12.06.2017 / Härmänmäki, välillä Arola–Puikkokoski
12.06.2017 Sr3-vetoinen T5223 Härmänmäessä.
Kommentit
| 12.06.2017 20:21 | Henrik Hietala: | Olikos tämä näiden Vectronien eka pelletinhakureissu? Itselläkin haluttanut tämä kuvata, vaan kun ei ole tietoa millon liikkuvat :| | |
| 13.06.2017 07:20 | : | Eikö olisi tuottosampaa ajaa täysin kuormin eikä tuolleen melkein vaunut tyhjänä? | |
| 13.06.2017 08:55 | Antti Kaisto: | Son kaima niin jotta akselipainot paukkuis täysin kuormin pelletillä! | |
| 13.06.2017 12:24 | Mikko Herpman: | Joo, rauta on painavaa.. Rekan kyytiin kun laitetaan teräslevyä.. Lavalle pari vaivaista rainaa niin on painot tapissa. | |
| 13.06.2017 14:00 | Jimi Lappalainen: | Eivätpä taitaisi vaunutkaan kestää täyttä pellettilastia. | |
| 13.06.2017 16:53 | : | Jaa, niinkö se onkin. Minä kun luulin ettei nuo lelut jaksa vetää täysiä kuormia. :-) | |
| 13.06.2017 20:48 | Kari Huuva: | Leluja tai ei, mutta kyse on vaunujen kestävyydestä. 4000t taitaa saada normiraiteille noiden perään, jos ei isoja mäkiä ole edessä. | |
| 13.06.2017 21:08 | : | Pikkusen lelujahan ne sitten on, 2x Sr1:sen perässä talu 4500 tonnia mukavasti. | |
| 14.06.2017 06:28 | Kari Huuva: | Sr1 1800tn ja sr3 2000tn per veturi. | |
| 14.06.2017 10:15 | Petri Nummijoki: | Yhdellä Sr1:llä junapainon vaihteluväli on ollut vuodesta, radasta ja vauhdinoton mahdollisuuksista riippuen 1300-2000 t ja kahdella 2700-4500 t, jos kokeita 4800-5600 tonnin painoilla ei lasketa. Tarkoitan lähinnä sitä, että yksittäinen junapainolukema ilman perusteluita ja varsinkin niiden pohjalta tapahtuva vertailu veturisarjojen välillä on ongelmallista, koska silloin jää epäselväksi, onko mainittuja junapainoja määritelty vertailukelpoisia tilanteita ajatellen. | |
| 14.06.2017 21:46 | : | On jännä ilmiö, kun vetureita laitetaan nippuun saadaan junapainoa yhtä veturia kohti suuremmaksi kuin yhdellä veturilla. Kv-Kta ja Kv-Hma yhden Sr1;sen junapaino oli 2000 tonnia, transitojunissa parilla 4500 tonnia. Joskus aikoinaan tuli Niiralan kautta alumiinisavea Kokkolaan. Junaa vedettiin kolmen Dv12 veturin nipulla, junapaino oli 3250 tonnia, yhden Dv12:sen junapaino samoilla radoilla oli 860 tonnia. Suurille junille tehdään koeajot joiden perusteella määritellään junapaino kullekkin rataosalle. Vainikkalan kautta tuleville painaville junille on kova nousu Taavetin luona. Se on ns. vauhtinousu johon tullessa sallitaan hieman suurempi sn kuin mitä junalla muuten on. Lisävauhdin sisältämä liike-energia auttaa mäen nousussa paljon. Muualla varmaan kulkisi suurempikin juna Kta ja Hma suuntiin. Jos tuollainen 2xSr1 nippu ja 4500 tonnin transitojuna yritettäisiin vetää Kajaanista Murtomäkeen tai Kuopiosta Kurkimäkeen niin veikkaan että Vimpeli Kajaanin eteläpuolella ja Kurkimäki Kuopion eteläpuolella jäisi nousematta. Kuten Petri mainitsi, junapainot eivät ole vertailukelpoisia eri rataosilla aivan 1:1teen.Juuri nousut ja missä nousut sijaitsevat. Esim. Kajaanin eteläpuolella oleva Vimpelin mäki niin lähellä Kajaanin ratapihaa ettei mäkeen ehdi saada vauhtia niin paljoa että siitä saisi apua. No, nyt ei juttu pysyny asiassa, uusissa Sr3 vetureissa. :-( | |
| 15.06.2017 13:24 | Ari-Pekka Lanne: | Useamman veturin ja siten raskaamman eli pidemmän junan ollessa kyseessä tulee vastaan sekin seikka, että osan lähes kilometrin pituisesta junasta ollessa ylämäessä saattaa keula jo ‒ tai häntä vielä ‒ olla alamäessä tai tasamaalla. Tästä on hyötyä erityisesti sellaisilla rataosuuksilla, joilla mäet eivät ole kovin pitkiä. Tiedä sitten, onko tätä puolta ajateltu veturinippujen sallittuja junapainoja arvottaessa. | |
| 15.06.2017 22:43 | : | Kyllä tuo junan eläminen lyhyemmissä nousuissa ja laskuissa tuntuu varsinkin säiliövaunuista kootussa junassa. Juna elää, välillä tuuppii vauhtia lisää ja välillä pois. |