakennus ainakin kysyi maa-aineksia, antoi varmaan perustetta investointiin. Kyseessä on joka tapauksessa kahmarikoneeksi varta vasten suunniteltu kone. Huomatkaa ns. "jojon" köysi, jonka taittorissa on puomin puolivälissä. Tavallisesti jojo pelaa jousitetulla kelasysteemillä. Tässä koneessa asia on ratkaistu painopuntilla + taljalla. Paino (epäilemättä kelta-mustaksi maalattu) näkyy oikealla, ikkunoiden vieressä. Jojon tehtävä on estää kauhaa pyörimästä, pelkät nostoköydet (kun niitä 2 kpl) eivät sitä estäisi kun ne ovat näin lähellä toisiaan. Taustalla näkyy isompi ja modernimpi kahmarikone. Siinä kauhan pyöriminen on estetty tavallisempaan tapaan, 3-köysisysteemillä. Jatketaan siis sen Hakkilan koneen ihmettelyä sen kuvan alla. |
|
22.05.2017 19:25 | Jouni Halinen: | Olisko tässä vuoden 1969 ilmakuvassa sama nosturi http://kartta.hel.fi/link/3rBQeg . Valistunut arvaus tykkiveneet Karjala ja Turunmaa, aikalailla ”pakasta vedettynä”. joku muu tunnistaa varmaan muut paatit. | |
23.05.2017 00:24 | Jorma Rauhala: | Täällä on paikka: http://kartta.hel.fi/link/3rGxvv . | |
23.05.2017 23:46 | Heikki Jalonen: | Jouni: kuvassa tosiaan ovat tykkiveneet Turunmaa ja Karjala. Tuttujen kesken "Surunmaa" ja "Kurjala". TYV Turunmaa luovutettiinn elokuussa 1968 ja TYV Karjala lokakuussa 1968. Alukset on helppo tunnistaa takatäkillä molemmin puolin näkyvistä kaasuturbiinin pakoputkista. Ne siis eivät ole mitään torpedoputkia tai ohjuspyttyjä. Ryhmityksen perusteella ilmavalokuvien ottoajankohdaksi voisi mielellään arvata kevättä 1968, molemmat kipot kotialtaassa vielä varustelussa/käyttöönotossa/loppuvirittelyssä. Totta kai myös jokin noin vuotta myöhempi ajankohta on mahdollinen, jonkin takuurevision tai muun syyn johdosta ollaan takaisin kotialtaassa. Tai sitten vaan ollaan tekemässä laivastovierailua Salveen koko laivueen voimin... Muut paatit Hietalahdessa? Siinäpä pohtimista! Luultavasti siinä on joko: melko pitkällä varusteluvaiheessa olevat J/M Varma (luovutettu 1968) tai Apu (luovutettu 1970). Mutta ne naapuri, jossa on keulapakalla aivan kuin tykkiturrettien kehät. Olisiko mitenkään mahdollista, että se on Ruotsiin toimitettu M/S Njord (luovutettu 1969)? Murtajia m. WHT ne joka tapauksessa ovat, perähaarukka on selvästi näkyvissä. Ja altaassa kuivilla isommassa korjauksessa: voisiko se olla J/M Tarmo (1963). Olisiko revision yhtenä syynä helikopterikannen rakentaminen, joka kuvassa näkyy aika mukavasti. Hyvin lisätyn näköisenä. Soutuveneestä tai sen soutajasta (keskellä Hietalahden allasta, ) on mahdoton sanoa mitään varmaa, edes VORGissa ei aivan kaikkea voida saada selville... |