??.??.1917 Mielenkiintoinen, kulkematon valokuvapostikortti Tampereen asemalta. Ilmeisesti kuvausvuosi on 1917?
03.06.2017 07:50 | Erkki Nuutio: | Vaununkatolta kuvattu hieno näkymä. Vuoteen 1917 viittaa se, että Tammelan puutalot taustalla oikealla ovat ehjinä. 4.1918 piirityspommitusten aikana suuri osa niistä paloi.1920-luvun puoliväliin mennessä ne rakennettiin uudelleen, mutta se lienee liian myöhäinen ajankohta kuvalle. Venäjän maaliskuun 1917 vallankumous purki sortotoimet. Ilmeisesti sen seurauksena poistettiin venäjä hetimiten asemakilvestä. Mikä on G-vaunujen ristimerkin merkitys? Kolmio oli kai ruutivaunun merkki. Mahtava kaasuvaunu on Gs (30801-30817) Mistä alkaen Vr1:n vesisäiliöiden yläpinta kallistettiin etupäästään (muutostyönä)? |
|
03.06.2017 11:11 | Petri Sallinen: | Valkoisella kolmiolla merkittiin kalkin kuljetukseen sovitetut vaunut — myöhemmin kolmiomerkintä korvattiin vaunujen ylänurkkiin maalatuilla valkoisilla kolmioilla. Räjähdysaineiden kuljetuksiin tarkoitetut vaunut merkittiin 400x400 mm:n kokoisella valkoisella neliöllä, joka oli reunustettu mustalla kehyksellä. Neliön sisälle oli maalattu tyylitelty pommin kuva, jossa punaisella maalattu "liekki" ja sen perässä sinisellä maalattu ympyrä. G-vaunujen risti on todella mielenkiintoinen. En tiedä sen sisältöä. |
|
03.06.2017 18:38 | Olli Saari: | Voisiko risti G-vaunuissa olla jopa punaisenristin tunnus? | |
03.06.2017 19:32 | Petri Sallinen: | Veikkaisin myös samaa — voi liittyä vaikka ensimmäisen maailmansodan aikaisiin sairasjunakuljetuksiin. Jotenkin näyttäisi siltä, että vieressä Ga-sarjan vaunussa on myös risti, joka rajoittuu aivan kuvan oikeaan reunaan. Pystyykö virkapukujen avulla haarukoimaan ajankohtaa? Keskimmäisellä kaverilla näyttäisi olevan lätkä lakissaan. | |
03.06.2017 21:51 | Eljas Pölhö: | Kuvan L1 (Vr1) on todennäköisesti 542 tai 544. Vesisäiliön etupää oli viistottu veturista 541 alkaen eli 500-sarjasta vetureissa 541-544. Näistä 541 toimitettiin uutena Hankoon ja 543 Lahteen. L1 542 ja 544 sijoitettiin uusina huhti- ja toukokuussa 1914 Tampereelle. Siellä ne myös pääsääntöisesti pysyivät 1920-luvulle saakka. | |
04.06.2017 12:54 | Erkki Nuutio: | Arvio vuodesta 1917 on edelleen voimassa. Taustalla vasemmalla näkyy komea Tammerkosken tyttölyseo (Huhtimäen koulu), jossa äitini kävi 6-vuotisen tyttöjen keskikoulun 1920-luvulla. Tiilirakennuksen valmistumisvuotta en löytänyt. Tiilirakennus (1900) oikealla on Tammelan apteekin talo. Purettu tietysti. Sen takana häämöttää Aaltosen kenkätehdas, joka täydentyi korttelin kokoiseksi vuonna 1917. Lähemmän Ga-vaunussa on kulkuaskelma ja ovi on raollaan. Näissä vaunuissa oli kamiina, ja ne olivat alunperin lähinnä elukkakuljetuksia varten. Varmaan risti liittyy jotenkin ensiavun luontoisiin toimiin. Lähemmän vaunun vasemmassa yläkulmassa on jäänne (tarkoituksella poisyyhitty?) N.M/H.P. -merkinnästä. Oliko H.P. kyrillinen N.M.? (kysyn kun en tunne naapurin aakkosia). Selkeästi vastaava merkintä näkyy Kaskimies: Valtionrautatiet s.102:n synkkäaiheisessa kuvassa. Merkintä ilmeisesti tarkoitti aitoa elukkavaunua. Merkintää ei ilmeisesti käytetty enää 1920-luvun mittaan. |
|
04.06.2017 18:07 | Petri Sallinen: | Ga-vaunun merkintä on todennäköisesti N.M. Tämä tarkoittaa sitä, että vaunuilla voi kuljettaa sotilaita ja hevosia. Merkintä otettiin käyttöön vuonna 1910 (Rh. 41/1910). | |
04.06.2017 19:08 | Erkki Nuutio: | Käsikirjassa II (Määräyksiä tavaraliikenteestä, 1916) viitataan Ga-vaunuille kyseiseen merkintään N.M., jonka alla H.P. Kesällä 1917 kasvoi Suomessa olleen Keisarillisen armeijan vahvuus ennätykseen, maajoukkoja 100.000 ja merijoukkoja 25.000 miestä. Väen ja varustuksen kuljetukset tapahtuivat junilla. On luultavaa että risteysasemilla, kuten Tampereella oli välskäreitä sotilaiden sairastumisia ja loukkaantumisia silmälläpitäen. Kaiketi kuvan vaunut olivat välskärien tukipisteitä. Kuri venäläisjoukoissa alkoi pettää 3.1917, ja kärjistyi tällöin upseerimurhiksi Helsingissä ja Viaporissa. Suomalaisyhteiskunnan jakautuminen ja laittomuudet alkoivat kohta tämän jälkeen ja kärjistyivät marraskuun yleislakon aikana murhiksi ja muiksi levottomuuksiksi. |
|
04.06.2017 22:58 | Jarmo Pyytövaara: | Olisiko viimeisessä vaunussa punaisenristin merkit: http://vaunut.org/kuva/90284?u=1499&paik=Tornio Aseman laiturikatoksessa on nimet: Tampere / Tammerfors, venäläistä versiota siinä ei ole. |
|
07.06.2017 11:19 | Petri Sallinen: | Määräyksen Erkin mainitsemasta merkintöjen muutoksesta löysin, mutta en päivämäärää, vuotta enkä määräyksen numeroa. Määräys kuuluu seuraavasti: "Katetut tavaravaunut, jotka ovat aiotut sotilaiden ja hevosten kuljetukseen varustetaan seuraavalla, kummankin sivun diagonaalisesti vastakkaiseen kulmaan tehtävällä merkinnällä: N.M H.P. Entinen merkki 36M. 6H. [ja sama kyrilisillä kirjaimilla] on poistettava kaikista katetuista tavaravaunuista ja uusi merkki N.M.H.P. (normaalimittainen) maalattava ainoastaan niihin normaalivaunuihin, jotka sotilaskuljetuksia varten varustetaan v. 1885 mallin mukaisella sisustuksella (irtonaisilla istuinlaudoilla ja kivääritelineillä)." |
|
07.06.2017 18:22 | Pave Saarinen: | Kulkematon postikortti voi olla myös harrastajan kartonkivahvalle postikorttipaperille vedostama. Siten voi kuva olla erittäin harvinainen. Kuvan aiheesta päätellen epäilisin näin olevan. Korjaus: niin no, voihan sellainen harrastajan kappale postissakin kulkea... | |
16.01.2018 22:33 | Esa J. Rintamäki: | Vasemmalla, haarautuvassa raiteessa on norjalainen vaihteenasetin. | |
09.10.2021 17:08 | Esa J. Rintamäki: | Luettuani tämän kuvan kommenttiketjua, tuli mieleeni ajatus noista punaisen ristin vaunuista, että ensimmäisen maailmansodan aikana liikenteestä osa oli invaliidijunia ja sotavankien vaihtoa välillä Pietari - Tornio. Liikenteen vilkastumisen takia vuoden 1917 aikana asennettiin Pohjanmaan radan asemille siipiopastimia liikenteen turvaamiseksi. |