24.06.2017 / Haukivuori

24.06.2017 Aseman penkit. Tuulahdus 100-vuotiaan Suomen historiaan. Muita standardivärejä olivat vihreä ja keltainen. https://webshop.trafiikki.fi/aseman_penk​ki_187_h0_-pienoismalli

Kuvan tiedot
Liikennepaikka: Haukivuori (Liikennepaikan tiedot)
Kuvaaja: Jukka Ahtiainen
Lisätty: 24.06.2017 20:58
Muu tunniste
Sijainti: Asemalla/Ratapihalla
Vuodenajat: Kesä

Kommentit

27.06.2017 00:09 Jorma Toivonen: Vanhan mallinen huo'ahtamispaikka on tarjolla kiirettömälle matkalaiselle ainakin Kymissä http://vaunut.org/kuva/120180 ja Kotkassa http://vaunut.org/kuva/120172 . Tuon kaltainen penkki tuli tutuksi eräällä Ri-Lh liikennepaikalla jo 60-luvulla, tosin penkin eteen oli istutettu kesäisin komea kukkaloisto, jota paikallinen asemamies "huolsi".
29.06.2017 09:40 Kimmo Pyrhönen: Haukivuoren aseman penkkejä kunnostettiin isän kanssa monena keväänä. Ja uuden maalikerroksen tuli olla paksu! Isän työkirjo oli aika laaja asemaa hoitaessaan.
30.06.2017 09:17 Jari Ahokas: Maalikerros oli päässyt aika ohueksi, on tainnut Kimmo viimeksi maalata... Penkkien rautaosat olivat viimeksi maalattu harmaalla, vihreällä ja keltaisella. Punaista on ollut 60-luvun puolivälissä kuvan http://vaunut.org/kuva/114132 mukaisesti.
28.07.2017 18:22 Petri P. Pentikäinen: Kiitokset tästä kuvasta, joka sysäsi lopulta liikkeelle oman, laudoistaan lahonneen penkin kunnostamisen. Nyt on enää se hauskin vaihe jäljellä, eli maalaus. Onko kenelläkään tietoa, millä maalityypillä näitä siveltiin aikanaan? Ulkoseiniin tarkoitetulla pellavaöljymaalilla vaiko rautatolppiin ja peltikilpiin ajatellulla Miranoolilla? Penkissähän on sekä rautaa että puuta, joten sikäli joudutaan aina kompromissiin, jos yksi maali. Ensin mainittu kuivuu viikon, joten ehkäpä suosittu ripeästi kuivuvaa, mutta hengittämätöntä rautamaalia. Sehän se sitten omankin penkin laudat tuhosi. Virkakäytössä näitä tietysti maalattiin säännöllisesti, kuten Kimmo mainitsee, joten kosteusvuotoja ei niin päässyt syntymään.

Aihe innosti tutkimaan asemakuvia kirjoista ja omista kansioista. Punainen penkki on ollut selkeästi yleisin, sininen ja keltainen myös tavallisia. Harvinaisempia taivahansininen, hailakansininen, räikeänkeltainen sekä beessi. Parikkalan-Savonlinnan välillä on ollut myös penkkejä, joiden puuosat on jätetty puunvärisiksi, varmaankin suojakäsittelyn kera. Kajaanin kaupungilla on muuten varsin paljon rautatiemallia muistuttava penkki, jota on ollut jo vuosikymmeniä istuttavana kaupungin puistoissa. Rautatiepenkkiä on ainakin Savon radalla edelleenkehitetty viistämällä maata vasten olevat laudat siten, että vain niiden päädyt koskettavat maata. Näin penkin puujalat pysyvät kuivempina.

Kalvitsan penkki on ollut viimeksi punainen ja alun perin oranssi (tai okra), joka on ollut harvinainen väri ainakin kuvien perusteella. Radan varrella -kirjan kuvista löytyy oranssi penkki Kemijärveltä ja omista kuvista pieni epäilys Alavuudesta. Joten tietysti käytettäväksi väriksi on valittava tämä pirteä erikoisuus.
28.07.2017 21:54 Jorma Rauhala: S&H:n Tkl:n tehtaan Miranol on oikea merkki.
29.07.2017 01:35 Juhani Pirttilahti: Maalin koostumus tosin on muuttunut toiseksi kuin mitä se joskus oli (vanha oli juoksevaa, nykyinen hyytelöä).
29.07.2017 08:11 Markku Knuutti: Vanhemmat harrastajat muistanevat Tikkurilan tv-mainoksen " Miranol , iskunkestävä jokapaikan yleismaali " . Itte maalasin Miranoolilla kelta-mustaa Kokkolan ratapihan porttaalien pylväisiin kesällä -81.
29.07.2017 22:29 Jorma Rauhala: Ennenvanhaan Miranolin alkydilakkamaalia sai vain perusväreissä. Aikana ennen sävytyskoneita. Eri värejä on ollut punainen, sininen, vihreä, keltainen, musta, valkoinen, ruskea... olikohan ne siinä vai olisiko ollut vielä jotain muuta?
29.07.2017 22:48 Juhani Pirttilahti: Kyllä niitä Miranolin perusvärejä on ollut enemmänkin. Yksi niistä on 273 - tulenpuna, josta Dm8 ja Dm9 on saanut värin. Sitten on ollut olemassa toista kymmentä VR:n väriä.
30.07.2017 00:03 Petri P. Pentikäinen: Kuluttajamyynnissä taisi vallita Jorman mainitsema tilanne.

Vanhoissa VR-asiakirjoissa näkyy muuten oranssin sijasta puhuttavan "punakeltaisesta", ja sellainen tosiaan syntyy sekaamalla punaista ja keltaista Miranolia. Tätä sävyä oli esim. aurausmerkkien ja tasoristeysmerkkien hieman tummanpuhuva oranssi.

Miranolin soveltuvuus sateelle alttiin puun maalaamiseen on kyseenalainen, joten oma valinta kohdistunee puuosien osalta Virtasen maalitehtaan tuotteisiin.
30.07.2017 00:16 Juhani Pirttilahti: Osa VR:n väreistä on tosiaan tehty sekoittamalla kahta perusväriä esim. aurausmerkin värinä ollut keltainen (VRS1111/IR) on tunnettu S&H:n tehtaalla numerolla 77/62 E, mikä tarkoittaa värien 77 ja 62 sekoitusta. Tosin ennen 1980-lukua aurausmerkin väri oli oranssi "opastinkeltainen" eli VRS1111/IH ja sille oli oma S&H:n tehtaan väri numeroltaan 114. Moni muukin VR:n väri oli numeroltaan 11x sarjassa. Liekö niitä laadittu juuri VR:n tarpeisiin.

Kirjoita kommentti Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!